Browsing by Subject "Norja"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 32
  • Honkapohja, Seppo (2009)
    EURO & TALOUS 1
    Meneillään oleva rahoituskriisi on nyt kestänyt runsaan vuoden. Sodanjälkeisenä aikana nykyinen kriisi on kehittyneiden talouksien 19:s ja tämän vuosisadan ensimmäinen. Tuoreessa tutkimuksessaan Carmen Reinhard ja Kenneth Rogoff (2008) ovat jaotelleet tämänhetkistä Yhdysvaltain subprime-kriisiä edeltäneet 18 kriisiä viiteen suureen ja pienempiin kriiseihin. Viiteen suureen sisältyvät Norjan, Suomen ja Ruotsin 1990-luvun alkuun ajoittuneet kriisit. Norjan kriisi alkoi jo 1980-luvun lopulla, mutta jatkui 1990-luvulle.
  • Vihriälä, Vesa (1985)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 59/1985
    Suomessa on viime aikoina keskusteltu vilkkaasti alueellisen rahapolitiikan tarpeellisuudesta. Lähinnä kehitysaiueilla on vallinnutta rahoitusmarkkinoiden tilaa pidetty liian kireänä ja esitetty, että tilannetta olisi tavalla tai toisella helpotettava. Sopivaksi keinoksi toteuttaa alueellista rahapolitiikkaa on katsottu erityisesti pankkien kassavarantovelvoitteen alueittainen porrastus. Käyty keskustelu on ollut varsin jäsentymätöntä. Alueellisen rahapolitiikan käsitettä on käytetty eri merkit yksissä. Ehkä osittain tämän takia monet kannanotot ovat olleet hyvinkin ehdottomia. Joissakin puheenvuoroissa alueellinen rahapolitiikka on todettu käsitteellisesti mahdottomaksi. Toisaalta on saatettu väittää, että alueellisen rahapolitiikan harjoittaminen olisi verraten helppoa ja että ainoa vaikeus on poliittisen tahdon puuttuminen. Tämän selvityksen tarkoituksena on tarjota taustamateriaalia alueellista rahapolitiikkaa koskevaan keskusteluun ja siten auttaa osaltaan selkiyttämään asiaan liittyviä näkökohtia. Selvitys perustuu kahteen, Suomen Pankin sisäiseen käyttöön vuonna 1984 laadittuun muistioon.
  • Schauman, Heidi (2012)
    Suomen Pankki. BoF online 5/2012
    Tässä selvityksessä tarkastellaan, miten asuntomarkkinat ja kotitalouksien velkaantuneisuus ovat kehittyneet Pohjoismaissa viime vuosina ja vuosikymmeninä. Selvityksen tavoite on luoda käsitys siitä, miten Pohjoismaat eroavat toisistaan ja siitä, onko Suomella jotain opittavaa muista Pohjoismaista. Selvitys käsittelee asuntohintojen, asuntoinvestointien, rakentamisen sekä kotitalouksien velkaantumisen kehitystä. Yhteenvetona voidaan todeta, että Pohjoismaissa asuntohinnat ovat kehittyneet hyvin samansuuntaisesti viime vuosikymmenen aikana. Kehitys heijastaa pääsääntöisesti matalia korkoja ja myönteistä tulokehitystä eikä niinkään rakentamisen niukkuutta, vaikka joissakin maissa ainakin kasvukeskuksissa on ongelmia kaavoittamisen kanssa. Myös lainamarkkinoiden muuttuminen ja yhä vapaamuotoisempien lainojen tulo markkinoille on antanut tukea asuntohintojen nousulle.
  • Pesola, Jarmo (2005)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 13/2005
    The macroeconomic determinants of banking sector distresses in the Nordic countries, Belgium, Germany, Greece, Spain and the UK are analysed using an econometric model estimated on panel data from partly the early 1980s to 2002.The dependent variable is the ratio of banks' loan losses to lending.In addition to the lagged dependent variable, the explanatory variables include a surprise change in incomes and real interest rates, both variables as a separate cross-product term with lagged aggregate indebtedness.The underlying macroeconomic account that this paper puts forward is that loan losses are basically generated by strong adverse aggregate shocks under high exposure of banks to such shocks.The underlying innovations to income and real interest rates are constructed using published macro-economic forecast for these variables.According to the results, high customer indebtedness combined with adverse macroeconomic surprise shocks to income and real interest rates contributed to the distress in banking sector. Loan losses also display strong autoregressive behaviour which might indicate a feedback effect from loan losses back to macroeconomic level in deep recessions.The results can be used in macro stresstesting the banking sector. Key words: financial fragility, shock, loan loss, banking crisis JEL Classification numbers: G21, E44
  • Leinonen, Harry (2009)
    Bank of Finland. Expository studies. A 113
    This publication consists of seven studies on retail payment issues presented as preliminary versions at the annual Bank of Finland Payment Habits Seminar in 2008. Interest in retail payment services has recently been growing at a fast pace among authorities and the general public. For this, there are several reasons: developments in technology, changes in the competitive framework and globalization. Authorities have become increasingly concerned about the efficiency and standardization issues of retail payments. A key topic of research appears to be the extent to which the payment habits of the general public can and should be switched to options that are more efficient for the society as a whole, as well as the means of achieving this. The current marketing setup seems to bias customers against change and to promote the use of legacy solutions and old habits instead of the modern solutions. However, recent trends for change seem to be pointing in new directions for the evolution of payment habits. Keywords: payment services, payment costs and pricing, card payments, electronic and mobile payments JEL classification numbers: G10, G18, F15, H4, L86, 033
  • Sierimo, Carolina; Virén, Matti (1995)
    Bank of Finland. Discussion papers 34/1995
    This paper examines the relationships between financial and nonfinancial variables in three Nordic countries (Finland, Norway and Sweden).We try to find out whether there exists some kind of dichotomy between these two sets of variables, both in terms of levels of variables and the respective volatilities.In particular, we scrutinize the role of the stock market (stock prices and stock market turnover) in this respect.The analysis makes use of standard time series analytical tools, cointegration analysis, analysis of Granger causality and cross-spectral analysis.The results of these empirical analyses suggest that, although the behaviour of the financial variables has been quite similar, there are important differences between these three countries.Still, in all countries important relationships between these sets of variables are detected.However, in most cases causality seems to be bidirectional or instantaneous.
  • Vauhkonen, Jukka; Westman, Hanna (2013)
    Bank of Finland. Bulletin. Financial stability 2
    The structure of the Finnish banking system is vulnerable, due to the banking system s growing size, high degree of concentration, strong national and Nordic interconnectedness, and the systemic importance of some banking groups. Finnish authorities must be prepared to impose either on all banks or some banks additional capital requirements allowed under the EU s Capital Requirements Directive (CRD).
  • Suomela, Samuli (1958)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 32 ; 4 ; April
  • Savolainen, Eero; Tölö, Eero (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2017
    The Finnish, Swedish, Norwegian and Danish banking sectors have broadly similar strengths and weaknesses. Their profitability is strong, capital adequacy solid, and loan losses have been at historically low levels for a long time. On the other hand, the national banking sectors are large and concentrated and their systemic risks relate largely to lending to the residential and commercial real estate markets.
  • Raijas, Anu; Brander, Richard (2020)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 120
    Talousosaaminen nähdään tänä päivänä keskeisenä kansalaistaitona, joka korostuu koko ajan muuttuvassa taloudellisessa toimintaympäristössä. Kouluopetuksella on merkittävä rooli talousopetuksen tarjoamisessa. Lasten ja nuorten ohella myös muiden väestöryhmien talousosaamisen edistämistä tulee kehittää eri elämäntilanteissa ja toimintaympäristöissä. Arvokasta työtä talousosaamisen edistämiseksi tekevät viranomaiset, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Näiden tahojen yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella voidaan edesauttaa tiedon tehokasta välittymistä oikeaan osoitteeseen. Kun toimijoita on kentällä paljon, on tärkeää muodostaa kokonaiskuva toiminnasta. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on ollut aktiivinen talousopetuksen kehittämisessä. Raportissa esitellään järjestössä luotuja yhtenäisiä suosituksia, periaatteita ja menetelmiä kansalaisten talousosaamisen edistämistoiminnan koordinointiin ja tutkimukseen. Näitä monet maat ovat soveltaneet talousosaamisen kansallista strategiaa rakentaessaan. Raportissa tarkastellaan valikoitujen kehittyneiden maiden ratkaisuja koordinoida talousosaamisen edistämistä. Maita esitellään siitä näkökulmasta, mitä opittavaa meillä voisi niistä olla pohdittaessa Suomeen sopivaa talousosaamisen strategiaa. Talousosaamisella on pitkäaikaisia vaikutuksia niin yksittäisen kansalaisen elämään kuin kaikkiin markkinoiden toimijoihin myös yhteiskunnallisella tasolla. Siksi vastuu talousosaamisen edistämisestä katsotaan kuuluvan julkisille toimijoille. Kansallisesta strategiasta ovat tarkastelluissa maissa vastuussa joko keskuspankki, finanssivalvonta tai valtiovarainministeriö. Monessa maassa vastuutahoksi on myös luotu kokonaan uusi julkinen organisaatio. On tärkeää, että vastuutaho on puolueeton ja riittävän arvovaltainen. Rahoituksen järjestyminen valtion budjetista takaa toiminnalle jatkuvuuden. Jotta kaikki tahot saadaan sitoutumaan strategiaan ja aidosti toteuttamaan sitä, tulee heille järjestää mahdollisuus osallistua sen valmisteluun. Siksi strategian valmisteluun tulee varata aikaa vähintään vuosi. Talousosaamisen edistämiseen on monessa maassa perustettu verkostoja, joiden toimintaa ohjataan ja joiden jäseneksi otetaan vain hyväksyttäviä toimijoita. Talousosaamisen edistämisen tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi toimintaa verkostoissa on tärkeää koordinoida. Jotta strategiaa olisi helppo toteuttaa, sille kannattaa laatia konkreettinen ja käytännönläheinen toteuttamissuunnitelma. Myös vaikuttavuuden arviointimenetelmiä on tarpeen kehittää sekä mitata kansalaisten talousosaamisen tilaa ja kehitystä säännöllisesti väestötasolla. Pitkälle kehittyneissä talousosaamisen strategiamaissa tutkimuksella on keskeinen rooli strategian toteuttamisen eri vaiheissa. Monessa maassa kaikki talousosaamiseen liittyvä toiminta on koottu keskitetysti joko siitä vastuussa olevan organisaation verkkosivustolle tai sitten sitä varten on perustettu oma verkkosivusto, joka on nimetty aihetta hyvin kuvaavasti. Myös tuotemerkin luominen talousosaamiseen on monessa maassa käytössä. Koska useimmissa maissa korostetaan lasten ja nuorten talousosaamista, on strategioita usein linkitetty kouluopetukseen ja opettajien täydennyskoulutukseen. Yhteistyö talousopetuksen ulkopuolisten asiantuntijatahojen kanssa on tärkeää, sillä he usein myös tuottavat opetukseen materiaaleja ja välineitä. Talousosaamisen kansallinen strategia tai suunnitelma on monessa maassa hyväksi havaittu työkalu talousosaamisen edistämiseen. Kuten raportti osoittaa, sen voi toteuttaa hyvin monella eri tavalla. Suomen strategiaa suunnitellessa on hyvä ottaa mallia muista maista. Siinä on olennaista keskittyä konkreettiseen, käytännönläheiseen, toteuttamiskelpoiseen ja kustannustehokkaaseen toteuttamissuunnitemaan.
  • Pesola, Jarmo (2001)
    Bank of Finland. Bulletin 75 ; 3
  • Pesola, Jarmo (2001)
    EURO & TALOUS 3
    Tasapainoinen ja ennakoitavissa oleva talousympäristö on rahoitusjärjestelmän vakauden kannalta ensiarvoisen tärkeä. EMU-jäsenyyden uskotaan tukevan myönteistä talouskehitystä ja auttavan siten tämän päämäärän saavuttamisessa. Rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuden vähentämiseksi tarvitaan puolestaan rahoitusmarkkinoiden sääntelyä.
  • Vauhkonen, Jukka (2013)
    Bank of Finland. Financial market report 1
    The Nordic countries are about to introduce stronger measures to reduce the risks related to housing lending and fluctuations in house prices. Sweden and Norway intend to increase the risk weights applied to housing loans in the calculation of capital adequacy requirements for banks. In Denmark, the rules on booking banks' provisions for credit losses were tightened. In Finland, the government is expected to issue a proposal for a law amendment which would enable a binding cap on the loan-to-value ratio for housing loans.
  • Koskenkylä, Heikki (1992)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 13/1992
    Norjan pankkikriisi jatkuu jo kuudetta vuotta. Kriisi alkoi vuonna 1987 pankkien liian voimakkaan luotonannon seurauksena. Viime vuonna pankkien tulokset olivat ennätysmäisen huonot ja Norjan valtio ryhtyi tukirahoitukseen kahden uuden tukirahastonsa kautta. Neljä suurinta pankkia ovat nyt joko kokonaan tai oSIttain valtion omistuksessa. Norjan pankkien ja muiden rahoituslaitosten luottotappiot ovat olleet vuosina 1987-1991 yhteensä peräti 70 miljardia Norjan kruunua. Pankkikriisi on aiheuttanut merkittävän rakennemuutoksen Norjan pankkisektorissa. Useat pankit ovat fuusioituneet, joko vapaaehtoisesti tai viranomaisten pakottamana. Yksi keskisuuri pankki on lopetettu. Pankit ovat karsineet kulujaan mm. vähentämällä henkilökuntaa ja konttoreita. Pankkisektorin saneeraukset tulevat jatkumaan vielä usean vuoden ajan. Tässä selvityksessä vertaillaan myös Suomen ja Norjan pankkeja. Norjan pankkien tulos kehitys on ollut huomattavasti huonompi kuin Suomen pankeilla, vaikka niillä on selvästi parempi korkokate per tasesuhde ja myös parempi korkomarginaali. Suomen pankeilla tappioita on tullut sijoitustoiminnasta enemmän kuin Norjan pankeilla. Pankkisektorin saneeraus on edennyt Norjassa paljon pitemmälle kuin Suomessa. Suomessa on edelleen lähes kaksinkertainen määrä pankkien henkilöstöä ja konttoreita kuin Norjassa, vaikka väestön määrissä on vain vähän eroa. Kuitenkin Norjan pankkisektoria pidetään ylisuurena, mikä viittaisi erittäin suuriin saneeraustarpeisiin Suomenkin pankkisektorissa.
  • Koskenkylä, Heikki; Rantama, Jaana (1995)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 16/1995
    Selvityksessä tarkastellaan Pohjoismaiden pankkien korkomarginaa- lin ja suhteellisen korkokatteen (korkokate/tase) kehitystä viime vuosien ajalta. Korkomarginaali määritellään kunkin maan omassa valuutassa laskettujen luottojen ja talletusten keskikorkojen eroksi. Marginaalia arvioidaan lähinnä sopimuskorkojen osalta.Norjan ja Suomen osalta on voitu laskea myös järjestämättömien saamisten vaikutus toteutuneeseen korkomarginaaliin.Korkomarginaalia on Suomen ja Ruotsin osalta pystytty arvioimaan myös sektoreittain. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa korkomarginaali nousi rahoitusmarkkinoiden liberalisoinnin yhteydessä 1980-luvun jälkipuoliskolla, Ruotsissa selvästi eniten.Kuluvan vuosikymme- nen alussa marginaalit kääntyivät selvään laskuun.Suomessa tapahtui kuitenkin tilapäinen nousu pankkikriisin pahimpina vuosina 1992 1993, mutta sen jälkeen marginaali on laskenut Suomessakin.Tanskan pankkien korkomarginaali on ollut Pohjois- maiden alhaisin.Vuodenvaihteessa 31.12.1994 marginaalit olivat seuraavat: Tanska 4.2 %, Norja 4.4 %, Suomi 4.9 % ja Ruotsi 5.7 %. Korkomarginaalien lasku viime aikoina johtuu mm. pankkikil- pailun lisääntymisestä ja luoton kysynnän vähäisyydestä.Pankkien parantunut kannattavuus mahdollistaa marginaalien alentamisen. Pohjoismaiden pankkien suhteelliset korkokatteet ovat kohonneet pankkikriisin hellittäessä.Korkojen nousu viime vuonna heikensi kuitenkin suhteellisia ja pääosin absoluuttisiakin korkokatteita.Suomessa suhteellinen korkokate nousi viime vuonna johtuen lähinnä pankkien taseen supistumisesta.Suomessa on selvästi Pohjoismaiden alhaisin suhteellinen korkokate.
  • Vauhkonen, Jukka (2013)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 1
    Pohjoismaat ovat ottamassa käyttöön nykyistä vahvempia keinoja asuntoluotonantoon ja asuntojen hintojen heilahteluihin liittyvien riskien vähentämiseksi. Ruotsi ja Norja aikovat korottaa pankkien vakava-raisuusvaatimusten laskennassa käytettäviä asuntoluottojen riskipainoja. Tanskassa kiristettiin pankkien luottotappiovarausten kirjaussäännöksiä. Suomessa hallitukselta odotetaan tänä vuonna esitystä lakimuutoksesta, joka mahdollistaisi sitovan enimmäisluototussuhteen asettamisen asuntoluotoille.
  • Koskenkylä, Heikki (1994)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 20/1994
    Selvityksessä tarkastellaan pohjoismaiden pankkien tulos-, tase- ja vakavaraisuuskehitystä vuoden 1994 välitilinpäätösten pohjalta. Selvitys kattaa Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan pankit.Lisäksi arvioidaan pankkisektorin tilaa yleensä, rakennemuutoksia ja pankkikriisin nykyvaihetta.Lopuksi arvioidaan pankkitukea ja sen takaisinsaantimahdollisuuksia sekä pankkikriisin voittajia ja häviäjiä. Vuoden 1994 alkupuoliskolla pankkien tulos heikkeni selvästi vain Tanskassa, jossa se oli jopa tappiollinen.Tämän aiheutti pitkän koron nousua seurannut obligaatiosalkun arvojen alentuminen. Islannin, Norjan ja Ruotsin pankit olivat voitollisia.Ruotsissa pankkien tuloksen parantuminen oli voimakkainta.Tanskan lisäksi myös Suomen pankit olivat tappiollisia.Tappio kasvoi hieman Suomessa. Norjassa ja Ruotsissa pankkikriisi on jo melkein voitettu.Suomessa kriisi jatkuu edelleen. Arviot pankkituen lopullisista kustannuksista valtiolle ovat muuttuneet oleellisesti vuoden 1994 kuluessa.Norjassa valtio saa lähes kaiken tuen takaisin ja voi jopa tehdä voittoa pankkitukisijoituksilla.Ruotsissa lopullinen menetys olisi noin kolme ja Suomessa noin kahdeksan prosenttia vuoden 1993 bruttokansantuotteesta. Tuen takaisinsaanti riippuu olennaisesti taloudellisen tilanteen ja korkotason kehityksestä.Suotuisa kasvu ja maltillinen korkokehitys (pitkien korkojen lasku) voisivat edesauttaa pankkituen takaisinsaantia arvioitua enemmän.Myös omaisuudenhoitoyhtiöiden (Ruotsissa ja Suomessa) menestyksellinen toiminta voi tuoda valtion pankkitukea huomattavasti takaisin.
  • Anker, Morten; Fjaertoft, Daniel Buikema; Rautava, Jouko; Simola, Heli; Solanko, Laura (2009)
    BOFIT Online 2009/10
    Foreword 3 Eirik Wærness, Pöyry AS Energy and the Russian Economy 4 Laura Solanko, BOFIT Russian Gas - Has the 2009 economic crisis changed Russian gas fundamentals? 9 Daniel Buikema Fjærtoft, Pöyry AS Economic relations between Finland and Russia 22 Heli Simola, BOFIT The High North and Russo-Norwegian bilateral economic relations 32 Morten Anker, Pöyry AS A forecasting model for Russia's economy 42 Jouko Rautava, BOFIT Reflections on Modeling the Russian Economy 49 Daniel Buikema Fjærtoft, Pöyry AS
  • Savolainen, Eero; Tölö, Eero (2017)
    Euro & talous 2/2017
    Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan pankkisektoreilla on pääosin samat vahvuudet ja heikkoudet. Kaikissa maissa sektorin kannattavuus on hyvä, vakavaraisuus vankka ja luottotappiot ovat pitkään olleet historiallisen vähäiset. Toisaalta maiden pankkisektorit ovat suuria, keskittyneitä ja niiden järjestelmäriskit liittyvät pitkälti asunto- ja kiinteistömarkkinoiden luotottamiseen.