Browsing by Author "Norring, Anni"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-15 of 15
  • Rautava, Jouko; Nuutilainen, Riikka; Norring, Anni; Korhonen, Iikka; Kallio, Jyrki (2015)
    BOFIT Policy Brief 11/2015
    Joulukuussa järjestetyn BOFIT Kiina-tietoiskun viisi esitystä käsittelivät Kiinan taloutta ja yhteiskuntaa monesta eri näkökulmasta. Tähän julkaisuun on koottu esitysten keskeinen sisältö artikkeleina. Ensimmäinen artikkeli käsittelee Kiinan talouskehitystä aivan viime aikoina. Toisessa artikkelissa käydään läpi Kiinan taloustilastoinnin ongelmia ja joitakin vaihtoehtoisia talousindikaattoreita. Kolmannen osan aiheena on mm. Kiinan ja Suomen välinen kauppa sekä sijoitukset. Neljännessä artikkelissa käydään läpi Kiinan rahoitusmarkkinoiden ja pääomaliikkeiden vapauttamista. Viides esitys käsittelee Kiinan kommunistisen puolueen roolia sisä- ja ulkopolitiikassa. Hakusanat: Kiina, talouskehitys, bruttokansantuote, vienti, tuonti, pankkijärjestelmä, sisäpolitiikka, ulkopolitiikka. Kaikki esitykset ovat nähtävissä osoitteessa: http://cloud.magneetto.com/suomenpankki/2015_1201_kiina/angular
  • Norring, Anni (2019)
    Euro & talous. Analyysi
    Kuka oli 1900-luvun maailmantalouden kannalta vaikutusvaltaisin henkilö? Tähän kysymykseen lienee mahdoton vastata, mutta on kaksi ekonomistia, jotka ovat varteenotettavia ehdokkaita: John Maynard Keynes ja Harry Dexter White. Mikä yhdistää Keynesiä, englantilaista kansantaloustieteen supertähteä, ja Whitea, Harvardista väitellyttä Yhdysvaltain valtiovarainministeriön virkamiestä? He edustivat maitaan 75 vuotta sitten Bretton Woodsin konferenssissa ja olivat siellä sorvatun talousjärjestelmän pääarkkitehteja.
  • Laakkonen, Helinä; Norring, Anni (2019)
    Euro & talous. Analyysi
    Pankkikriisit ovat vahingollisia taloudelle ja siten viranomaisten tulisi estää niiden syntyminen. Vaikka kriisin alkamishetkeä on mahdotonta ennustaa, voidaan aikaisempien kriisien avulla tunnistaa kriisin todennäköisyyttä kasvattavia haavoittuvuuksia. Pankkikriisejä tavallisesti ennakoi voimakas asuntojen hintojen nousu ja velkaantumisen kasvu. Tällä hetkellä asuntomarkkinat ovat indikaattoreiden perusteella ylikuumentuneet tarkastelluista 51 maasta lähes puolessa. Aktiivisella makrovakauspolitiikalla voidaan pyrkiä ehkäisemään haavoittuvuuksien kasaantumista asunto- ja rahoitusmarkkinoilla.
  • Kauko, Karlo; Norring, Anni (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2018
    Borrower-based instruments generally refer to measures aimed at mitigating the indebtedness of individuals or households. These instruments have most commonly been used to impose limits on housing loans. The purpose of borrower-based instruments is to contain household indebtedness and prevent house price bubbles. The most common instrument in Europe is the maximum loan-to-value (LTV) ratio for housing loans, i.e. the loan cap, which is also in use in Finland. Research has proven the effectiveness of borrower-based instruments in preventing both price bubbles and excessive indebtedness.
  • Norring, Anni (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Kiinan talous on kehittynyt huimaa vauhtia parin viime vuosikymmenen aikana. Saattaa olla, että dollariin sidotun juanin politiikka alkaa tulla tiensä päähän.
  • Norring, Anni (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Vaihdon lisääntymisen ja kurssinousun myötä Kiinan pörssien volatiliteetti on kasvanut.
  • Norring, Anni (2019)
    Euro & talous. Blogi
    Heinäkuussa tuli kuluneeksi 75 vuotta Bretton Woodsin konferenssista, jossa delegaatit 44 maasta sopivat Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian johdolla uuden talousjärjestelmän periaatteista. Vaikka toinen maailmansota oli edelleen käynnissä, Bretton Woodsissa pystyttiin luomaan järjestelmä, joka määritteli globaalin talouden pelisäännöt vuosikymmeniksi eteenpäin. Onko tästä maailmantaloutta ohjanneesta monenkeskisen yhteistyön hengestä enää mitään jäljellä?
  • Norring, Anni (2017)
    Euro & talous. Blogi
    Rahoitusvakauden näkökulmasta on olennaista, miten Kiinan talouden kehitys vaikuttaa sijoittajien riskinottohalukkuuteen kansainvälisillä markkinoilla. Kiinan talouskehityksellä on selvästi suuri merkitys sijoittajien luottamukselle ja riskinottohalukkuudelle ympäri maailmaa.
  • Norring, Anni (2019)
    Euro & talous. Blogi
    Makrovakauspolitiikka on verrattain uusi talouspolitiikan osa-alue, joka muotoutui vasta finanssikriisin jälkeen ja jonka merkittävyys korostuu tällä hetkellä pitkään jatkuneen kevyen rahapolitiikan oloissa. Ajantasaista ja kattavaa tilastotietoa makrovakausvälineiden käytöstä eri puolilla maailmaa on kuitenkin ollut tarjolla vain vähän, mikä on rajoittanut makrovakauspolitiikan käyttöä ja vaikuttavuutta koskevaa tutkimusta.
  • Norring, Anni (2017)
    Euro & talous. Blogi
    Vakiintuneen Mundell-Fleming-trilemman mukaan rahapolitiikka voi olla itsenäistä vain, jos pääomaliikkeet ovat rajoitetut tai valuuttakurssi on kelluva. Viime vuosina on julkaistu tutkimuksia, jotka asettavat tämän trilemman kyseenalaiseksi. Muutamat tutkijat ovat väittäneet, että kyse onkin dilemmasta: valuuttakurssin määräytymistavasta riippumatta rahapolitiikka voisikin olla täysin itsenäistä vain, kun pääomaliikkeitä on rajoitettu.
  • Norring, Anni (2018)
    Euro & talous 2/2018
    Useimmilla EU:n jäsenvaltioilla oli viime vuonna aktiivisessa käytössä jokin makrovakausväline. Luotonannon kasvun kiihtyessä vuonna 2017 erityisesti asuntoluototuksen ehtoja kiristettiin makrovakaustoimenpiteillä. Makrovakauspolitiikan tehokkuutta kasvattaa eri maiden makrovakausvalvojien yhteistyö. Järjestelmäriskien syntyminen pankkisektorin ulkopuolisilla rahoitusmarkkinoilla luo uusia haasteita makrovakauspolitiikalle.
  • Norring, Anni (2018)
    Euro & talous. Blogi
    Makrovakauspolitiikka omana talouspolitiikan osana alkoi muotoutua kansainvälisen finanssikriisin jälkimainingeissa ja euroalueen velkakriisin myötä. Kriisit osoittivat, että finanssi- ja rahapoliittiset keinot tai pankkikohtainen valvonta eivät takaa rahoitusjärjestelmän häiriötöntä toimintaa. Turvatakseen rahoitusmarkkinoiden vakauden viranomaisten tulee analysoida, valvoa ja tarvittaessa myös säännellä rahoitusjärjestelmää kokonaisuutena.
  • Norring, Anni (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Koronaviruksen aiheuttaman talouskriisin edetessä on ollut mahdotonta välttyä törmäämästä Kansainväliseen valuuttarahastoon (International Monetary Fund, IMF). IMF:llä on ollut merkittävä rooli kriisin globaalien vaikutusten analysoinnissa sekä kriisin hoidossa. IMF on mm. varoittanut epätahtisen elpymisen riskeistä (pääjohtajan blogikirjoitus 9.4.2021), peräänkuuluttanut varautumista velkajärjestelyaaltoon köyhimmissä maissa (Kristiina Karjanlahden blogikirjoitus 3.2.2021), päättänyt kasvattaa valuuttavarantoja erityisnosto-oikeuksien määrää lisäämällä (Kimmo Virolaisen blogikirjoitus 22.9.2020) sekä myöntänyt hätälainoja jäsenmailleen (Mika Pösön blogikirjoitus 10.7.2020).
  • Norring, Anni (2015)
    BOFIT Policy Brief 6/2015
    Suomen ja Venäjän välisten ulkomaisten suorien sijoitusten määrästä voi saada hyvinkin erilaisen kuva riippuen siitä tarkasteleeko asiaa Suomen vai Venäjän laatimien tilastojen perusteella. Näkemys ulkomaisten suorien sijoitusten määrästä vaihtelee tilaston laatijan mukaan myös molempien maiden sisällä. Tämä johtuu siitä, että ulkomaiset suorat sijoitukset ovat verrattain hankala kohde tilastoinnille, ja tilastoihin vaikuttavat monet metodologiaan liittyvät kysymykset. Suorien sijoitusten tilastointiin liittyy useita kysymyksiä, joiden käsittely eri tavoin saattaa tuottaa peilitilastoihin huomattavia eroja. Suomen ja Venäjän peilitilastojen erot selittyvät näillä tekijöillä.
  • Kauko, Karlo; Norring, Anni (2018)
    Euro & talous 2/2018
    Lainanottajaan kohdistuvilla välineillä tarkoitetaan yleensä toimenpiteitä, joiden avulla rajoitetaan yksittäisen henkilön tai kotitalouden velkaantumista. Yleisimmin näitä rajoitteita on sovellettu asuntolainoihin. Tavoitteena on kotitalouksien velkaantumisen hillitseminen ja asuntojen hintakuplien ehkäiseminen. Euroopassa tavallisin väline on asuntoluottojen enimmäisluototussuhde eli lainakatto, joka on käytössä myös Suomessa. Tutkimuksissa on osoitettu näiden välineiden tehokkuus sekä hintakuplien että ylivelkaantumisen ehkäisemisessä.