Browsing by Author "Obstbaum, Meri"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 24
  • Juvonen, Petteri; Obstbaum, Meri (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2017
    According to a new structural unemployment indicator based on labour market flows developed by the Bank of Finland, unemployment is currently close to the structural level in Finland and cannot therefore be expected to decline very rapidly in the immediate years ahead. After the financial crisis, structural unemployment grew almost without a pause until very recently, since the flow out of unemployment dried up. This reflects the fact that, during the recession following the financial crisis, people who have lost their jobs have experienced difficulties in finding a new job, possibly because new jobs may have been created in sectors and/or geographical locations other than those where they disappeared. However, with the upturn in economic growth the probability of finding a job has begun to improve, which will with time also reduce structural unemployment.
  • Kokkinen, Arto; Obstbaum, Meri; Mäki-Fränti, Petri (2021)
    BoF Economics Review 10/2021
    Population ageing constitutes a central challenge to Finland. Understanding the Finnish economy’s likely future trajectory and the key sources of growth is important for the design of policies to counteract these adverse long-term trends. For this purpose, we develop a novel long-run forecast framework based on enodogenous growth theory with human and fixed capital. A central result is a pronounced projected decrease in human capital, substantially weighing on the long-run GDP outlook for Finland. To revert these trends substantial policy efforts are needed. Unless the decline in human capital can be prevented by increasing fertility, skilled immigration, education or employment, even reaching a growth rate of one per cent after the 2040s would require significant measures to increase new fixed capital investments with new technology.
  • Obstbaum, Meri (2016)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2016
    Since the financial crisis, the population structure and age structure of the Finnish labour force have changed as the baby boomer cohorts retire. As well as capital formation and productivity, labour input constitutes one of the pillars of economic growth, meaning that the contraction of the working-age population directly cuts the growth rate of potential output. What is the scale of this problem? Further, how has the situation already been reflected on the Finnish labour market, and what implications will it have over the next five years?
  • Juvonen, Petteri; Obstbaum, Meri; Vanhala, Juuso (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2019
    Wage-setting is a key macroeconomic mechanism for employment and economic growth, and in a member state of a monetary union, its importance is even greater. Wages largely determine how the economy responds to shocks, as individual members of a monetary union do not have the possibility of resolving the situation via the exchange rate or by adjusting the nominal interest rate. Prices and wages also determine the real exchange rate of countries in a monetary union and thus play a key role in the development of competitiveness.
  • Obstbaum, Meri; Sariola, Mikko (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2017
    After the recession following the financial crisis, the US economy has already been growing for 7 years at an average pace of 2%, and the euro area, too, is witnessing a fourth consecutive year of growth. In both regions, the gradual acceleration of economic growth and the strengthening of the labour market have, however, taken place without the build-up of significant price and wage pressures. This raises the question as to how far the economy can still be from its potential output, thus highlighting the need to critically review estimates of the extent of spare capacity in the economy and on the labour market.
  • Mäki-Fränti, Petri; Obstbaum, Meri (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2018
    The protraction of the recession following the financial crisis weakened Finland's growth potential, while population ageing and the accumulation of public debt continue to weigh on growth prospects. In spite of the economy's recent recovery, long-term growth is expected to remain below its pre-crisis level, averaging 1.5% per annum over 2026–2040.
  • Obstbaum, Meri (2018)
    Euro & talous. Blogi
  • Obstbaum, Meri; Pönkä, Harri; Nippala, Veera (2022)
    Euro & talous 2/2022
    Suomen kustannuskilpailukyky on vahvistunut viime vuosina, mutta se ei ole vieläkään täysin toipunut vuoden 2008 finanssikriisiä edeltävälle tasolleen. Tämänhetkisten ennusteiden valossa kustannuskilpailukyky paranee hieman vuonna 2022 ja pysyy tulevina vuosina lähes ennallaan. Vertailumaita suotuisampi vienti- ja tuontirakenne auttaa Suomen kustannuskilpailukykyä selviytymään Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen aiheuttamasta kustannusten noususta. Kustannuskilpailukyvyn säilyttämisellä on suuri merkitys nyt ja lähivuosina, kun suomalaiset yritykset ajavat alas kauppaansa Venäjän kanssa ja etsivät uusia markkinoita tuotteilleen ja palveluilleen. Ulkomaankaupan vaihtosuhde tukee kustannuskilpailukykyä lyhyellä tähtäimellä.
  • Itkonen, Juha; Obstbaum, Meri (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2016
    In developed economies, the recovery from the financial crisis has been exceptionally arduous and productivity development in particular has been very subdued. Speculation has abounded as to whether economic growth will stay low on a more permanent basis. At the same time, global trends in international trade and technological development are reshaping production and employment structures. Accelerated automation and a decline in labour income share have raised concerns about decreasing employment, contracting wages and increasing inequality in the long term.
  • Kortelainen, Mika; Lindblad, Annika; Obstbaum, Meri; Schmöller, Michaela (2020)
    Euro & talous 3/2020
    Maailmantalouden näkymät heikkenivät keväällä, kun koronavirus levisi pandemiaksi. Merkittävät rajoitukset liikkumiseen, liiketoimintaan ja kanssakäymiseen ovat heikentäneet kasvun edellytyksiä laajalti samalla kun niin kulutusta kuin investointejakin vaikeuttaa viruksen aiheuttama epävarmuus. Lyhyen aikavälin indikaattorit kertovat Suomen, Ruotsin ja Saksan talouksien äkillisestä ja kohtalaisen samanaikaisesta heikentymisestä maaliskuussa. Toukokuun aikana korkean frekvenssin indikaattoreissa on nähty orastavia piristymisen merkkejä, mutta epävarmuus on suurta ja toipuminen tulee olemaan hidasta.
  • Itkonen, Juha; Obstbaum, Meri (2016)
    Euro & talous 5/2016
    Toipuminen finanssikriisistä on ollut kehittyneissä maissa poikkeuksellisen vaivalloista ja erityisesti tuottavuuden kehitys on jäänyt hyvin vaimeaksi. On pohdittu, jääkö talouskasvu pysyvämmin vähäiseksi. Samalla kansainvälisen kaupan ja teknologian kehityksen globaalit trendit muokkaavat tuotanto- ja työpaikkarakenteita. Kiihtyvä automatisointi ja työn tulo-osuuden supistuminen ovat nostaneet huolia, että pitkällä aikavälillä työ vähenee, palkkatulot supistuvat ja eriarvoisuus kasvaa.
  • Obstbaum, Meri; Vanhala, Juuso (2016)
    Suomen työmarkkinoiden rakennemuutosta on viime vuosikymmeninä leimannut polarisaatio. Suomalaisen polarisaatiokirjalisuuden mukaan, korkeasti koulutettujen ja korkeapalkkaisten työntekijöiden osuus työllisistä kasvoi 1990-luvun puolivälistä finanssikriisiin asti, mutta supistui palkkajakauman keskiosassa. Vähiten koulutettujen työllisyysosuus on myös useimpien tutkimusten mukaan kasvanut, mutta tulokset vaihtelevat tutkimusmenetelmästä ja -ajanjaksosta riippuen.
  • Obstbaum, Meri; Vanhala, Juuso (2016)
    Euro & talous. Analyysi
    Kotimainen työmarkkinakirjallisuuden mukaan Suomen työmarkkinoiden rakennemuutosta on viime vuosikymmeninä leimannut polarisaatio. Sekä korkea- että matalapalkkaisten tehtävien osuus on kasvanut samalla kun keskipalkkaiset ovat vähentyneet. Kun työmarkkinoilta poistuu keskipalkkaisia tehtäviä, supistuvista ammateista työttömäksi jääneet joutuvat etsimään uusia tehtäviä. Kognitiiviset taidot luovat edellytyksiä sille, että työntekijä voi siirtyä häviävästä työpaikasta korkeapalkkaisempaan tehtävään. Liikkuvuuden parantaminen työmarkkinoilla on olennaista, jotta keskipalkkaisen työnsä menettäneet työntekijät voivat sijoittua uudelleen työmarkkinoilla. Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota tehtävästä toiseen siirtymiseen liittyviin kitkoihin ja mahdollisuuksiin pienentää niitä. Pohjoismainen kattava sosiaaliturva on tärkeä osa kasvupolitiikkaa, koska se pehmentää rakennemuutokseen sopeutumista.
  • Obstbaum, Meri; Sariola, Mikko (2017)
    Euro & talous 3/2017
    Finanssikriisiä seuranneen taantuman jälkeen Yhdysvaltain talous on kasvanut jo 7 vuotta keskimäärin 2 prosentin vauhtia, ja euroalueellakin kasvu jatkuu jo neljättä vuotta. Molemmilla alueilla talouskasvun asteittainen kiihtyminen ja työmarkkinoiden vahvistuminen ovat kuitenkin toteutuneet ilman merkittäviä hinta- ja palkkapaineita. Tämä herättää kysymyksen, kuinka kaukana talous vielä voi olla tuotantopotentiaalistaan, ja korostaa siten tarvetta tarkastella kriittisesti arvioita talouden ja työmarkkinoiden vapaan kapasiteetin määrästä.
  • Obstbaum, Meri (2018)
    Euro & talous. Blogi
    Työllisyystilanne on Suomessa viime aikoina parantunut ennakoituakin nopeammin. Myös työttömyyden pieneneminen on viime kuukausina ollut erittäin nopeaa. Työttömyys onkin painunut jo rakenteellisen tasonsa alle, mikä on tyypillistä korkeasuhdanteessa.
  • Obstbaum, Meri; Sariola, Mikko; Viertola, Hannu; Lindblad, Annika; Nuutilainen, Riikka; Pönkä, Harri; Kokkinen, Arto; Jalasjoki, Pirkka (2020)
    Bank of Finland Bulletin. Analysis
    The corona pandemic will drive the Finnish economy into recession this year along with the rest of the world. The depth of the recession is so far very difficult to assess, as it is not yet known how the corona pandemic will develop from now on, what measures will be taken to fight the pandemic and what economic policy measures will be put in place to mitigate the effects of the recession.
  • Kortelainen, Mika; Lindblad, Annika; Obstbaum, Meri; Schmöller, Michaela (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2020
    The outlook for the world economy deteriorated in the spring as the coronavirus (COVID-19) developed into a pandemic. Significant re-strictions on movement, business and social interaction have greatly weakened growth potential, while consumption and investment are both being depressed by the uncertainty raised by the virus. Short-term indicators point to a sudden and fairly simultaneous weakening of the Finnish, Swedish and German economies in March. During May, high-frequency indicators showed early signs of picking up, but uncertainty remains high and the recovery will be slow.
  • Obstbaum, Meri; Sariola, Mikko; Viertola, Hannu; Lindblad, Annika; Nuutilainen, Riikka; Pönkä, Harri; Kokkinen, Arto; Jalasjoki, Pirkka (2020)
    Euro & talous. Analyysi
    Koronapandemia ajaa Suomen talouden muun maailmantalouden mukana taantumaan kuluvana vuonna. Taantuman syvyyttä on toistaiseksi hyvin hankalaa arvioida, koska vielä ei tiedetä, miten koronapandemia tulee kehittymään tästä eteenpäin, minkälaisilla toimilla pandemiaa vastaan taistellaan ja minkälaisia talouspoliittisia toimia otetaan käyttöön taantuman vaikutusten lievittämiseksi.
  • Mäki-Fränti, Petri; Obstbaum, Meri; Vilmi, Lauri (2017)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomen kustannuskilpailukyky on heikentynyt 2000-luvulla. Varsinkin avoimen sektorin kannattavuus heikkeni vuosina 2008 ja 2009 voimakkaasti. Kilpailukykyä rapautti finanssikriisin alkuvaiheessa talouden heikko tuottavuuskehitys ja teollisuuden rakennemuutos, mutta myös tehdyt palkkaratkaisut. Finanssikriisin jälkeisinä vuosina Suomen kustannuskilpailukyky on koko taloutta kuvaavien mittarien valossa hieman parantunut laajempaan vertailumaaryhmään nähden mutta ei suhteessa euroalueen keskiarvoon. Vuoden 2017 alussa solmittu kilpailukykysopimus auttaa palauttamaan kadotettua kustannuskilpailukykyä.
  • Mäki-Fränti, Petri; Obstbaum, Meri (2018)
    Euro & talous 3/2018
    Finanssikriisin jälkeisen taantuman pitkittyminen heikensi Suomen talouden kasvupotentiaalia ja julkisen sektorin velkaantuminen sekä väestön ikääntyminen jarruttavat edelleen kasvumahdollisuuksia. Huolimatta talouden viimeaikaisesta toipumisesta kasvun arvioidaan jäävän finanssikriisiä edeltänyttä ajanjaksoa hitaammaksi, keskimäärin 1 ½ prosenttiin vuosina 2026–2040.