Browsing by Subject "Kreikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-14 of 14
  • Pesola, Jarmo (2005)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 13/2005
    The macroeconomic determinants of banking sector distresses in the Nordic countries, Belgium, Germany, Greece, Spain and the UK are analysed using an econometric model estimated on panel data from partly the early 1980s to 2002.The dependent variable is the ratio of banks' loan losses to lending.In addition to the lagged dependent variable, the explanatory variables include a surprise change in incomes and real interest rates, both variables as a separate cross-product term with lagged aggregate indebtedness.The underlying macroeconomic account that this paper puts forward is that loan losses are basically generated by strong adverse aggregate shocks under high exposure of banks to such shocks.The underlying innovations to income and real interest rates are constructed using published macro-economic forecast for these variables.According to the results, high customer indebtedness combined with adverse macroeconomic surprise shocks to income and real interest rates contributed to the distress in banking sector. Loan losses also display strong autoregressive behaviour which might indicate a feedback effect from loan losses back to macroeconomic level in deep recessions.The results can be used in macro stresstesting the banking sector. Key words: financial fragility, shock, loan loss, banking crisis JEL Classification numbers: G21, E44
  • (2001)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Tammikuu
    Kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana euroalueeseen kuului 11 maata.Kun Kreikka liittyi euroalueeseen 1 1.2001, siitä tuli Euroopan unionin 12.jäsenvaltio, joka otti yhteisen rahan käyttöön. Se että Kreikka täytti euroalueeseen liittymisen kriteerit on merkittävä saavutus ja perustuu maan huomattavaan talouskehitykseen viime vuosina.Tässä artikkelissa luodaan ensin lyhyt katsaus Kreikan lähentymiskehitykseen vuoden 2000 jälkipuoliskolla. Artikkelissa käsitellään sitten tarkemmin euroalueen talouden rakenteen keskeisiä piirteitä Kreikan liittymisen jälkeen.Koska Kreikka on kooltaan melko pieni suhteessa koko euroalueeseen, sen liittyminen ei ole olennaisesti muuttanut euroaluetta Aiempien vuosien tavoin talouden keskeisiä piirteitä koskevia tietoja on päivitetty, joten suuri yleisö saa nyt vertailuissa usein tarvittavia keskeisiä tietoja euroalueesta, johon sisältyy myös Kreikka.
  • Kontulainen, Jarmo (2011)
    Suomen Pankki. Blogi
    Euroopan valtioiden velkakriisi on koetellut päättäjien ja kansalaisten hermoja vuoden 2010 alusta, kun Kreikan valtion talouden vaikeudet nousivat julkisuuteen. Kreikka joutui pyytämään apua muilta euromailta toukokuussa 2010, kun se ei enää saanut kohtuuhintaista rahoitusta markkinoilta. Euroalueen maat, Slovakiaa lukuun ottamatta, myönsivät Kreikalle kahdenvälisiä luottoja. Valtioiden velkakriisi on laajentunut lukuisista erilaisista tukitoimista huolimatta.
  • Alho, Eeva (2011)
    Bank of Finland. Financial market report 1
    The delay in the complete restructuring of banks continues to undermine financial stability in Europe. Banks that have received state aid in the crisis are required to downsize their balance sheets. In some countries, the entire banking sector needs to be reorganised. Solutions have been slow in coming given all the political restrictions, and banks have been squeezed between public assistance and market pressure.
  • Hellström, Jenni (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit voivat poikkeuksellisissa tilanteissa myöntää pankeille luottoa myös muiden kuin rahapolitiikan operaatioiden kautta.
  • Huhtala, Heli; Spolander, Mikko (2010)
    EURO & TALOUS 2
    Finanssikriisin aiheuttaman taantuman myötä kehittyneiden maiden julkisen talouden rahoitusalijäämät ovat kasvaneet voimakkaasti. Tämän lisäksi väestön ikääntyminen uhkaa niiden rahoitusaseman kestävyyttä pitkällä aikavälillä. Rahoittajien usko valtioiden kykyyn selvitä velvoitteistaan on paikoin horjunut. Euroalueella suurin paine on kohdistunut Kreikkaan, Irlantiin, Italiaan, Portugaliin ja Espanjaan. Nämä maat ovat ryhtyneet merkittäviin toimiin velkaantumisen taittamiseksi.
  • Välimäki, Tuomas (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Viime aikoina on kuultu useita keskenään ristiriitaisia näkemyksiä Kreikan taloudenpidosta ja maalle myönnettyjen sopeutusohjelmien tarkoitusperistä ja vaikutuksista.
  • Lehmussaari, Olli-Pekka (2017)
    Euro & talous. Blogi
    Kreikan seitsemän vuotta jatkunut talouskriisi on ollut poikkeuksellisen monimutkainen ja haasteita täynnä.
  • Lehmussaari, Olli-Pekka (2016)
    Euro & talous. Blogi
    Kreikka ei seiso omilla jaloillaan useista talousuudistuksista huolimatta. Mahdollisuudet selättää talouskriisi lyhyellä aikavälillä ovat hyvin rajalliset.
  • Newby, Elisa (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Kun Kreikka kolme vuotta sitten seisoi kuilun partaalla, euroalueen rahoitusmarkkinat olivat myllerryksessä. Sijoittajat vaativat erittäin korkeita tuottoja euroalueen reunamaiden – Italian, Espanjan, Portugalin ja Irlannin – valtionlainoille ja markkinat pelkäsivät euroalueen hajoamista. Tänä kesänä rahoitusmarkkinoiden reaktiot Kreikan kriisiin ovat olleet huomattavasti vaimeampia kuin kolme vuotta sitten.
  • (2001)
    Bank of Finland. Bulletin 75 ; 1
  • Alho, Eeva (2011)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 1
    Pankkien perinpohjaisen kunnostuksen viivästyminen horjuttaa yhä Euroopan rahoitusvakautta. Kriisissä tukea saaneilta pankeilta edellytetään taseen karsimista. Joissain maissa koko pankkisektori tarvit-see uudelleenjärjestelyä. Ratkaisuja poliit-tisten rajoitteiden kyllästämään prosessiin on löytynyt hitaasti, ja pankit ovat kitku-telleet julkisen tuen ja markkinapaineiden välissä.
  • Lehmussaari, Olli-Pekka (2016)
    Euro & talous. Blogi
    Miten Kreikan kasvava velkaongelma voidaan ratkaista tavalla, joka olisi uskottava, kestävä ja poliittisesti mahdollinen?
  • Hildebrandt, Antje (2002)
    BOFIT Online 2002/13
    The end of state socialism in central and eastern Europe has opened up the opportunity to integrate western European countries with the former centrally planned economies.Besides the historical peculiarity of enlarging the European Union to the east, a comparison with the earlier southern enlargement comprising Greece, Portugal and Spain gives important insights into mechanisms and problems of geographically extending the Union.Aim of this paper is to explore the past experience of enlarging the EU referring to the economic situation of the applicants in comparison to the member countries and to the challenges to enlargement.In the knowledge of differences, lessons can be drawn from the southern enlargement for the upcoming enlargement towards the east. Keywords: EU enlargements, transition countries