Browsing by Subject "Liettua"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 64
  • Lainela, Seija (1992)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 7/1992
  • Rantama, Jaana (2001)
    BOFIT Online 2001/9
    Viron, Latvian ja Liettuan pankkijärjestelmät alkoivat kehittyä 1990-luvun alussa.Alkuvaihe oli voimakkaan kasvun ja kriisien aikaa.Pankit opettelivat toimimaan markkinaympäristössä ja pankkien sääntelykehikon luominen aloitettiin.Sääntelykehikon kehittäminen jatkuu edel-leen, kun lakeja ja määräyksiä kehitetään länsimaisten standardien ja EU:n direktiivien mukaisiksi. Ulkomaiset sijoittajat, erityisesti ruotsalaiset pankit, ovat olleet keskeisessä roolissa Baltian maiden pankkijärjestelmien vakauttamisessa.Rahoituksen välitys on vahvasti pankki-en varassa, mutta etenkin Virossa rahoitusyhtiöiden merkitys on kasvanut.Osa kansainvälisesti havaittavissa olevista pankkitoiminnan kehityssuunnista on nähtävissä myös Baltian maissa: teknologian kehittymisen hyödyntäminen, rakennemuutokset fuusion ja yritysostoin sekä toimialaliukumat.
  • Lainela, Seija (2000)
    EURO & TALOUS 2
    Tärkein Baltian maiden viimeaikaiseen kehitykseen vaikuttanut tekijä oli Venäjän talouskriisi vuonna 1998.Sen seuraukset tulivat Baltiassa täysimääräisinä näkyviin viime vuonna, mutta kriisin vaikutukset alkoivat kuitenkin hälvetä jo saman vuoden kuluessa. Viro ja Latvia ovat selviytyneet kriisin aiheuttamasta lamasta Liettuaa paremmin, mikä osittain johtuu niiden pidemmälle edenneistä talousuudistuksista.Uudistusten ansiosta Viron ja Latvian taloudet ovat pystyneet joustavammin sopeutumaan muutoksiin.Suuret vaihtotosevajeet a viime vuoden aikana korkeaksi kohonnut työttömyys ovat tämän hetken vakavimpia ongelmia Baltian maissa.
  • Korhonen, Iikka; Pautola, Niina (1997)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 5/1997
    Vuonna 1996 Viron ja Liettuan kansantaloudet kasvoivat jo toista vuotta peräkkäin suhteellisen nopeasti ja Latviassa kasvu lähti uudelleen käyntiin vuoden 1995 pankkikriisin aiheuttaman taantuman jälkeen.Vuoden lopulla Latviassa oli Baltian maiden korkein työttömyys. Pankkisektorilla kehitys jatkui edellisvuoden kaltaisena.Pankkien lukumäärä aleni.Virossa tämä tapahtui lähinnä fuusioiden kautta kun taas Latviassa ja Liettuassa vuoden 1995 pankkikriisit johtivat pankkien lukumäärän supistumiseen.Erityisesti Latviassa ja Liettuassa viranomaiset ovat pyrkineet tehostamaan pankkien valvontaa.Raharnarkkinoilla havaittiin viime vuonna selkeitä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna.Pankkiluottojen korot laskivat kaikissa Baltian maissa.Laskuun vaikuttivat mm. inflaation aleneminen ja pankkisektorin kasvaneen kokemuksen mukanaan tuoma suurempi valmius myöntää luottoja. Tuottajahinnat nousivat kaikissa Baltian maissa hitaammin kuin kuluttajahinnat, mikä saattaa viitata kuluttajahintojen edelleen hidastumiseen lähitulevaisuudessa.Keskipalkat ovat läntisiin teollisuusmaihin verrattuna edelleen alhaisia.Lisäksi alueelliset erot ovat suuria. Kaikissa Baltian maissa ulkomaankauppa sekä vaihtotase kokonaisuudessaan olivat alijäämäisiä.Ulkomaankaupan rakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoteen 1995 verrattuna. Virossa ja Liettuassa yksityistäminen on edennyt nopeammin kuin Latviassa ja jäljellä ovat enää ns. infrastruktuuriyritykset. Yksityistämisen loppusuoralla merkittäväksi kysymykseksi on noussut maaomaisuuden yksityistäminen.Valtiontalouden hoidossa Baltian maiden yhteisenä ongelmana on edelleen tehottomuus.Erityisesti verojenkeruu on ollut tehotonta ja budjettipolitiikan koordinointi paikallistason ja valtion välillä on ollut puutteellista. Ulkopolitiikan osalta viime vuoden merkittävimpiä tavoitteita olivat keskinäisen yhteistyön parantaminen, edistyminen WTO-jäsenyysneuvotteluissa sekä entistä tiiviimpi integroituminen Euroopan Unioniin.Lisäksi erityistä huomiota ovat saaneet Naton itälaajentumiseen liittyvät kysymykset sekä suhteet Venäjään. Merkittävimpiä sisäpoliittisia tapahtumia olivat Viron ja Latvian presidentinvaalit, Viron hallituksen hajoaminen sekä Liettuan presidentinvaalit.
  • Pautola, Niina (1996)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 6/1996
    Vuonna 1996 kokonaistuotannon on ennustettu kasvavan kaikissa Baltian maissa.Pankkisektorilla pankkien lukumäärä on alentunut ja pankkien valvonta tehostunut.Rahamarkkinoilla pankkiluottojen korot ovat laskeneet inflaation vaimenemisen ja kokemuksen kasvun myötä.Tuottajahinnat ovat nousseet hitaammin kuin kuluttajahinnat, mikä viittaa kuluttajahintainflaation edelleen hidastumiseen lähitulevaisuudessa.Sekä kauppa- että vaihtotase ovat olleet alijäämäisiä kaikissa Baltian maissa.Yksityistämisprosessin loppusuoralla merkittäväksi kysymykseksi on noussut maaomaisuuden yksityistäminen kun taas valtiontalouden hoidossa yhteisenä ongelmana on ollut tehottomuus.Ulkopolitiikan osalta Baltian maille tärkeintä on kuluvan vuoden aikana ollut keskinäisen yhteistyön ja Venäjä-suhteiden parantaminen sekä integroituminen Euroopan Unioniin. Avainsanat: Baltia, transitio, tuotanto, inflaatio, yksityistäminen, pankit
  • Pautola, Niina (1998)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 3/1998
    Kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna nopeasti kaikissa Baltian maissa.Virossa tuotannon kasvu oli niin nopeaa, että useat tarkkailijat huolestuivat maan talouden ylikuumenemisesta. Inflaatio laski kaikissa maissa edellisestä vuodesta, mutta Virossa kuluttajahintojen nousu kiihtyi vuoden loppua kohden. Ulkomaankauppa oli edelleen selvästi alijäämäistä kaikissa Baltian maissa.Tämä on merkinnyt myös suuria vaihtotaseiden alijäämiä. Kaikissa Baltian maissa pankkien luotonanto kasvoi viime vuonna selvästi, mutta nopeinta kasvu oli Virossa, jossa keskuspankki kiristi pankkeja koskevia määräyksiä loppuvuodesta hillitäkseen lainanantoa.Viime vuonna yksityistämisen päähuomio keskittyi suuriin yrityksiin. Asiasanat: Viro, Latvia, Liettua, talouskehitys, inflaatio, ulkomaankauppa
  • Korhonen, Iikka (1996)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 2/1996
    Vuonna 1995 taloudellinen kehitys Baltian maissa oli varsin epäyhtenäistä.Virossa talouskasvu jatkui nopeana, ja siellä esimerkiksi yksityistäminen on jo lähes loppuun suoritettu. Myös Liettuassa taloudellinen kasvu oli jo suhteellisen nopeata, mutta Latviassa BKT ilmeisesti supistui hieman. Todennäköisesti suurin yksittäinen syy tähän oli touko-kesäkuussa tapahtunut pankkikriisi. Inflaatio pysyi edelleen varsin korkeana kaikissa Baltian maissa, ja tämä saattaa tulevaisuudessa aiheuttaa ongelmia, jos kiinteän valuuttakurssin järjestelmästä halutaan pitää kiinni. Tällä hetkellä maiden kilpailukyky näyttää kuitenkin edelleen suhteellisen hyvältä, jos sitä mitataan esimerkiksi dollarimääräisillä keskipalkoilla.Lisäksi ulkomaiset investoinnit ovat pysyneet korkealla tasolla, ja vaihtotaseen alijäämä on voitu rahoittaa tällä tavalla. Lähitulevaisuudessa Baltian maiden taloudellinen tilanne näyttää suhteellisen hyvältä.Talouskasvun uskotaan jatkuvan talouden rakenteiden tehostuessa.Riskejä sisältyy esimerkiksi rahoitussektoriin, mistä esimerkkinä ovat Latvian ja Liettuan pankkikriisit viime vuoden aikana.Lisäksi inflaatiovauhdin olisi suhteellisen pian laskettava, jotta maat eivät menettäisi ulkoista kilpailukykyään. Asiasanat: Viro, Latvia, Liettua.
  • Bank of Finland; Institute for Economies in Transition (BOFIT) (2002)
    1/2002
    Focus (p.4): Current issues in pension reform in the Baltics by Tuuli Koivu
  • Bank of Finland; Institute for Economies in Transition (BOFIT) (2003)
    1/2003
    Focus (p.4): Profitability in Northern Europe and the Baltic Economies by Richard Walton
  • Bank of Finland; Institute for Economies in Transition (BOFIT) (2002)
    2/2002
    Focus (p.4): Developments in transit transport between Russia and the EU by Juhani Laurila
  • Bank of Finland; Institute for Economies in Transition (BOFIT) (2003)
    2/2003
    Focus (p.4): Estonia's flourishing residential housing market by Kadri Männasoo and Mari Tamm
  • Bank of Finland; Institute for Economies in Transition (BOFIT) (2002)
    3/2002
    Focus (p.4): The importance of nominal convergence for candidate countries by Marketta Järvinen
  • Bank of Finland; Institute for Economies in Transition (BOFIT) (2003)
    3/2003
    Focus (p.4): Information Technology Industry in the Baltic States by Marja Nissinen
  • Bank of Finland; Institute for Economies in Transition (BOFIT) (2002)
    4/2002
    Focus (p.4): The real exchange rate as an indicator of Baltic competitiveness by Sinimaaria Ranki
  • Bank of Finland; Institute for Economies in Transition (BOFIT) (2003)
    4/2003
    Focus (p.4): Fiscal policy issues in the Baltic countries by Tuuli Koivu and likka Korhonen
  • Bank of Finland; Institute for Economies in Transition (BOFIT) (2002)
    5/2002
    Focus (p.4): The Fiscal Situation of Baltic Municipalities by Viktor Trasberg
  • Bank of Finland; Institute for Economies in Transition (BOFIT) (2003)
    5/2003
    Focus (p.4): Changing future expectations in Estonia, Latvia and Lithuania by Juha Antila and Pekka Ylöstalo
  • Bank of Finland; Institute for Economies in Transition (BOFIT) (2002)
    6/2002
    Focus (p.4): Baltic States on their way to the European Union by Soili Mäkeläinen-Buhanist
  • Bank of Finland; Institute for Economies in Transition (BOFIT) (2003)
    6/2003
    Focus (p.4): Baltic Transition in Retrospect by Pekka Sutela
  • Bank of Finland; Institute for Economies in Transition (BOFIT) (1999)
    1/1999
    Opinion (p.4): The effect of Russian crisis on the Baltic countries by likka Korhonen