Browsing by Author "Orjasniemi, Seppo"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-17 of 17
  • Newby, Elisa; Orjasniemi, Seppo (2011)
    Bank of Finland bulletin. Economic outlook 3
    The Bank of Finland's Monetary Policy and Research department prepares a macroeconomic forecast twice a year for the current calendar year and the following two years. The forecast describes the most probable developments in the economy at the forecast date. In addition to the Finnish economy, the forecast also examines inter-national developments. However, interest and exchange rates are assumed to develop in line with financial market expectations, and no forecast is prepared for them. This article examines the accuracy of forecasts with respect to GDP inflation, unemployment and the components of GDP. An analysis of forecast errors is topical, as the Bank of Finland forecast model has recently been updated. In 2004-2009 the Bank prepared its fore-casts using a general equilibrium model of the Finnish economy named Aino.1 In spring 2010 the Bank introduced a new estimated version of the Aino model 2.
  • Orjasniemi, Seppo; Viertola, Hannu (2015)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2015
    The decline in exports has been the most important factor behind the contraction in GDP since 2008. The impact of this decline is also felt in sectors that traditionally focus on the domestic market, as the production of intermediate inputs for exports ties up a considerable amount of resources. Exports have had a significant indirect impact on employment. The overall drop in employment has, however, remained moderate, as employment has been sustained by domestic demand.
  • Newby, Elisa; Orjasniemi, Seppo (2015)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2015
    The effects of the Eurosystem’s expanded asset purchase programme (EAPP) are already visible on the financial markets. The achievements of the programme are, however, only intermediate goals from a central bank perspective, through which the effects of the programme can work through to the real economy and prices. To a small open economy such as Finland, the effects of the programme are transmitted particularly via lower market interest rates and a weaker exchange rate. According to calculations conducted at the Bank of Finland, the EAPP will stimulate Finland’s GDP growth by 0.2 of a percentage point and inflation by 0.3 of a percentage point in 2015.
  • Kinnunen, Helvi; Mäki-Fränti, Petri; Newby, Elisa; Orjasniemi, Seppo; Railavo, Jukka (2012)
    Bank of Finland bulletin. Economic outlook 3
    To make the correct economic policy choices one must have a view of the long-term growth prospects for the economy, as these policy choices will have implications for decades ahead. Of the factors that will influence economic growth in the decades ahead, the easiest to anticipate is population ageing, which will depress labour supply and hence reduce the economy's growth potential. In contrast, it is much harder to estimate future trends in productivity. The slower productivity growth since 2008 could be viewed as a temporary phenomenon that will be followed by a return to the earlier trend of rapid productivity growth, but it could also be a more permanent change. In any case, the share of output taken by services, with their slower productivity growth, will grow in the immediate decades ahead as the population ages, which foretells much more sluggish GDP over the next few decades.
  • Kostiainen, Juho; Orjasniemi, Seppo; Railavo, Jukka (2013)
    Suomen Pankki. BoF online 3/2013
    Talouspoliittinen päätöksenteko pohjautuu arvioihin nykyisestä ja tulevasta talouskehityksestä. Käsitys tulevasta talouskehityksestä perustuu ennusteisiin, mutta myös talouden nykytilannetta joudutaan arvioimaan epätäydellisen informaation varassa. Bruttokansantuotteen neljännesvuositilastojen julkaisuviive on hieman yli kaksi kuukautta, kun taas lyhyemmällä viiveellä julkaistavaa indikaattorimateriaalia Suomen taloudesta on saatavilla runsaasti. Kotitalouksien ja yritysten luottamusta talouteen seurataan kuukausittain erilaisilla kyselytutkimuksilla. Näistä saadaan nopeimmin tietoa talouden kehityksestä. Suoremmin talouden tuotantoon liittyvissä tilastoissa teollisuustuotannosta ja viennistä, vähittäiskaupasta, rakentamisesta, samoin kuin työllisyydestä sekä luottokantojen kehityksestä julkistusviive on yleensä 1 2 kuukautta. Rahoitusmarkkinainformaatiota markkinakorkojen ja osakeindeksien liikkeistä voi seurata päivittäin. Talousennustajien haasteena onkin, miten suodattaa suuresta tietomäärästä olennainen informaatio bruttokansantuotteen lähitulevaisuuden kehityksen arvioimiseksi. Suomen Pankissa on kehitetty Suomen kokonaistuotantoa lyhyellä aikavälillä ennakoiva ennustemalli. Suomen Pankin lyhyen aikavälin ennustemalli käyttää bruttokansantuotteen kasvun ennustamiseen lukuisia eri talousindikaattoreita. Näistä muodostetaan kolme faktoria, jotka on mallinnettu kolmen viiveen vektoriautoregressiivisillä yhtälöillä. Talousindikaattoreiden julkaisuviiveet vaihtelevat, ja indikaattoreista on tyypillisesti käytettävissä eri määrä havaintoja Avainsanat: BoF Online, taloudellinen ennustemalli, kokonaistuotanto, bruttokansantuote, Suomi, Juho Kostiainen, Seppo Orjasniemi, Jukka Railavo
  • Orjasniemi, Seppo; Ravaska, Terhi (2012)
    Bank of Finland bulletin. Economic outlook 3
    Finnish goods exports' share of world trade contracted by almost a third in the first decade of the new millennium. Market share was down across all Finland's most important export countries and product groups. One reason for the shrinking market share is the changing structure of world trade in response to the growing role of emerging economies. The declining market share cannot be explained by reference to the product and geographical breakdown of Finnish exports. Exports have been directed, particularly in regard to neighbouring countries, to markets where import demand has grown faster than import demand globally. According to the results of the present analysis, the diminishing market share is due not to an unfavourable export market and product composition, but to other factors such as weaker competitiveness.
  • Orjasniemi, Seppo (2014)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 13/2014
    In this essay we study the optimal noncoordinated fiscal policy in a monetary union, where a common and independent monetary authority commits to optimally set the union-wide nominal interest rate. The national governments in the monetary union implement independent fiscal policies by choosing the level of government expenditures. We show that under a non-coordinated optimal fiscal policy rule government spending should react counter cyclically to the local output gap and inflation, while the union-wide aggregate fluctuations are stabilized by the common monetary policy. We also show that the spillovers caused by asymmetric shocks depend on the relative size of the country subject to these shocks. Keywords: monetary union, monetary policy, fiscal policy JEL Classification: E52, E62, F41
  • Newby, Elisa; Orjasniemi, Seppo (2012)
    Suomen Pankki. BoF online 09/2012
    1 Johdanto 3 2 Potentiaalisen tuotannon arviointi tuotantofunktiomenetelmällä 5 2.1 Tuotantopanosten aikasarjojen hajoitelmat 5 2.2 Potentiaalisen tuotannon ennustaminen 10 3 Potentiaalisen tuotannon arviointi estimoidun Aino-mallin avulla 12 3.1 Potentiaalisen tuotannon käsitteet DSGE malleissa 12 3.2 Tuotannon luonnollisen tason kehitys 14 3.3 Uuden datan vaikutus tuotantokuilu arvioon 16 4 Päätelmät 18
  • Newby, Elisa; Orjasniemi, Seppo (2011)
    Euro & talous. Talouden näkymät 3
    Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosasto laatii kokonaistaloudellisia ennusteita kaksi kertaa vuodessa kuluvalle ja kahdelle seuraavalle vuodelle. Ennuste kuvaa arviointihetkellä todennäköisintä talouskehitystä. Suomen talouden ohella tarkastellaan myös kansainvälistä kehitystä. Sen sijaan korkojen ja valuuttakurssien oletetaan kehittyvän rahoitusmarkkinoiden odotusten mukaisesti, eikä niistä siten laadita ennustetta. Seuraavassa tarkastellaan ennusteiden osuvuutta bruttokansantuotteen, inflaation, työttömyyden ja bruttokansantuotteen alaerien osalta. Ennustevirheanalyysi on ajankohtainen, sillä Suomen Pankin ennustemallia on vastikään päivitetty. Vuosina 2004 2009 Suomen Pankki käytti ennusteen kokoamisessa Aino-mallia, joka on Suomen taloutta kuvaava yleisen tasapainon malli.1 Keväällä 2010 siirryttiin käyttämään Aino-mallin uutta, estimoitua versiota.2
  • Kinnunen, Helvi; Mäki-Fränti, Petri; Newby, Elisa; Orjasniemi, Seppo; Railavo, Jukka (2012)
    Euro & talous. Talouden näkymät 3
    Talouspolitiikan päätöksentekoa varten tarvitaan arvioita talouden pitkän aikavälin kasvunäkymistä, sillä näillä politiikkavalinnoilla on vaikutuksia vuosikymmenten päähän. Talouskasvuun vaikuttavista tekijöistä parhaiten ennakoitavissa on väestön ikääntyminen, joka tulee vähentämään työn tarjontaa ja siten talouden kasvupotentiaalia. Tuottavuuden arviointi on sen sijaan paljon vaikeampaa. Tuottavuuden kasvun hidastuminen vuoden 2008 jälkeen voidaan nähdä väliaikaiseksi ilmiöksi, jota seuraa paluu aiempaan nopean tuottavuuden kasvun trendin mukaiseen kehitykseen, mutta kyse voi olla myös pysyvämmästä hidastumisesta. Ikääntymisen myötä hitaan tuottavuuskasvun palvelualojen osuus tuotannosta joka tapauksessa kasvaa, mikä ennakoi selvästi aiempaa vaimeampaa bruttokansantuotteen kasvua lähivuosikymmeniksi.
  • Kajanoja, Lauri; Kinnunen, Helvi; Kurri, Samu; Mäki-Fränti, Petri; Newby, Elisa; Orjasniemi, Seppo; Putkuri, Hanna; Railavo, Jukka; Savolainen, Eero; Viertola, Hannu (2013)
    Suomen Pankki. BoF online 8/2013
    Suomen talouskehitys on ollut heikkoa viimeiset viisi vuotta. Kansainvälisen finanssikriisin kärjistyminen vuoden 2008 syksyllä johti Suomessa syvään mutta lyhyeen taantumaan. Taantuman jälkeinen elpyminen jäi melko vaimeaksi, ja viimeksi kuluneiden 1½ vuoden ajan talous on jälleen pääsääntöisesti supistunut. Bruttokansantuotteen määrä on nyt noin viisi prosenttia pienempi kuin juuri ennen vuosien 2008 ja 2009 taantumaa.Tassä artikkelissa on katsaus Suomen taloustilanteeseen elokuussa 2013.
  • Orjasniemi, Seppo; Ravaska, Terhi (2012)
    Euro & talous. Talouden näkymät 3
    Suomen tavaraviennin osuus maailmankaupasta supistui lähes kolmanneksen 2000-luvulla. Suomi menetti markkinoita kaikissa tärkeimmissä vientimaissa ja tuoteryhmissä. Yhtenä syynä tavaraviennin markkinaosuuden pienenemiseen on maailmankaupan rakenteen muuttuminen, kun nousevien talouksien merkitys maailmankaupassa on kasvanut. Suomen viennin tuote- ja maajakauma ei selitä markkinaosuuden supistumista. Vienti on suuntautunut etenkin lähialueelle sellaisiin maihin, joiden tuontikysyntä on kasvanut nopeammin kuin maailman tuontikysyntä. Tulosten perusteella markkinaosuuden pienenemisen taustalla ei ole viennin epäedullinen maa- ja tuoterakenne, vaan kehitystä selittävät muut tekijät, kuten kilpailukyvyn heikentyminen.
  • Newby, Elisa; Orjasniemi, Seppo (2015)
    Euro & talous 3/2015
    Eurojärjestelmän laajennetun omaisuuserien osto-ohjelman vaikutukset näkyvät jo rahoitusmarkkinoilla. Nämä ohjelman saavutukset ovat keskuspankin kannalta kuitenkin vain välitavoitteita, joiden kautta osto-ohjelma kanavoituu reaalitalouteen ja hintoihin. Suomen kaltaiseen pieneen avotalouteen ohjelman vaikutukset välittyvät etenkin alempien markkinakorkojen ja heikomman valuuttakurssin kautta. Suomen Pankissa tehtyjen laskelmien mukaan osto-ohjelma vauhdittaa Suomen bruttokansantuotteen kasvua 0,2 prosenttiyksikköä ja inflaatiota 0,3 prosenttiyksikköä vuonna 2015.
  • Kilponen, Juha; Orjasniemi, Seppo; Ripatti, Antti; Verona, Fabio (2016)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 16/2016
    Revised version of the paper and updated zip file published in April 2020.
    This paper presents Aino 2.0 – the dynamic stochastic general equilibrium (DSGE) model currently used at the Bank of Finland for forecasting and policy analysis. The paper provides a detailed theoretical description of the model, its estimation and how it can be used to interpret the evolution of the Finnish economy between 1995 and 2014, including the rise and fall of the electronics industry, the global financial crisis, and the stagnant growth performance since the end of the financial crisis.
  • Orjasniemi, Seppo (2010)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 18/2010
    In this paper we build a dynamic stochastic general equilibrium model of a small open monetary union with optimal monetary and fiscal policy, to study the transmission of country specific shocks and associated exchange rate fluctuations. We show that movements of the monetary union s exchange rate stabilize the output fluctuations inside the monetary union, reducing the need for fiscal stabilization. We also show that, under the optimal policy, fluctuations in the exchange rate and the union-wide aggregates are affected by the differences in the degree of nominal rigidities among the monetary union member countries.
  • Orjasniemi, Seppo (2014)
    Suomen Pankki. BoF online 6/2014
    Tilastokeskuksen tammikuussa julkaiseman työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuonna 2013 keskimäärin 27 000 vähemmän kuin vuonna 2012. Työttömien määrä puolestaan kasvoi noin 12 000 hengellä, mikä tarkoittaa, että työvoima supistui noin 15 000 hengellä ja työvoimaosuus (15-74-vuotiaat) supistui ½ prosenttiyksikköä. Vuoden 2007 jälkeen yli 50-vuotiaiden osallistumisasteet ovat nousseet ja alle 44-vuotiaiden osallistumisasteet ovat laskeneet. Osallistumisasteen nousu ikäryhmässä 65-69-vuotiaat antaa viitteitä työurien hienoisesta pidentymisestä. Osallistumisesteen lasku koskettaakin selkeimmin 30-34 -vuotiaita. Tässä ikäryhmässä sekä miesten että naisten osallistumisasteet ovat laskeneet. Tämä artikkeli kerää yhteen tilastotietoja, joiden avulla voidaan arvioida ikäryhmäkohtaisissa työvoimaosuuksissa tapahtuneita muutoksia. Samalla pyritään selvittämään miksi työvoimaan ulkopuolella olevien nuorten aikuisten määrä on kasvanut.
  • Orjasniemi, Seppo; Viertola, Hannu (2015)
    Euro & talous 3/2015
    Viennin vähentyminen on ollut merkittävin BKT:tä supistanut tekijä vuoden 2008 jälkeen. Viennin vähenemisen vaikutukset kohdistuvat myös perinteisesti kotimarkkinoille suuntautuneille toimialoille, sillä viennin välituotepanosten tuotantoon sitoutuu paljon resursseja. Viennin epäsuora vaikutus työllisyyteen on ollut merkittävä. Siihen nähden koko työllisyyden heikkeneminen on jäänyt maltilliseksi kotimaisen kysynnän tukiessa työllisyyttä.