Browsing by Author "Lindblad, Annika"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-18 of 18
  • Lindblad, Annika; Silvo, Aino; Viertola, Hannu (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2021
    Supply-side bottlenecks have weakened the momentum of global growth. Finnish manufacturing companies are also suffering from shipping disruptions and input shortages. Under a scenario prepared by the Bank of Finland, supply disruptions reduce GDP growth in Finland by around 0.5 percentage points in 2021.
  • Lindblad, Annika; Silvo, Aino (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2020
    Consumer confidence indicators are widely used in monitoring the economic cycle, as they are thought to contain forward-looking information on the path of the economy. Changes in consumer confidence have historically preceded shifts in the economic cycle by about six months. The value of forward-looking indicators is highlighted especially during exceptional inflection points in the economy, such as during the financial crisis or the currently prevailing coronavirus crisis, as these indicators provide readily available information about the future path of the economy. The rebound in consumer confidence and the recovery of the economy appear to be intimately connected.
  • Lindblad, Annika; Sariola, Mikko; Silvo, Aino (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2019
    Global uncertainty is weakening growth in business fixed investment in Finland, and its impacts may be felt with a lag. Cyclical fluctuations caused by the uncertainty, however, conceal domestic, structural factors that have weakened investment throughout the 2000s. These factors include weak productivity growth, population ageing and structural changes in the economy towards a services economy. Productivity, in particular, can be influenced by many economic policy measures. Of these measures, innovation policy, for example, plays an important role.
  • Lindblad, Annika; Sariola, Mikko; Silvo, Aino (2019)
    Euro & talous 5/2019
    Kansainvälinen epävarmuus heikentää tuotannollisten investointien kasvua Suomessa, ja sen vaikutukset voivat näkyä viiveellä. Epävarmuuden aiheuttaman suhdanneluonteisen vaihtelun alle peittyy kuitenkin kotimaisia, rakenteellisia tekijöitä, jotka ovat heikentäneet investointeja koko 2000-luvun ajan. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi heikko tuottavuuskehitys, väestön ikääntyminen ja talouden rakennemuutos palveluvaltaisemmaksi. Erityisesti tuottavuuteen voidaan vaikuttaa monilla talouspolitiikan keinoilla. Näistä keinoista muun muassa innovaatiopolitiikalla on suuri merkitys.
  • Lindblad, Annika; Sariola, Mikko; Silvo, Aino (2020)
    Euro & talous 1/2020
    Koronaviruksen aiheuttama pandemia on johtanut ennen kokemattoman nopeaan äkkijarrutukseen koko maailmantaloudessa kevään 2020 aikana. Eri mittareilla arvioituna pandemia on myös lisännyt epävarmuutta kansainvälisen talouden näkymistä historiallisen paljon. Taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella taloudellinen epävarmuus itsessään on merkittävä taantumien aiheuttaja, ja toisaalta taantumat aiheuttavat ja lisäävät epävarmuutta. Koronaviruksen muiden huomattavien taloudellisten vaikutusten ohella myös taloudellinen epävarmuus itsessään hidastaa Suomen talouskasvua merkittävästi ja pitkäkestoisesti.
  • Lindblad, Annika; Silvo, Aino (2020)
    Euro & talous 3/2020
    Kuluttajien luottamusindikaattoria käytetään yleisesti talouden suhdanteiden seurannassa, sillä sen ajatellaan sisältävän tietoa siitä, mihin suuntaan talous seuraavaksi kehittyy. Kuluttajien luottamuksen kehitys onkin historiallisesti ollut noin puoli vuotta yleisen suhdanteen kehitystä edellä. Poikkeuksellisissa suhdannekäänteissä, kuten finanssikriisissä tai nyt käsillä olevassa koronakriisissä, tällaisten ennakoivien indikaattoreiden arvo korostuu, sillä ne tarjoavat nopeasti saatavilla olevaa tietoa talouden suunnasta. Kuluttajien luottamuksen palautuminen ja talouden elpyminen näyttävät olevan kiinteässä yhteydessä toisiinsa.
  • Kortelainen, Mika; Lindblad, Annika; Obstbaum, Meri; Schmöller, Michaela (2020)
    Euro & talous 3/2020
    Maailmantalouden näkymät heikkenivät keväällä, kun koronavirus levisi pandemiaksi. Merkittävät rajoitukset liikkumiseen, liiketoimintaan ja kanssakäymiseen ovat heikentäneet kasvun edellytyksiä laajalti samalla kun niin kulutusta kuin investointejakin vaikeuttaa viruksen aiheuttama epävarmuus. Lyhyen aikavälin indikaattorit kertovat Suomen, Ruotsin ja Saksan talouksien äkillisestä ja kohtalaisen samanaikaisesta heikentymisestä maaliskuussa. Toukokuun aikana korkean frekvenssin indikaattoreissa on nähty orastavia piristymisen merkkejä, mutta epävarmuus on suurta ja toipuminen tulee olemaan hidasta.
  • Lindblad, Annika; Sariola, Mikko; Viertola, Hannu (2019)
    Euro & talous 3/2019
    Suomen asuntomarkkinoiden viime vuosien suotuisa vire on vähitellen muuttumassa. Asuntomarkkinoiden suhdanteiden ymmärtämiseksi on tärkeä hahmottaa, mitkä tekijät vaikuttavat asuntojen hintojen ja rakentamisen kehitykseen. Kysyntä- ja tarjontatekijöiden merkityksen ymmärtäminen asuntomarkkinoilla on tärkeää myös sekä finanssipolitiikan että makrovakauspolitiikan suunnittelussa. Kysynnän muutosten havaitaan olevan keskeisessä roolissa asuntomarkkinoiden suhdanteissa. Piristynyt kysyntä on esimerkiksi viime vuosina sekä kasvattanut asuinrakennusinvestointeja että nostanut asuntojen hintoja. Tarjontapuolen positiivinen kehitys on vuorostaan tukenut investointeja ja samalla hillinnyt hintojen nousua merkittävästi.
  • Laine, Olli-Matti; Lindblad, Annika (2020)
    BoF Economics Review 4/2020
    We analyse the performance of financial market variables in nowcasting Finnish quarterly GDP growth. Especially, we assess if prediction accuracy is affected by the sampling frequency of the financial variables. Therefore, we apply MIDAS models that allow us to forecast quarterly GDP growth using monthly or daily data without temporal aggregation in a parsimonious way. Our results show that financial market data nowcasts Finnish GDP growth relatively well. When it comes to individual variables, ratios like average price-to-earnings, average price-to-book or average dividend yield track GDP growth well. Our results suggest that the sampling frequency of financial market variables is not crucial: the forecasting accuracy of daily, monthly and quarterly data is similar.
  • Laine, Olli-Matti; Lindblad, Annika
    Journal of the Finnish Economic Association 1 ; 2021
    We analyse the performance of financial market variables in nowcasting Finnish quarterly GDP growth. In particular, we assess if prediction accuracy is affected by the sampling frequency of the financial variables. Therefore, we apply MIDAS models that allow us to nowcast quarterly GDP growth using monthly or daily data without temporal aggregation in a parsimonious way. We find that financial market data nowcasts Finnish GDP growth relatively well: nowcasting performance is similar to industrial production, but financial market data is available much earlier. Our results suggest that the sampling frequency of financial market variables is not crucial: nowcasting accuracy of daily, monthly and quarterly data is similar.
  • Lindblad, Annika (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Mikä merkitys talouden näkymillä on sille, miten pankit myöntävät asuntolainoja? Ovatko kulutusluottojen ehdot tiukentuneet koronakriisin aikana? Mitkä tekijät vaikuttavat yrityslainojen kysynnän kehitykseen? Pankkien luotonannon seurantakysely vastaa näihin ja moniin muihin mielenkiintoisiin ja tärkeisiin kysymyksiin.
  • Obstbaum, Meri; Sariola, Mikko; Viertola, Hannu; Lindblad, Annika; Nuutilainen, Riikka; Pönkä, Harri; Kokkinen, Arto; Jalasjoki, Pirkka (2020)
    Bank of Finland Bulletin. Analysis
    The corona pandemic will drive the Finnish economy into recession this year along with the rest of the world. The depth of the recession is so far very difficult to assess, as it is not yet known how the corona pandemic will develop from now on, what measures will be taken to fight the pandemic and what economic policy measures will be put in place to mitigate the effects of the recession.
  • Kortelainen, Mika; Lindblad, Annika; Obstbaum, Meri; Schmöller, Michaela (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2020
    The outlook for the world economy deteriorated in the spring as the coronavirus (COVID-19) developed into a pandemic. Significant re-strictions on movement, business and social interaction have greatly weakened growth potential, while consumption and investment are both being depressed by the uncertainty raised by the virus. Short-term indicators point to a sudden and fairly simultaneous weakening of the Finnish, Swedish and German economies in March. During May, high-frequency indicators showed early signs of picking up, but uncertainty remains high and the recovery will be slow.
  • Obstbaum, Meri; Sariola, Mikko; Viertola, Hannu; Lindblad, Annika; Nuutilainen, Riikka; Pönkä, Harri; Kokkinen, Arto; Jalasjoki, Pirkka (2020)
    Euro & talous. Analyysi
    Koronapandemia ajaa Suomen talouden muun maailmantalouden mukana taantumaan kuluvana vuonna. Taantuman syvyyttä on toistaiseksi hyvin hankalaa arvioida, koska vielä ei tiedetä, miten koronapandemia tulee kehittymään tästä eteenpäin, minkälaisilla toimilla pandemiaa vastaan taistellaan ja minkälaisia talouspoliittisia toimia otetaan käyttöön taantuman vaikutusten lievittämiseksi.
  • Kivistö, Jarkko; Lindblad, Annika; Sinivuori, Taina (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomen vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi vuonna 2020 oltuaan alijäämäinen jo lähes vuosikymmenen ajan. Vaihtotaseen ylijäämää ovat kuitenkin kasvattaneet pääosin tekijät, joiden vaikutus jäänee tilapäiseksi.
  • Lindblad, Annika; Sinivuori, Taina (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2021
    The supply-chain disruptions constraining world economic growth and the rise in raw material and shipping costs are inevitably affecting the Finnish economy. Finnish industrial output has recovered to pre-pandemic levels, even though manufacturers report supply bottlenecks, including materials shortages and logistics disruptions, widely limiting production in Finland. Supply bottlenecks are especially casting a shadow over Finnish industrial output and export growth.
  • Lindblad, Annika; Sinivuori, Taina (2021)
    Euro & talous 5/2021
    Maailmantalouden kasvua haittaavat tarjontahäiriöt sekä raaka-aineiden ja kuljetusten hintojen nousu vaikuttavat väistämättä myös Suomen talouteen. Teollisuustuotanto on kuitenkin palautunut pandemiaa edeltäneelle tasolleen, vaikka yritykset raportoivat tarjonnan pullonkaulojen, kuten materiaalipulan ja logistiikkaongelmien, vaikuttavan tuotantoon laajasti myös Suomessa. Tarjonnan pullonkaulat varjostavat edelleen erityisesti viennin ja teollisuustuotannon kasvua.
  • Lindblad, Annika; Silvo, Aino; Viertola, Hannu (2021)
    Euro & talous 5/2021
    Tarjonnan pullonkaulat ovat tylsyttäneet maailmantalouden kasvun terävintä kärkeä. Myös suomalaiset teollisuusyritykset kärsivät logistiikkaongelmista ja materiaalipulasta. Suomen Pankin laskelman mukaan tarjontahäiriöt heikentävät BKT-kasvua noin 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2021.