Browsing by Author "Monetary Policy Department"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Palva, Marianne (1986)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 10/1986
    Selvitykseni on kaksiosainen. Sen ensimmäisessä osassa käsittelen liike-, säästö- ja osuuspankkien keskikorkojen säätelyä ja korkojen kehitystä 1970-luvun alkupuolelta aina kesään 1986. Toisessa osassa katson, miten liike- ja säästöpankkien antolainauskantojen korkojakaumat ovat muuttuneet vuosina 1975 - 1986.
  • Sarsa, Risto (1987)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers. 4/1987
    Selvityksessä vertaillaan Suomessa toimivien liikepankkien kannattavuutta vuonna 1986 tulos- ja tasetietojen perusteella. Kotimaisten liikepankkien osalta käytetyt tunnusluvut perustuvat oikaistuihintuloslaskelmiin ja oikaistujen kuukausitaseiden keskiarvoihin; ulkomaisomisteisten pankkien luvut ovat oikaisemattomia. Eri tunnuslukujen antama kuva liikepankkien kannattavuudesta oli varsin yhtenäinen. Edelliseen vuoteen verrattuna liikepankkien suhteellinen kannattavuus heikkeni jonkin verran. Myönteisimmät tunnuslukujen arvot sai kotimaisista pankeista SKOP, ulkomaisomisteisista CITI.
  • Saarinen, Veikko (1985)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 2/1985
    Tässä liikepankkien keskuspankkirahoituksen ehtoja, määrä ja kustannuksia vuosina 1950 -1984 kartoittavan selvityksen ensimmäisessä osassa tarkastellaan liikepankkien keskuspankkiluotonkäyttöön sovellettuja ehtoja osana Suomen Pankin rahapolitiikkaa. Keskuspankkiluotolla tarkoitetaan tällöin sitä osaa pankeille myönnetystä keskuspankkirahoituksesta, jota on säädelty luottokiintiöiden avulla. Keskuspankkiluoton synonyymina käytetään sekä rediskonttaus-että keskuspankkivelkaa. Tarkastelun viitekehikkona käytetään hintateoreettista keskuspankkivelkamallia. Sen mukaan keskuspankkivelan optimitaso on kohdassa, jossa velan rajakustannukset ovat yhtäsuuret kuin rajatuotot. Tähän perustuen voimassa olleiden luottoehtojenpohjalta laaditaan keskuspankkivelan keski-, lisä-ja rajakorkoasteikot. Korkoasteikot on tekstissä esitetty sekä kuvioina että taulukkoyhteenvetoina. Keskuspankkiluoton peruskoron synonyymina käytetään rediskonttokorkoa ja Suomen Pankin peruskorkoa. Keskuspankkiluoton korkoasteikkojen ohella seltyksessä kartoitetaan vuosina 1950 -1984 sovelletut keskuspankkiluoton peruskorkoiset kiintiöt ja niiden kytkeytyminen muihin rahapolitiikan välineisiin kuten obligaatioiden termiinikauppoihin, kassavarantotalletuksiin, antolainaustavoitteisiin sekä päiväluottomarkkinoihin.
  • Saarinen, Veikko (1984)
    Keskustelualoitteita. Discussion papers 4/1984
    Tässä liikepankkien keskuspankkirahoituksen ehtoja, määrää ja kustannuksia vuosina 1950 -1984 kartoittavan selvityksen kolmannessa osassa esitetään aikasarjat keskuspankkirahoituksen rajoista, määristä sekä kustannuksista. Lähteinä on käytetty Suomen Pankin kirjanpito-, tilinpäätös-ja vuosikertomusaineistoa sekä kiertokirjeitä. Tarkastelu on aloitettu 1940-luvulta, jotta se sisältäisi myös pankkien keskuspankkiluoton kehityksen ja säätelyn alkuvaiheet. Tekstissä, kuvioissa ja taulukoissa esitetyt luvut ja aikasarjat perustuvat vuosikeskiarvioihin. Selvityksen liitteissä vastaavat tiedot on esitetty kuukausikeskiarvoina. Selvityksessä tarkastellaan vuosikymmenittäin keskuspankkirahoituksen määrän ja kustannusten kehitystä. Samalla tarkastellaan keskuspankkirahoituksen koostumista sekä keskuspankkirahoituksen käytölle asetettuja erilaisia määrällisiä rajoja. Lisäksi selvitetään esitettyjen aikasarjojen laatimistapaa.
  • Saarinen, Veikko (1987)
    Keskustelualoitteita. Discussion papers 5/1987
    Selvityksessä tarkastellaan Suomessa vuosina 1955 -1986 sovellettuja kassavarantotalletusjärjestelmiä. Esityksen tavoitteena on ollut koota yhteen eri aikoina voimassa olleet kassavarantosopimukset ja antaa kuva niiden rakenteesta, kattavuudesta ja muutoksista. Eri aikoina sovellettujen järjestelmien vertaamiseksi keskenään niistä on laskettu yhdenmukaiset tunnusluvut: kassavarantoprosentti, marginaalinen kustannusvaikutus sekä vaikutus pankkiluoton hintaan. Lisäksi on esitetty kassavarantotalletusten määrät ja talletuksille maksetut korot.
  • Vihriälä, Vesa (1987)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 6/1987
    Selvityksessä tarkastellaan lyhytaikaisten rahamarkkinakorkojen määräytymistä vuoden 1987 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana. Päähuomio kiinnitetään pankkien välisten markkinoiden avistakoron riippuvuuteen pankkien asemasta Suomen Pankin päivämarkkinoilla. Tämän ohella tutkitaan avistakoron ja hieman pitempien rahamarkkinakorkojen välisiä yhteyksiä sekä keskuspankin rahamarkkinoilla suorittamien interventioiden vaikutuksia korkoihin. Päivähavainnoista koostuvan aineiston perusteella avistakorkonäyttäisi olleen alkuvuodesta keskimäärin 1/2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin mihin pankkien päivämarkkina-asema tehokkailla markkinoilla antaisi aihetta. Avistakoron vaihtelu selittyy lähtien varsin hyvin pankkien edellispäivänpäivämarkkina-aseman perusteella lasketulla päivämarkkinoilla sovelletun koron odotusarvolla. Suomen Pankin rahamarkkinainterventiot ovat vaikuttaneet avistakorkoon juuri päivämarkkina-aseman muutoksen kautta; saman päivän aikana ei avistakorko juurikaan ole reagoinut interventioihin. Rahamarkkinainterventioiden vaikutus pidempiin (3 kk) rahamarkkinakorkoihin on kulkenut lyhyempin korkojen ts. avistakoron ja 1 kk rahamarkkinakoron kautta. Tuntuva osa 3 kuukauden rahamarkkinakoron vaihtelusta on selitettävissä interventioiden avulla. Rahamarkkinainterventiot ovat reagoineet lähinnä 3 kuukauden rahamarkki.nakorkoon. Pankit ovat maksaneet kevään aikana selvästi enemmän 1, 2 ja 3 kuukauden sijoitustodistuksilla hankitusta likviditeetistä kuin avistavelasta samalla periodilla.
  • Kontulainen, Jarmo; Vilmunen, Jouko (1994)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 5/1994
    This paper summarizes the basic arguments given by professors Christian Bordes, David Currie and Hans Söderström in their reports on the state and behaviour of the Finnish economy prior to mid 1993. The focus is primarily on the analytical frameworks or models used by the professors to organize their thoughts on the Finnish economy, and, admittedly, at some risk of over-simplification interpretes the reports through common analytical principles. The paper argues that basically each of the reports subscribes to the idea of a credit cycle as the driving force behind the development of the Finnish economy during the last ten years or so. Thus the very nature of the credit cycle is analyzed in the paper and interpreted in a way suitable for economic policy analysis. This discussion is followed by the policy analysis, which is organized through a sequence of policy issues and proposals raised by the professors in their reports. The paper tries to emphasize and evaluate those aspects of the analysis pursued by the professors which relate to the (lack of) credibility of the then prevailing policy regime and the feasibility of the various policy measures taken. Finally, the paper draws attention to some of the ideas discussed by the professors related to future policy options in Finland.