Browsing by Author "Nuutilainen, Riikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 26
  • Korhonen, Iikka; Nuutilainen, Riikka (2016)
    BOFIT Discussion Papers 2/2016
    We estimate several monetary policy rules for Russia for the period 2003–2015. We find that the traditional Taylor rule describes the conduct of monetary policy in Russia reasonably well, whether coefficients are restricted to being the same or allowed to change over the sample period. We find that the Bank of Russia often overshot its inflation target and that extensive overshooting is associated with large depreciations of the ruble, testifying to the importance of the exchange rate in the conduct of monetary policy in Russia.
  • Arponen, Annikki; Korhonen, Iikka; Nuutilainen, Riikka; Rautava, Jouko; Simola, Heli (2014)
    BOFIT Policy Brief 16/2014
    Joulukuussa järjestetyn BOFIT Kiina-tietoiskun viisi esitystä käsittelivät Kiinan taloutta ja yhteiskuntaa monesta eri näkökulmasta. Tähän julkaisuun on koottu esitysten keskeinen sisältö artikkeleina. Ensimmäinen artikkeli käsittelee Kiinan talouskehitystä aivan viime aikoina. Toisessa artikkelissa käydään läpi Kiinan toimia rahoitusmarkkinoiden vapauttamiseksi ja mm. talletussuojan käyttöönottoa. Kolmannen artikkelin aiheena on Kiinan poliittisen järjestelmän mahdollisuus uudistua. Neljäs ja viides artikkeli käsittelevät Kiinan taloudellista integraatiota muiden maiden kanssa. Neljännessä artikkelissa tarkastellaan Kiinan ja Venäjän välisiä taloussuhteita, ja viidennen artikkelin aiheina ovat Kiinan suorat ulkomaiset sijoitukset sekä maan toimeliaisuus uusien kehityspankkien perustamisessa. Hakusanat: Kiina, Venäjä, talouskehitys, talouspolitiikka, taloudellinen integraatio, talousuudistus, inflaatio, juan, pankit, kehityspankki. Kaikki esitykset ovat nähtävissä osoitteessa http://wms.magneetto.com/suomenpankki/2014_1203_kiinaseminaari/view.
  • Rautava, Jouko; Nuutilainen, Riikka; Norring, Anni; Korhonen, Iikka; Kallio, Jyrki (2015)
    BOFIT Policy Brief 11/2015
    Joulukuussa järjestetyn BOFIT Kiina-tietoiskun viisi esitystä käsittelivät Kiinan taloutta ja yhteiskuntaa monesta eri näkökulmasta. Tähän julkaisuun on koottu esitysten keskeinen sisältö artikkeleina. Ensimmäinen artikkeli käsittelee Kiinan talouskehitystä aivan viime aikoina. Toisessa artikkelissa käydään läpi Kiinan taloustilastoinnin ongelmia ja joitakin vaihtoehtoisia talousindikaattoreita. Kolmannen osan aiheena on mm. Kiinan ja Suomen välinen kauppa sekä sijoitukset. Neljännessä artikkelissa käydään läpi Kiinan rahoitusmarkkinoiden ja pääomaliikkeiden vapauttamista. Viides esitys käsittelee Kiinan kommunistisen puolueen roolia sisä- ja ulkopolitiikassa. Hakusanat: Kiina, talouskehitys, bruttokansantuote, vienti, tuonti, pankkijärjestelmä, sisäpolitiikka, ulkopolitiikka. Kaikki esitykset ovat nähtävissä osoitteessa: http://cloud.magneetto.com/suomenpankki/2015_1201_kiina/angular
  • Korhonen, Iikka; Nuutilainen, Riikka (2017)
    BOFIT Policy Brief 9/2017
    Published in Russian Journal of Economics, Volume 3, Issue 4, December 2017, Pages 366–378
    In this paper we estimate whether monetary policy rules of Bank of Russia have changed during the recent past. Russia has moved towards inflation targeting throughout past years, and this is reflected in our empirical estimations. We start by estimating various monetary policy rules for Russia, concluding that a variant of Taylor rule depicts Bank of Russia’s monetary policy quite well during the past decade or so. Moreover, there clearly have been two breaks in the coefficients of the estimated monetary policy rule, possibly signifying shift towards traditional inflation targeting, but also the current recent economic turbulence.
  • Nuutilainen, Riikka; Korhonen, Iikka (2017)
    Russian Journal of Economics 4
    BOFIT Policy Brief 9/2017
    This study estimates whether the monetary policy rules of Bank of Russia have changed recently. Russia has moved towards inflation targeting over the past years, which is reflected in our empirical estimations. We start by estimating various monetary policy rules for Russia, concluding that a variant of the Taylor rule depicts Bank of Russia's monetary policy over the past decade well. Moreover, there have been two clear breaks in the coefficients of the estimated monetary policy rule, possibly signifying a shift towards traditional inflation targeting and also the current recent economic turbulence.
  • Mehrotra, Aaron; Nuutilainen, Riikka; Pääkkönen, Jenni (2011)
    BOFIT Discussion Papers 5/2011
    Published in Pacific Economic Review, Volume 18, Issue 1, February 2013, pp. 92-107
    We construct a small-scale dynamic stochastic general equilibrium (DSGE) model that features price rigidities, habit formation in consumption and costs in capital adjustment, and calibrate the model with data for the Chinese economy. Our interest centers on the impact of technology and monetary policy shocks for different structures of the Chinese economy. In particular, we evaluate how a rebalancing of the economy from investment-led to consumption-led growth would affect the economic dynamics after a shock occurs. Our findings suggest that a rebalancing would reduce the volatility of the real economy in the event of a technology shock, which provides support for policies aiming to increase the consumption share in China. Keywords: DSGE, rebalancing, monetary policy shocks, technology shocks, China. JEL Classification: E52, E60.
  • Breitenlechner, Max; Nuutilainen, Riikka (2019)
    BOFIT Discussion Papers 15/2019
    We study the credit channel of Chinese monetary policy in a structural vector autoregressive framework. Using combinations of zero and sign restrictions, we identify monetary policy shocks linked to supply and demand responses in the loan market. Our results show that policy shocks coinciding with loan supply effects account for roughly 10 percent of output dynamics after two years, while loan demand effects represent up to 7 percent of output dynamics depending on the policy measure. The credit channel thus constitutes an important and economically relevant transmission channel for monetary policy in China. Monetary policy in China also accounts for a relatively high share of business cycle dynamics.
  • Kaaresvirta, Juuso; Kerola, Eeva; Nuutilainen, Riikka (2021)
    BOFIT Policy Brief 13/2021
    China’s real estate and construction sector has served as a major engine of economic growth in recent decades and the sector now plays an oversized role in the economy. Much of that growth has been debt-fuelled, with the indebtedness of developers climbing to unprecedented levels. After officials turned off the money spigot last year, housing markets cooled and a wave of financial difficulties washed over builders during autumn 2021. The entire sector found itself under heavy stress, and in December two major developers, Evergrande and Kaisa, defaulted on their offshore debt. In this brief, we consider the current conditions in China’s real estate and construction sector and how a possible sectoral crisis could spread to the national economy and the euro area. While the direct financial impacts on the euro area’s financial sector is likely to be minor, China’s real estate sector problems could spill over widely into the domestic real economy and thereby increase uncertainty internationally. In such case, the indirect impacts on the euro area could be severe.
  • Nuutilainen, Riikka (2015)
    BOFIT Discussion Papers 10/2015
    Published in Pacific Economic Review, Volume 20, Issue 3, pages 461–486, August 2015 as Contemporary Monetary Policy in China: An Empirical Assessment.
    ​This paper focuses on monetary policy in China. A set of different specifications for the monetary policy reaction function are empirically evaluated using monthly data for 1999––2012. Variation is allowed both in the policy targets as well as in the monetary policy instrument itself. Overall, the performance of the estimated policy rules is surprisingly good. Chinese monetary policy displays countercyclical reactions to in‡ation and leaning-against-the-wind behaviour. The paper shows that there is a notable increase in the overall responsiveness of Chinese monetary policy over the course of the estimation period. The central bank interest rate is irresponsive to economic conditions during the earlier years of the sample but does respond in the later years. This finding supports the view that the monetary policy settings of the People's Bank of China have come to place more weight on price-based instruments. A time-varying estimation procedure suggests that the two monetary policy objectives are assigned to different instruments. The money supply instrument is utilised to control the price level and (after 2008) the interest rate instrument has been used to achieve the targeted output growth.
  • Kaaresvirta, Juuso; Kerola, Eeva; Nuutilainen, Riikka; Parviainen, Seija; Solanko, Laura (2021)
    BOFIT Policy Brief 4/2021
    China is by far the world’s largest consumer of primary energy. Its vast energy demands are a leading issue for global energy use, driving pollution trends and prices on commodity markets. Despite huge increases in non-fossil capacity from nuclear and renewables, China still burns tremendous amounts of coal to meet its primary energy needs. Domestic energy consumption has risen faster than energy production, and thereby increased China’s dependence on energy imports. China is the world’s largest polluter, so any effort on the country’s part towards cleaner energy has major implications for global decarbonisation efforts. This overview comprises ten briefs on China’s energy sector. They cover recent developments in energy use and the shifting dynamics in primary power generation aimed at meeting China’s energy needs.
  • Nuutilainen, Riikka (2018)
    BOFIT Policy Brief 11/2018
    Talouden kasvun ja kehityksen myötä Kiina on noussut yhä tärkeämmäksi toimijaksi maailmantaloudessa, ja pitkällä tähtäimellä maan rahoitusmarkkinoiden avaamisen ja integroitumisen maailmanmarkkinoihin voidaan nähdä jatkuvan. Viime vuosina juanin kansainvälistymiskehitys on kuitenkin hidastunut ja pääomaliikkeiden sekä rahoitusmarkkinoiden vapauttamisessa on otettu osin taka-askelia. Toimet osoittavat, että Kiina on yhä valmis puuttumaan herkästi sekä pääomaliikkeisiin että kotimaisten rahoitusmarkkinoiden toimintaan. Näkemys talouden avautumiskehityksestä ei ole yhtä suoraviivainen kuin vielä muutama vuosi sitten. Epävarmuutta lisää kotimaan rahoitusmarkkinariskien kasvu.
  • Nuutilainen, Riikka (2016)
    Euro & talous. Blogi
    Kiinan ja Afrikan maiden taloudellinen yhteistyö tiivistyi 2000-luvulla. Kiinan ja Afrikan välinen taloussuhde on kuitenkin monella tavalla epätasainen.
  • Nuutilainen, Riikka (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Kiina ja Yhdysvallat allekirjoittivat ensimmäisen vaiheen kauppasopimuksen 15.1., joka toi välirauhan tullikorotusten laajenemiselle. Sopimus ei kuitenkaan merkittävästi muuttanut nykyistä tilannetta, sillä suurin osa maiden toisilleen asettamista tullikorotuksista pysyy voimassa ja kauppakiistojen taustalla olevat keskeiset kysymykset sekä mahdollinen ratkaisu ovat vielä edessä. Näin kauppasodan vallitessa voikin siis kysyä, kuinka tärkeää ulkomaankauppa nykyisin on Kiinan taloudelle?
  • Kaaresvirta, Juuso; Kerola, Eeva; Nuutilainen, Riikka (2021)
    BOFIT Policy Brief 12/2021
    Kiinassa kiinteistösektori ja rakentaminen toimivat talouskasvun vetureina viime vuosikymmenellä ja niiden merkitys taloudelle kasvoi poikkeuksellisen suureksi. Kasvu oli kuitenkin erittäin velkavetoista ja etenkin rakentajien velkatasot nousivat korkeiksi. Kun viranomaiset kiristivät sektorin rahahanoja viime vuonna ja asuntomarkkinat viilenivät, rakentajien maksuhäiriöt lisääntyivät syksyllä 2021 ja ongelmat nousivat pintaan. Tässä artikkelissa tarkastelemme Kiinan kiinteistösektorin ja rakentamisen merkitystä Kiinan taloudelle, nykytilannetta ja sitä, miten sektorin mahdollinen kriisiytyminen vaikuttaisi maan talouteen ja mitä se merkitsisi euroalueen kasvulle. Suorat vaikutukset rahoitussektorin kautta näyttävät euroalueen osalta vähäisiltä. Jos kiinteistösektorin ongelmat leviäisivät Kiinassa laajemmin reaalitalouteen ja epävarmuus kasvaisi maan ulkopuolella, vaikutukset myös euroalueelle olisivat selvästi isommat.
  • Karhapää, Henna; Nuutilainen, Riikka (2015)
    Euro & talous. Analyysi
    Kasvava velkaantuneisuus aiheuttaa huolta Kiinan rahoitusvakaudesta. Suurin osa velkarahoituksesta on peräisin kotimaisesta rahoitusjärjestelmästä, joka on siten haavoittuvainen korkean velka-asteen mukanaan tuomille luottoriskeille. Pankkisektorin ulkopuolisen rahoituksen panos velankasvuun on ollut kansainvälisen finanssikriisin jälkeen suuri. Iso osa tämän ns. varjopankkisektorin rahoituksesta tulee tavallisilta yrityksiltä ja kotitalouksilta, joiden kannettavaksi sektorin mahdolliset ongelmat voivat kohdistua.
  • Nuutilainen, Riikka (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi tehdyt toimet käytännössä sulkivat Kiinan useiksi viikoiksi. Taloutta ollaan vähitellen käynnistämässä, mutta epidemian laantuminen ei ole vielä varmaa. Kriisi on jo nyt rokottanut raskaasti yritysten tuloja ja lisännyt julkisia menoja. Monien yritysten tilanne oli jo ennen kriisiä heikko. Sama koskee myös osaa pankkisektorista sekä monia Kiinan aluehallintoja.
  • Koivu, Tuuli; Mehrotra, Aaron; Nuutilainen, Riikka (2008)
    BOFIT Discussion Papers 15/2008
    Published in Journal of Chinese Economic and Business Studies. Volume 7, Issue 2, May 2009, pages 219-235 as "An analysis of Chinese money and prices using a McCallum-type rule"
    This paper evaluates the usefulness of a McCallum monetary policy rule based on money supply for maintaining price stability in mainland China. We examine whether excess money relative to rulebased values provides information that improves the forecasting of price developments. The results suggest that our monetary variable helps in predicting both consumer and corporate goods price inflation, but the results for consumer prices depend on the forecasting period. Nevertheless, growth of the Chinese monetary base has tracked the McCallum rule quite closely. Moreover, results using a structural vector autoregression suggest that our measure of excess money supply could be used to identify monetary policy shocks in the Chinese economy
  • Nuutilainen, Riikka; Solanko, Laura (2011)
    BOFIT Online 7/2011
    Kiinan nopea talouden ja teollisuustuotannon kasvu viimeisen vuosikymmenen aikana on kuluttanut huomattavia määriä metalleja ja energiaa. Kasvanut kysyntä näkyy selvästi myös näiden maailmankaupassa, sillä useimpien raaka-aineiden osalta Kiinan kotimainen tuotanto ei riitä kattamaan kohonnutta kysyntää. Kiinan kasvava tuontiriippuvuus niin metallien, energiaraaka-aineiden kuin elintarvikkeidenkin osalta on verrattain uusi ilmiö. Joidenkin raaka-aineiden osalta (mm. rauta- ja nikkelimalmi) Kiinan tuonti jo yksinään vastaa suurinta osaa maailmankaupasta. Lyhyellä aikavälillä - ennen kuin Kiina saa mukautettua talouttaan palveluvaltaisemmaksi ja parannettua energiatehokkuuttaan - tämän trendin voidaan nähdä jatkuvan. Tämä katsaus valottaa lyhyesti Kiinan perusmetallien, energiaraaka-aineiden ja elintarvikkeiden kysyntää, kotimaista tuotantoa ja Kiinan suhteellista osuutta raaka-aineiden ulkomaankaupasta.
  • Kaaresvirta, Juuso; Kerola, Eeva; Nuutilainen, Riikka; Parviainen, Seija; Solanko, Laura (2020)
    BOFIT Policy Brief 14/2020
    Kiina on maailman ylivoimaisesti suurin energiankuluttaja. Maan energiankysynnällä on keskeinen sija maailman energiankulutuksen ja päästöjen kehityksessä sekä raaka-ainemarkkinoilla. Yhä suurin osa energiatarpeesta tuotetaan ilmaston näkökulmasta haitallisella kivihiilellä, vaikka esimerkiksi ydinvoiman ja uusiutuvan energian kapasiteettia on kasvatettu voimakkaasti. Kotimainen kulutus on kasvanut energiantuotantoa nopeammin, jolloin riippuvuus tuontiraaka-aineista on kasvanut. Kiina on niin ikään maailman suurin saastuttaja, joten sen tavoitteet energiantuotannon puhdistamisesta ovat koko maailman päästöjen vähentämisen kannalta keskeisiä. Tähän julkaisuun on koottu kymmenen itsenäistä, lyhyttä artikkelia Kiinan energiasektorista, sen viimeaikaisesta kehityksestä ja eri energiamuotojen merkityksestä maan energiantarpeessa.
  • Nuutilainen, Riikka (2007)
    BOFIT Online 2007/10
    Peilitilastovertailu osoittaa, että Venäjän tullin tuontiluvut poikkeavat huomattavasti sen kauppakumppaneiden tilastoimista Venäjän-vientiluvuista. Eräiden maiden - kuten EU- maiden ja Kiinan - kanssa Venäjän tullin tilastoima tuonnin arvo on huomattavasti viejämaiden viennin arvoa alhaisempi, kun taas toisten maiden - kuten Yhdysvaltojen ja Japanin - kohdalla erotus on vastakkaismerkkinen. Tässä vertailussa tarkastellaan, miten nämä erot jakautuvat maittain ja tavararyhmittäin. Venäjän tuonnin arvoa verrataan tavaraluokittain sen merkittävimpien kauppakumppaneiden viennin arvoihin. Tulosten mukaan tuontija vientiarvot poikkeavat yhä toisistaan, mutta erot ovat kaventuneet viime vuosien aikana. Avainsanat: Venäjä, ulkomaankauppa, tilastoerot