Browsing by Author "Korhonen, Vesa"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 28
  • Simola, Heli; Korhonen, Vesa (2016)
    BOFIT Policy Brief 9/2016
    ​Venäjän arktisten alueiden merkitys koko maan talouden kannalta rajallinen, mutta siellä on merkittäviä luonnonvaroja ja Venäjällä alueita pidetään tärkeinä kansallisen turvallisuuden näkökulmasta. Venäjän arktisilla alueilla on noin 3 % maan väestöstä ja niiden yhteenlaskettu osuus Venäjän BKT:stä on viime vuosina ollut arviolta hieman alle 7 %. Arktisilla alueilla tuotetaan kuitenkin noin 80 % Venäjän maakaasusta ja lähes 15 % öljystä. Lisäksi siellä sijaitsee merkittävä osa Venäjän todennetuista maakaasu- ja öljyvarannoista, joista osa on tosin vaikeasti hyödynnettävissä. Hankalat sääolosuhteet ja korkeat kustannukset rajoittavat arktisten alueiden asemaa kuljetusreittinä, joten niiden kautta kulkee vain 5 % Venäjän merikuljetuksista.
  • Korhonen, Iikka; Korhonen, Vesa; Lainela, Seija; Simola, Heli; Solanko, Laura (2014)
    BOFIT Policy Brief 7/2014
    Kesäkuussa järjestetyn BOFIT Venäjä-tietoiskun viisi esitystä käsitteli Venäjän hidastuvaa talouskasvua monesta eri näkökulmasta. Tähän julkaisuun on koottu esitysten keskeinen sisältö artikkeleina. Ensimmäinen artikkeli keskittyy Venäjän talouskehitykseen aivan viime aikoina. Toinen artikkeli käsittelee Venäjän rahoitus- ja pankkimarkkinoiden kehitystä mm. yritysten rahoituksen saatavuuden näkökulmasta, kun taas kolmannen artikkelin aihe on Ukrainan vaikea taloustilanne. Neljäs ja viiden artikkeli käsittelevät Venäjän taloudellista integraatiota muiden maiden kanssa. Neljäs artikkeli tarkastelee syntymässä olevaa Euraasian liittoa, ja viidennen artikkelin aiheena on Venäjän asema kansainvälisissä tuotantoketjuissa. Hakusanat: Venäjä, Ukraina, talouskehitys, talouspolitiikka, lainananto, taloudellinen integraatio. Kaikki esitykset ovat nähtävissä osoitteessa http://wms.magneetto.com/suomenpankki/2014_0603_seminaari/view.
  • Korhonen, Vesa; Fungáčová, Zuzana; Solanko, Laura; Korhonen, Iikka; Simola, Heli (2015)
    BOFIT Policy Brief 7/2015
    Kesäkuussa järjestetty BOFIT Venäjä-tietoiskun käsitteli Venäjän vaikeaa taloudellista tilannetta useasta eri näkökulmasta. Ensimmäinen artikkeli käsittelee Venäjän talouskehitystä viime aikoina. Tuotanto laskee useimmilla sektoreilla, ja kotitalouksien reaalitulot ovat laskeneet selvästi. Lähiaikojen talouskehitys riippuu mm. öljyn hinnasta. Toinen artikkeli käsittelee rahoituksen välittymistä Venäjällä. Näyttää siltä, että pienten ja keskisuurten mahdollisuus saada mm. pankkilainaa pienenee entisestään. Kolmas artikkeli käy läpi Venäjän pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksiin vaikuttavia tekijöitä. Mm. työvoiman supistumisen takia talouskasvu ei todennäköisesti keskimäärin ylitä kahta prosenttia seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Neljäs esitys osoittaa, miten Venäjän taloudelliset siteet EU:hun ovat edelleen hyvin monimuotoiset, ja puheet mahdollisesta ’kääntymisestä itään’ ovat tähän mennessä olleet vähintään ennenaikaisia. Kaikki esitykset ovat nähtävissä osoitteessa http://cloud.magneetto.com/suomenpankki/2015_0605_venaja/angular
  • Korhonen, Iikka; Forsberg, Tuomas; Korhonen, Vesa; Simola, Heli (2016)
    BOFIT Policy Brief 5/2016
    Kesäkuussa 2016 järjestetty BOFIT Venäjä-tietoisku kartoitti Venäjän kehityksen ajankohtaisia aiheita. Tähän julkaisuun on koottu tietoiskun neljän esityksen keskeinen sisältö lyhyinä artikkeleina. Ensimmäinen artikkeli käsittelee Venäjän talouskehitystä ja arvioi, että pahin vaihe on takanapäin. Toinen artikkeli puntaroi Venäjän ja EU:n suhdetta ja esittää, ettei nopeaa keinoa suhteiden parantamiseksi ole. Kolmannessa artikkelissa arvioidaan Venäjän valtion talouden tilaa todeten, että pienentyneiden öljytulojen myötä valtio joutuu etsimään uusia tulonlähteitä ja karsimaan menoja. Viimeinen artikkeli pureutuu Venäjän tuonninkorvauspolitiikkaan paljastaen siihen liittyvät monet ongelmat. Hakusanat: Venäjä, talouskehitys, EU, julkinen talous, vienti, tuonti, ulkopolitiikka, sisäpolitiikka. Kaikki esitykset ovat nähtävissä osoitteessa http://cloud.magneetto.com/suomenpankki/2016_0608_venaja/angular
  • Korhonen, Vesa (2020)
    BOFIT Policy Brief 10/2020
    This paper traces the development of real volumes of expenditures and revenues of Russia’s consolidated government budget (combined federal, regional and local budgets, as well as state social funds, but excluding inter-budget transfers). Novel budget deflators are built from relevant prices and structures of the government budget’s expenditures to assess: (1) how the government has performed the basic twin role of (A) supplying services and goods, including spending on individual functional branches of the government budget sector, and (B) providing social support; and (2) how government budget spending has impacted demand in the economy. Regarding the supply of services and goods, the real volume of government budget spending for acquiring the inputs remained well below its 2009 peak during most of the 2010s. This decline reflects, in particular, the major increases in nominal wages in the government budget sector. Real spending on the supplying government sector branches have moved along partly different paths. In the task of providing social support, the spending allotment increased in real terms until the middle of 2010s, then levelled off. Looking at the impact of government spending on demand in the economy, the real spending volume rose almost continuously before plateauing in 2013. The volume declined considerably in 2015, staying at the lower level until 2019.
  • Korhonen, Vesa (1995)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 3/1995
  • Korhonen, Vesa (1996)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 2/1996
    Useimmissa itäisen Euroopan maissa talouden kasvu voimistui vuonna 1995.Erityisesti teollisuustuotanto lisääntyi nopeasti. Yksityinen kulutus on kasvanut eräissä maissa jo pitempään, mutta parin viime vuoden aikana vienti on alkanut vetää taloutta lähes kaikissa alueen maissa.Lisäksi investointien kasvu voimistui merkittävästi vuonna 1995, minkä taustalla on yritysten parantunut kannattavuus.Työttömyys on vähentynyt jonkin verran, mutta korkea työttömyys voi jäädä melko pitkäaikaiseksi useimmissa maissa. Valtion budjettivajeet ovat supistuneet tai säilyneet ennallaan niissä maissa, joille vajeet ovat olleet ominaisia. Rahapolitiikassa pankkien luotonantoon vaikuttaminen on hankaloitunut.Eräissä maissa rahatalouden hoitoa on vaikeuttanut pääoman virtaus ulkomailta ja näitä paineita on jouduttu purkamaan valuuttakurssiin.Palkat ovat nousseet edelleen varsin nopeasti.Inflaatio on vaimentunut jossain määrin lähes kaikissa itäisen Euroopan maissa. mutta sitä on ollut vaikea saada hidastumaan enempää niissä maissa, jotka ovat jo aiemmin päässeet eroon hyvin nopeasta hintojen noususta. Viennin kasvu on jatkunut voimakkaana ja kotimaisen kustannustason nousua on edelleen pystytty siirtämään vientihintoihin.Tuonnin kasvu on investointien seurauksena ollut hyvin nopeaa ja syventänyt vaihtotaseen vajetta useissa maissa.Toisaalta tilastoitumaton ostosmatkailu on merkinnyt sitä, että esimerkiksi Puolassa vaihtotase on todellisuudessa ylijäämäinen. Vuoden 1995 talouskehityksen ja eräiden pitkäaikaisempien kysymysten lisäksi artikkelissa tarkastellaan neljää maakohtaista aihetta.Puolan talouskasvua, Tsekin raha- ja valuuttapolitiikan pulmia, Tsekin matalan työttömyyden taustoja sekä Unkarin ponnistuksia budjetti- ja vaihtotasevajeen karsimiseksi. Avainsanat: Itä-Eurooppa, KIE-maat, siirtymätaloudet, taloudelliset katsaukset, ulkomaankauppa
  • Korhonen, Vesa (1995)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 1/1995
  • Juurikkala, Tuuli; Korhonen, Vesa; Ollus, Simon-Erik; Sutela, Pekka; Tekoniemi, Merja (2006)
    BOFIT Online 2/2006
    Mikä on Venäjän paino ja minkälainen toimija Venäjä on maailmantaloudessa?Miksi Venäjän talous kasvaa niin nopeasti ja onko nykyinen talouskasvu kestävällä pohjalla?Näkyykö monia vuosia jatkunut talouskasvu Venäjän alueilla?Entä kehittyvätkö rahoitus- ja pankkisektori?Oheiset artikkelit valottavat näitä Venäjän talouskehityksen kannalta keskeisiä kysymyksiä.Viimeinen artikkeli käsittelee Ukrainan talouden keskeisiä haasteita vuonna 2006. Artikkelit perustuvat BOFIT:in ekonomistien alustuksiin Venäjä tietoiskuussa Helsingissä 8.5.2006. Asiasanat: Venäjä, maailmantalous, talouskasvu, aluetalous, rahamarkkinat, pankkisektori
  • Simola, Heli; Solanko, Laura; Korhonen, Vesa (2013)
    BOFIT Online 2/2013
    Tiivistelmä 3 Öljy- ja kaasusektorin osuus Venäjän kokonaistuotannosta 4 Heli Simola Riittääkö Venäjältä enää öljyä ja kaasua vientiin? 7 Heli Simola Arktisen alueen öljy- ja kaasuvarojen hyödyntäminen on hidasta 11 Laura Solanko Kaasumarkkinoiden muutos - uudet maakaasun lähteet, LNG ja markkinahinnoittelu 14 Laura Solanko Öljyn ja kaasun vientireitit monipuolistuvat 16 Laura Solanko Muutamat suuryritykset hallitsevat öljy- ja kaasusektoria 19 Heli Simola ja Laura Solanko Valtiolle merkittävien öljyverotulojen kasvubuumi on takanapäin 22 Vesa Korhonen Öljytuloista huolimatta Venäjän vaihtotaseen ylijäämä sulaa 25 Heli Simola Sähköreformi - kapasiteettimarkkinan edelläkävijä 27 Laura Solanko
  • Rautava, Jouko; Tekoniemi, Merja; Solanko, Laura; Komulainen, Tuomas; Korhonen, Vesa; Sutela, Pekka (2002)
    BOFIT Online 7/2002
    Sisällysluettelo: Öljyn hinta ja Venäjän talous: ekonomisti Jouko Rautava 3 Venäjän maatalouden näkymät: ekonomisti Merja Tekoniemi 5 Venäjän aluetaso - itsenäisiä läänityksiä vai keskusvallan hallintoyksiköitä?: ekonomisti Laura Solanko 7 Venäjän rahoitusmarkkinat ja kriisiherkkyys: ekonomisti Tuomas Komulainen 9 Venäjä ja maailmantalous: ekonomisti Vesa Korhonen 11 Suomi, EU ja Venäjä: päällikkö Pekka Sutela 13
  • Sutela, Pekka; Komulainen, Tuomas; Rautava, Jouko; Korhonen, Vesa; Tekoniemi, Merja; Lainela, Seija (2003)
    BOFIT Online 8/2003
    Sisällysluettelo: Venäjä nopeassa kasvussa? päällikkö Pekka Sutela 4 Rahoitusmarkkinat ja yritysjärjestelyt ekonomisti Tuomas Komulainen 6 Venäjän rakennepolitiikan saavutukset ja haasteet ekonomisti Jouko Rautava 8 Venäjä ja talousintegraation ankkurit ekonomisti Vesa Korhonen 10 Venäjän maatalous 2000-luvulla - erityistarkastelussa viljan vientinäkymät ekonomisti Merja Tekoniemi 12 Väestökehityksen varjot ekonomisti Seija Lainela 14 Mitä tämä kaikki merkitsee Suomelle? päällikkö Pekka Sutela 16
  • Simola, Heli; Solanko, Laura; Korhonen, Vesa (2013)
    BOFIT Online 3/2013
    No analysis of the Russian economy today can ignore the role of energy production. Russia is the world's largest producer of crude oil and natural gas, the world's third largest consumer of energy and a global giant in hydrocarbon exports. But just how big is the actual contribution of oil and gas production to national economic output? Who is discovering, pumping and shipping Russia's oil? What is the energy sector's role in government revenue and Russia's external balance? This issue of BOFIT Online comprises nine short articles with timely insights into the challenges facing Russia's energy sector. Key words: Russia, energy, natural gas, oil, state economy, electricity production
  • Komulainen, Tuomas; Korhonen, Iikka; Korhonen, Vesa; Rautava, Jouko; Sutela, Pekka (2003)
    BOFIT Online 2003/3
    This paper discusses Russia s growth potential in light of President Putin s target of eight per cent.The country has large investment needs, but low levels of financial intermediation.The economy is also highly dependent on raw material prices, which renders it prone to large economic fluctuations.However, there is no crisis similar to 1998 on the horizon and, most likely, no debt service problem this year.We conclude that Russia faces a huge challenge even in achieving a lower growth rate of about six per cent. Key words: Russia, economic growth
  • Bank of Finland; Korhonen, Vesa; Institute for Economies in Transition (BOFIT) (2001)
    Economic Developments Fiscal Policy Financial Markets Focus/Opinion: Contents - 4th page: 1/2000 Opinion ; Russian banks ; No light at the end of the tunnel by Knut Eggenberger 2/2000 Opinion ; What are the policy choices for enterprise reform in Russia by Juha Honkkila 3/2000 Opinion ; Russia in the EU or Russia in Wonderland by Pekka Sutela 4/2000 Opinion ; Business opportunities in Russia by Christian Ramm-Schmidt 5/2000 Opinion ; Debt relief - a legitimate debt management instrument by Juhani Laurila 6/2000 Opinion ; The lure of the authoritarian temptation by Pekka Sutela 7-8/2000 Opinion ; The changing role of Russian regions by Laura Solanko and Merja Tekoniemi 9/2000 Opinion ; A time for change in Russian trade policy by Matti Anttonen 10/2000 Opinion ; The technology level of Russia's construction industry by Pertti Naulapää 11/2000 Opinion ; The dilemmas of Russian monetary policy by Tuomas Komulainen and Iikka Korhonen 12/2000 Focus ; Swings over Russian economic transition by Vesa Korhonen
  • Bank of Finland; Korhonen, Vesa; Institute for Economies in Transition (BOFIT) (2002)
    Economic Developments Fiscal Policy Financial Markets Focus/Opinion: Contents - 4th page: 1/2001 Opinion ; The agricultural dilemmas by Merja Tekoniemi 2/2001 Focus ; Looking back at the Russian economy last year by Vesa Korhonen 3/2001 Opinion ; FDI and the Russian energy sector ; An ill-managed partnership? by Juhani Laurila 4/2001 Focus ; Putin's second year - and beyond by Pekka Sutela 5/2001 Opinion ; Faster progress through liberalization by Jouko Rautava 6/2001 Focus ; Non-residents and the Russian financial crisis of 1998 by Alexei Medvedev 7-8/2001 Opinion ; Chance for SMEs in Russia? by Juhani Laurila 9/2001 Opinion ; Rapid recovery not possible without dynamic new private firms by Jan Winiecki 10/2001 Focus ; Barter in Russia ; Causes and consequences by Jukka Pirttilä 11/2001 Focus ; Will Russian banking sector reform take off in 2004? by Vesa Korhonen 12/2001 Focus ; Transforming fiscal relations between regions and the centre by Merja Tekoniemi
  • Korhonen, Vesa (2014)
    Suomen Pankki. Blogi
    Sotshin olympialaiset ovat monella tapaa poikkeukselliset. Koko projektin rakennuskustannukset infrastruktuureineen ovat olympialaisten historiassa ennätysmäiset, yhteensä noin 50 mrd. dollaria tai lähes 40 mrd. euroa. Sinänsä olympialaiset eivät ole kovin mittava rasite jo melko isoksi kasvaneelle Venäjän taloudelle.
  • Korhonen, Vesa (1996)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 3/1996
    The 1990s have seen the delinking of the Baltic economies from Soviet industrial structures, rapid liberalization of local economies and foreign trade, and a burst of trade expansion. Estonia's exports, in particular, have grown consistently at a sufficiently high rate to bring about solid export-led growth for its economy.The article gives an overview of the changes that have taken place in the foreign trade of the Baltic countries, paying particular attention to Nordic-Baltic trade relations and possible future developments in trade. Underlying overall trade development, the Baltics' trade reorientation to the West has been profound and rapid, especially in Estonia's case.Russia and the other CIS members have been replaced by the EU as the Baltics' main trading partner.Latvia and Lithuania have reoriented themselves to the non-Nordic EU, while Estonian foreign trade is heavily concentrated on Finland and Sweden.Application of a gravity model of trade suggests (in contrast to results obtained for foreign trade of central and eastern European countries in transition) that the Baltic countries' foreign trade with a few European countries has exceeded its potential, in particular Finland and Sweden.The extreme is seen in Finnish exports to Estonia which have grown far larger than the estimated potential.The implication is a decline in the share of the two Nordic countries in the Baltics' foreign trade. The structure of Finnish and Swedish trade with the Baltic countries differs considerably from the structure of Finland's and Sweden's foreign trade in general.Trade is concentrated in resource- and labour-intensive goods, while intra-industry trade is less significant.Nordic-Baltic trade levels, above all Finnish-Estonian trade, have been influenced by a number factors in the opening up of the Baltic economies.These include proximity, lack of competition, free trade arrangements, intermediation of goods and, in Estonia's case, direct investment by Finnish and Swedish companies.A major identifiable element supporting the development of Estonian trade with Finland and Sweden is outward processing in the fields of textiles and machinery. In the medium and long run, the Baltic countries will have to tackle several wider issues influencing their external sector. These issues include the sustainability of competitiveness in the production of labour-intensive products in the face of efforts by other low-cost producers; the limits imposed by marginal natural resource wealth; the viability of commercial agriculture at such northern latitudes; the exploit ability of forest resources; and development of "east-west" transport/shipping gateways and production geared toward eastern markets.Scarcity of evident competitive advantages and uncertainty related to many fields emphasize two priorities, ie the maintenance of economic stability in terms of policy and institutions, and further investment in relatively well-educated populaces. Keywords: foreign trade, Baltic countries, Nordic countries.
  • Mayes, David G.; Korhonen, Vesa (2007)
    BOFIT Discussion Papers 16/2007
    Published in International Economics, No 107, Issue 3, 2006
    We consider the likely economic impact and prospects for monetary integration among Belarus, Kazakhstan, the Russian Federation and Ukraine as part of the Single Economic Space they have agreed to set up. A monetary union among these countries poses three interesting issues for the structure and process of integration: they have already been members of a wider currency union that collapsed, so it is necessary to handle the problems of history; secondly the union would be of very unequal size with the Russian Federation outweighing the others taken together, so we must consider how the national interests would be balanced; lastly natural resources, particularly oil and gas pose problems for dependence and for the determination of the external exchange rate. JEL codes: F16, E63, E42 Key words: Monetary union, CIS, economic integration
  • Komulainen, Tuomas; Korhonen, Vesa (2004)
    Bank of Finland. Financial market report 3
    The Russian banking sector is large if measured by the number of banks but small if measured by the amount of banks' total assets. Notwithstanding the suspicions concern-ing money laundering that surfaced in late spring 2004, confidence in the Russian bank-ing system has been restored since the financial crisis of 1998. The reform of banking supervision and banking legislation are the key challenges facing the Russian banking system.