Browsing by Author "Kostiainen, Seppo"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-12 of 12
  • Kostiainen, Seppo (1980)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 54 ; 12 ; December
  • Kostiainen, Seppo; Starck, Christian (1990)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 27/1990
    The aim of this paper is to empirically assess whether government and/or corporate sector saving influence aggregate household saving in Finland. The aim is carried out using quarterly data from the period 1960 - 1988. We use both a consumption function and an Euler equation approach, and both linear and nonlinear models are employed. We fail to document indications that household saving has been influenced by government or corporate sector saving during our sample period. Our findings suggest that households have behaved rationally on the whole in accordance with the basic permanent income hypothesis according to which government and corporate saving are not considered to be part of household disposable income. We furthermore find that a fraction of the households have been liquidity constrained, and that intertemporal substitution has been weak.
  • Hämäläinen, Sirkka; Kostiainen, Seppo (1974)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 48 ; 12 ; December
  • Kostiainen, Seppo; Sukselainen, Tuomas (1978)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 52 ; 5 ; May
  • Takala, Kari; Kostiainen, Seppo; Hämäläinen, Timo (1991)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 17/1991
    Tässä selvityksessä vertailIaan kolmea erilaista kotitalouksien säästämismittaria, joiden kehittymisessä havaitaan vuosina 1960-89 merkittäviä eroavuuksia. Säästäminen määritellään tilinpidossa tulojen ja kulutuksen erotuksena, kun taas ns. laaja säästäminen määritellään kotitalouksien nettovarallisuuden arvonmuutoksena. Näiden lisäksi säästämistä voidaan mallittaa kulutuksen ja elinkaaritulojen yhteisintegroituvuuden eli ns. virheenkorjausmekanismin avulla.
  • Takala, Kari; Kostiainen, Seppo; Hämäläinen, Timo (1991)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 13/1991
    Tähän tutkimukseen on koottu aikasarjat kotitalouksien varallisuuden jakautumisesta eri sijoituskohteisiin vuosina 1960 - 89. Varallisuus on pyritty arvioimaan mahdollisimman kattavasti markkinahintaisena. Varallisuuserille on laskettu nimelliset, reaaliset ja verojenjälkeiset tuotot. Suomessa käynnistyi 1980-luvulla varallisuusportfolion diversifioiminen, jonka seurauksena rahoitusvarallisuuden suhteellinen osuus kotitalouksien kokonaisvarallisuudesta kasvoi. Aikatalletusten ja osakkeiden portfolio-osuudet lisääntyivät selvästi. Samanaikaisesti asunto varallisuuden osuus kotitalouksien reaalivarallisuudesta tuli entistäkin hallitsevammaksi. Keskeisimpänä syynä kotitalouksien varallisuusportfolion rakenteen muuttumiseen on ollut kotitalouksien likviditeettirajoitusten poistuminen ja sijoitusvaihtoehtojen monipuolistuminen 1980-luvulla.
  • Bingham, T.R.G.; Korhonen, Tapio; Kostiainen, Seppo (1978)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 52 ; 10 ; October
  • Kostiainen, Seppo (1981)
    Suomen Pankki. D 48
    Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, mikä merkitys velkarahoituksen kustannuksilla, ehdoilla ja saatavuudella sekä suhteellisilla hinnoilla ja varallisuuskohteiden tuotoilla on ollut teollisuuden päätöksenteolle Suomessa vuosina 1954 - 1976. Näiden tekijöiden lisäksi tutkimuksessa kiinnitetään huomiota teollisuuden rahoitus-, vaihto- ja käyttöomaisuuden sekä vieraan pääoman välisiin vuorovaikutussuhteisiin teollisuuden päätöksenteossa.
  • Kostiainen, Seppo; Korhonen, Tapio (1973)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 47 ; 7 ; July
  • Kostiainen, Seppo (1973)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 47 ; 7 ; July
  • Kostiainen, Seppo (1989)
    Bank of Finland. Bulletin 63 ; 9 ; September
  • Kostiainen, Seppo; Pohjola, Immo (1976)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 9/1976
    Valtiontalouden kokonaistaloudellisia vaikutuksia on Suomessa tarkasteltu varsin vähän ja tällöinkin on rajoituttu huoltotase-eriin ja niiden kerrannaisvaikutusten selvittelyyn. Valtiontalouden rahoitusmarkkinaoperaatiot ovat etenkin 1970- luvulla olleet huomattavia, minkä vuoksi kuva valtiontalouden kokonaisvaikutuksista jää vaillinaiseksi ilman rahoitusliiketoimien mukaan ottoa. Valtiohan on huomattava lainanantaja ja -ottaja ja lisäksi sillä täytyy olla nopeasti käyttöön saatavia rahoitusvarantoja, jotta sen tulojen ja menojen eriaikaisesta ajoittumisesta syntyvä kausiluontoinen rahoitustarve saadaan tyydytettyä.