Browsing by Author "Lainela, Seija"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 59
  • Lainela, Seija (1994)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 4/1994
  • Lainela, Seija (1995)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 1/1995
  • Korhonen, Iikka; Lainela, Seija (1999)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 1/1999
    Vuosi 1998 osoittautui Baltian maille pettymykseksi, kun Venäjän syksyllä puhjennut talouskriisi katkaisi maiden pari vuotta jatkuneen nopean kasvun kauden.Venäjän ruplan romahduksen seuraukset tuntuvat niin ulkomaankaupassa ja tuotannossa kuin rahoitussektorilla ja valtiontaloudessa.Tilanteeseen vaikuttavat lisäksi edellisen vuoden ongelmat Kaakkois-Aasian rahoitusmarkkinoilla, jotka ovat tehneet ulkomaiset investoijat varovaisiksi kaikkia kehittyviä markkinoita kohtaan.Suurimmat uhkat Baltian maissa liittyvät talouden ulkoiseen tasapainoon, sillä kaikissa maissa vaihtotaseen vaje on erittäin korkea.Myös toistaiseksi melko kireänä pysynyt finanssipolitiikka voi olla uhattuna hidastuvan talouskehityksen vähentäessä budjetin tuloja. Baltian maiden pienet ja avoimet taloudet ovat pitkälti riippuvaisia kansainvälisten markkinoiden kehityksestä.Mikäli talouskasvu länsimaissa hidastuu, rajoittaa se Baltian maiden vientiä ja ulkomaisen rahoituksen saatavuutta, joka puolestaan vaikuttaa suoraan niiden talouden kasvuun ja mahdollisuuksiin viedä eteenpäin rakenneuudistuksia.Läheneminen Euroopan Unioniin on tullut yhä tärkeämmäksi talouden järjestelmämuutoksia ohjaavaksi tekijäksi.Reformit ovat edenneet nopeasti erityisesti Virossa ja Latviassa. Asiasanat: Baltia, Viro, Latvia, Liettua, talousuudistus
  • Lainela, Seija (1995)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 7/1995
    Baltian maat irtautuivat Venäjän ruplasta vuonna 1992, vuosi poliittisen itsenäistymisensä jälkeen.Aluksi riitti ulkomaisia epäilijöitä, jotka eivät uskoneet pienten maiden rahayksiköiden tulevaisuuteen.Baltian maat ovat kuitenkin menestyneet omien valuuttojen vakiinnuttamisessa erittäin hyvin.Menestys on perustunut kaikissa maissa noudatettuun onnistuneeseen makrotaloudelliseen vakautukseen.Inflaatio on viimeisten parin vuoden aikana saatu kireällä raha- ja finanssipolitiikalla alenemaan huomattavasti vuoden 1992 noin 1000 prosentin tasosta, joskin hintojen nousu on vieläkin nopeaa länsimaihin verrattuna. Omien valuuttojen käyttöönoton yhteydessä Baltian maiden oli päätettävä, millaista raha- ja valuuttakurssipolitiikkaa ne alkavat noudattaa.Alussa Baltian maiden ratkaisut olivat keskenään erilaisia, mutta kun lähes kolme vuotta on kulunut, maiden raha- ja valuuttakurssipoliittiset peruslinjat ovat nykyään hyvin lähellä toisiaan. Baltian maiden talouspolitiikan onnistumisesta kertoo se, että maiden valuutat ovat koko olemassaolonsa ajan (Liettuan alkuvaikeuksia lukuunottamatta) olleet vakaimpia Euroopassa. Baltian maat ovat myös ensimmäisinä entisten sosialististen maiden joukossa saattaneet voimaan valuuttojensa täyden vaihdettavuuden. Tässä artikkelissa tarkastellaan Baltian maiden omien valuuttojen vakiinnuttamisen onnistumista ja rahapolitiikan saavutuksia.Näitä kysymyksiä selvitetään mm. korkotason ja inflaatiovauhdin sekä valuuttavarannon kehityksen avulla. Yleisesti ottaen kaikki Baltian maat ovat onnistuneet vakautuspolitiikassaan.Maiden välillä on kuitenkin ollut eroja siinä, millä keinoin tavoitteet on saavutettu.Kun Baltian maiden taloudelliset lähtökohtatilanteet ovat olleet hyvin samankaltaisia, maiden keskinäinen vertailu antaa mahdollisuuden eri politiikkavalintojen arviointiin.
  • Lainela, Seija; Rautava, Jouko (1992)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 7/1992
  • Lainela, Seija (1992)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 7/1992
  • Lainela, Seija (1993)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 3/1993
  • Lainela, Seija (2000)
    EURO & TALOUS 2
    Tärkein Baltian maiden viimeaikaiseen kehitykseen vaikuttanut tekijä oli Venäjän talouskriisi vuonna 1998.Sen seuraukset tulivat Baltiassa täysimääräisinä näkyviin viime vuonna, mutta kriisin vaikutukset alkoivat kuitenkin hälvetä jo saman vuoden kuluessa. Viro ja Latvia ovat selviytyneet kriisin aiheuttamasta lamasta Liettuaa paremmin, mikä osittain johtuu niiden pidemmälle edenneistä talousuudistuksista.Uudistusten ansiosta Viron ja Latvian taloudet ovat pystyneet joustavammin sopeutumaan muutoksiin.Suuret vaihtotosevajeet a viime vuoden aikana korkeaksi kohonnut työttömyys ovat tämän hetken vakavimpia ongelmia Baltian maissa.
  • Bank of Finland; Lainela, Seija; Institute for Economies in Transition (BOFIT) (2005)
    Economic Developments Policy Markets Focus/Opinion: Contents - 4th page No 1/2004 Tuuli Juurikkala: Survey assesses social responsibility of Russian firms No 2/2004 Seija Lainela: Wanted – Investment in Russia No 3/2004 Tapio Korhonen: Russia’s large foreign currency inflows causing liquidity problems No 4/2004 Jouko Rautava: Russia’s growth prospects for 2004–2006 No 5/2004 Aku Alanen: Russian education levels surprisingly low No 6/2004 Steven Rosefielde: Military industrial revival in Russia? No 7-8/2004 Jukka Pirttilä: Democracy key for Russia’s long-term growth No 9/2004 Gundi Royle: Gas in Russia – The drive to liberalise meets industrial reality No 10/2004 Tapio Korhonen: What could Russia do with its external financial surplus? No 11/2004 Antti Helanterä and Simon-Erik Ollus: Why they, why not we? Explaining Russia’s poor competitiveness No 12/2004 Tuomas Komulainen: Is Russia all that different from its emerging market peers?
  • Korhonen, Iikka; Korhonen, Vesa; Lainela, Seija; Simola, Heli; Solanko, Laura (2014)
    BOFIT Policy Brief 7/2014
    Kesäkuussa järjestetyn BOFIT Venäjä-tietoiskun viisi esitystä käsitteli Venäjän hidastuvaa talouskasvua monesta eri näkökulmasta. Tähän julkaisuun on koottu esitysten keskeinen sisältö artikkeleina. Ensimmäinen artikkeli keskittyy Venäjän talouskehitykseen aivan viime aikoina. Toinen artikkeli käsittelee Venäjän rahoitus- ja pankkimarkkinoiden kehitystä mm. yritysten rahoituksen saatavuuden näkökulmasta, kun taas kolmannen artikkelin aihe on Ukrainan vaikea taloustilanne. Neljäs ja viiden artikkeli käsittelevät Venäjän taloudellista integraatiota muiden maiden kanssa. Neljäs artikkeli tarkastelee syntymässä olevaa Euraasian liittoa, ja viidennen artikkelin aiheena on Venäjän asema kansainvälisissä tuotantoketjuissa. Hakusanat: Venäjä, Ukraina, talouskehitys, talouspolitiikka, lainananto, taloudellinen integraatio. Kaikki esitykset ovat nähtävissä osoitteessa http://wms.magneetto.com/suomenpankki/2014_0603_seminaari/view.
  • Suomen Pankki; Lainela, Seija; Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) (2008)
    BOFIT Viikkokatsaus : Vuosikirja
  • Suomen Pankki; Lainela, Seija; Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) (2009)
    BOFIT Viikkokatsaus : Vuosikirja
  • Suomen Pankki; Lainela, Seija; Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) (2010)
    BOFIT Viikkokatsaus : Vuosikirja
  • Suomen Pankki; Lainela, Seija; Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) (2011)
    BOFIT Viikkokatsaus : Vuosikirja
  • Suomen Pankki; Lainela, Seija; Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) (2012)
    BOFIT Viikkokatsaus : Vuosikirja
  • Suomen Pankki; Lainela, Seija; Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) (2013)
    BOFIT Viikkokatsaus : Vuosikirja
  • Suomen Pankki; Lainela, Seija; Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) (2014)
    BOFIT Viikkokatsaus : Vuosikirja
  • Suomen Pankki; Lainela, Seija; Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) (2015)
    BOFIT Viikkokatsaus : Vuosikirja
  • Suomen Pankki; Lainela, Seija; Rautava, Jouko; Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) (2016)
    BOFIT Viikkokatsaus : Vuosikirja
  • Bank of Finland; Lainela, Seija; Institute for Economies in Transition (BOFIT) (2008)
    BOFIT Weekly : Yearbook