Supply-side bottlenecks have weakened the momentum of global growth. Finnish manufacturing companies are also suffering from shipping disruptions and input shortages. Under a scenario prepared by the Bank of Finland, supply disruptions reduce GDP growth in Finland by around 0.5 percentage points in 2021.

Global uncertainty is weakening growth in business fixed investment in Finland, and its impacts may be felt with a lag. Cyclical fluctuations caused by the uncertainty, however, conceal domestic, structural factors that have weakened investment throughout the 2000s. These factors include weak productivity growth, population ageing and structural changes in the economy towards a services economy. Productivity, in particular, can be influenced by many economic policy measures. Of these measures, innovation policy, for example, plays an important role.

Koronaviruksen aiheuttama pandemia on johtanut ennen kokemattoman nopeaan äkkijarrutukseen koko maailmantaloudessa kevään 2020 aikana. Eri mittareilla arvioituna pandemia on myös lisännyt epävarmuutta kansainvälisen talouden näkymistä historiallisen paljon. Taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella taloudellinen epävarmuus itsessään on merkittävä taantumien aiheuttaja, ja toisaalta taantumat aiheuttavat ja lisäävät epävarmuutta. Koronaviruksen muiden huomattavien taloudellisten vaikutusten ohella myös taloudellinen epävarmuus itsessään hidastaa Suomen talouskasvua merkittävästi ja pitkäkestoisesti.

Maailmantalouden näkymät heikkenivät keväällä, kun koronavirus levisi pandemiaksi. Merkittävät rajoitukset liikkumiseen, liiketoimintaan ja kanssakäymiseen ovat heikentäneet kasvun edellytyksiä laajalti samalla kun niin kulutusta kuin investointejakin vaikeuttaa viruksen aiheuttama epävarmuus. Lyhyen aikavälin indikaattorit kertovat Suomen, Ruotsin ja Saksan talouksien äkillisestä ja kohtalaisen samanaikaisesta heikentymisestä maaliskuussa. Toukokuun aikana korkean frekvenssin indikaattoreissa on nähty orastavia piristymisen merkkejä, mutta epävarmuus on suurta ja toipuminen tulee olemaan hidasta.

We analyse the performance of financial market variables in nowcasting Finnish quarterly GDP growth. Especially, we assess if prediction accuracy is affected by the sampling frequency of the financial variables. Therefore, we apply MIDAS models that allow us to forecast quarterly GDP growth using monthly or daily data without temporal aggregation in a parsimonious way. Our results show that financial market data nowcasts Finnish GDP growth relatively well. When it comes to individual variables, ratios like average price-to-earnings, average price-to-book or average dividend yield track GDP growth well. Our results suggest that the sampling frequency of financial market variables is not crucial: the forecasting accuracy of daily, monthly and quarterly data is similar.

Mikä merkitys talouden näkymillä on sille, miten pankit myöntävät asuntolainoja? Ovatko kulutusluottojen ehdot tiukentuneet koronakriisin aikana? Mitkä tekijät vaikuttavat yrityslainojen kysynnän kehitykseen? Pankkien luotonannon seurantakysely vastaa näihin ja moniin muihin mielenkiintoisiin ja tärkeisiin kysymyksiin.

The outlook for the world economy deteriorated in the spring as the coronavirus (COVID-19) developed into a pandemic. Significant re-strictions on movement, business and social interaction have greatly weakened growth potential, while consumption and investment are both being depressed by the uncertainty raised by the virus. Short-term indicators point to a sudden and fairly simultaneous weakening of the Finnish, Swedish and German economies in March. During May, high-frequency indicators showed early signs of picking up, but uncertainty remains high and the recovery will be slow.

Suomen vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi vuonna 2020 oltuaan alijäämäinen jo lähes vuosikymmenen ajan. Vaihtotaseen ylijäämää ovat kuitenkin kasvattaneet pääosin tekijät, joiden vaikutus jäänee tilapäiseksi.

Maailmantalouden kasvua haittaavat tarjontahäiriöt sekä raaka-aineiden ja kuljetusten hintojen nousu vaikuttavat väistämättä myös Suomen talouteen. Teollisuustuotanto on kuitenkin palautunut pandemiaa edeltäneelle tasolleen, vaikka yritykset raportoivat tarjonnan pullonkaulojen, kuten materiaalipulan ja logistiikkaongelmien, vaikuttavan tuotantoon laajasti myös Suomessa. Tarjonnan pullonkaulat varjostavat edelleen erityisesti viennin ja teollisuustuotannon kasvua.