Browsing by Author "Palva, Marianne"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 21
  • Palva, Marianne (1986)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 10/1986
    Selvitykseni on kaksiosainen. Sen ensimmäisessä osassa käsittelen liike-, säästö- ja osuuspankkien keskikorkojen säätelyä ja korkojen kehitystä 1970-luvun alkupuolelta aina kesään 1986. Toisessa osassa katson, miten liike- ja säästöpankkien antolainauskantojen korkojakaumat ovat muuttuneet vuosina 1975 - 1986.
  • Palva, Marianne (2005)
    Bank of Finland. Financial market report 3
    The two key payment system initiatives in the European Union, TARGET2 and SEPA, are not progressing as planned, which poses challenges also to the Baltic countries. Sweden will disconnect from TARGET and acquire a new real-time gross settlement system (RTGS). In Estonia a new retail payment system, ESTA, was introduced. DVP links have been established between the central securities depositories of the Baltic countries. VP Securities Services of Denmark has lengthened its clearing and settlement day. In its assessment based on the Financial Sector Assessment Program (FSAP) for Norway, the IMF recommends that Norway upgrade the risk management of its securities clearing and settlement system.
  • Palva, Marianne; Rantalainen, Kristina; Wiksten, Hannu (1999)
    EURO & TALOUS 3
    Yhtenäisten eurorahamarkkinoiden edellytys on toimiva yhtenäinen maksu-järjestelmä.Niinpä EU-maiden väliseen rahaliikenteeseen on kehitetty kaksi järjestelmää, TARGET ja CCBM.TARGET-järjestelmän kautta rahalaitokset välittävät maksuja nopeasti ja turvallisesti koko euroalueelle.CCBM-järjestelmä taas varmistaa, että maksujen välitystä varten rahoituslaitoksilla on tarpeeksi vakuuksia ja likviditeettiä.Molemmat järjestelmät otettiin käyttöön vuoden 1999 alussa.Asetetut tavoitteet ovat toteutuneet, mutta järjestelmiä kehitetään edelleen yhteistyössä rahalaitosten kanssa.
  • Palva, Marianne (2005)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 3
    EU-alueen kaksi keskeistä maksujärjestelmähanketta TARGET 2 ja SEPA kangertelevat ja asettavat haasteita myös Baltian maille. Ruotsi luopuu TARGET:sta ja hankkii uuden RTGS-järjestelmän. Virossa käyttöön uusi vähittäismaksujärjestelmä ESTA. Baltian maiden arvopaperikeskusten välille DVP-linkit. Tanskan VP on pidentänyt selvitys- ja toimituspäivää. IMF suosittelee Norjan FSAP-arviossa arvopaperien selvitys- ja toimitusjärjestelmän riskienhallinnan kehittämistä.
  • Palva, Marianne (2013)
    Bank of Finland. Financial market report 1
    Less than a year remains until completion of the migration to SEPA in the euro area. With the exception of a few countries, the process has advanced sluggishly with respect to both credit transfer and particularly direct debit. Also in Finland work remains to replace the national direct debits.
  • Palva, Marianne (2011)
    Bank of Finland. Financial market report 1
    The final phase in migration to SEPA has begun. The domestic credit transfer will be discontinued by the end of the year. Private customers will then have to use International Bank Account Numbers (IBAN) in all credit transfers. For companies the change is bigger, due to the revised standards for payment data.
  • Palva, Marianne (2006)
    EURO & TALOUS 2
    Eurooppa-neuvoston vahvistaman ns.Lissabonin strategian päätavoite on tehdä EU:sta vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta . Yhtenäinen euromaksualue on yksi edellytys tämän tavoitteen saavuttamiseksi.Euroopan komission arvion mukaan yhtenäisellä euromaksualueella saavutettaisiin EU:ssa vuosittain 50 100 miljardin euron säästöt.
  • Huumo, Kaarina; Palva, Marianne (2005)
    EURO & TALOUS 4
    Eurojärjestelmä siirtyy uudistettuun vakuuskäytäntöön koko euroalueella vuoteen 2012 mennessä.Suomen kannalta suurin muutos on pankkilainojen hyväksyminen keskuspankkiluoton vakuudeksi.
  • Palva, Marianne; Rantalainen, Kristina; Wiksten, Hannu (1999)
    Bank of Finland. Bulletin 73 ; 3
  • Palva, Marianne (2010)
    Bank of Finland. Financial market report 1
    The Single Euro Payments Area (SEPA) has been the topic of discussion since the introduction of the euro and changeover to euro cash. Now SEPA finally seems set to become a reality also for other payment instruments.
  • Palva, Marianne (2013)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 1
    SEPA-siirtymän loppuun saattamiseen euroalueella on aikaa enää alle vuosi. Muutamia maita lukuun ottamatta prosessi on edennyt tahmeasti sekä tilisiirron että erityisesti suoraveloituksen osalta. Suomessakin suoraveloituksen muuntamisessa riittää vielä työsarkaa.
  • Palva, Marianne (2012)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 1
    Merkittävin vaihe siirtymisessä yhtenäiseen euromaksualueeseen (SEPA) on Suomessa viety päätökseen. SEPA-tilisiirto on korvannut kansallisen tilisiirron. Kotimaisissa ja muualle EU:n alueelle suoritettavissa euromääräisissä tilisiirroissa käytetään nyt samoja standardeja ja niihin sovelletaan samoja ehtoja.
  • Palva, Marianne (2010)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 1
    Yhtenäisestä euromaksualueesta, SEPAsta, on puhuttu euroonja eurokäteiseen siirtymisestä lähtien. Nyt se näyttäisi vihdoin toteutuvan myös muiden maksuvälineiden kohdalla.
  • Palva, Marianne (2015)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 116
    Tässä julkaisussa kuvataan, miten Suomen Pankin tarjoamat maksuliikepalvelut ja -tehtävät ovat vuosien saatossa kehittyneet. Suomen Pankki, kuten useimmat muutkin keskuspankit, on toiminut maksuliikealueella kolmessa eri roolissa: operaattorina, katalystina ja yleisvalvojana. Perinteisesti keskuspankit ovat pankkien pankkeina tarjonneet pankeille maksuliikepalveluja. Tietotekniikkaa alettiin sen kehittyessä hyödyntää myös keskuspankkien maksuliikepalveluissa. Suomen Pankki kehitti 1980-luvun lopulla oman maksujärjestelmänsä ja vastasi sen toiminnasta sekä toimi tämän järjestelmän operaattorina. Suomen Pankista annetun lain uudistuksen yhteydessä 1990-luvun loppupuolella keskuspankin tehtäviä laajennettiin. Pankin tehtäväksi tuli mm. ”huolehtia osaltaan maksu- ja muun rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta ja tehokkuudesta sekä osallistua sen kehittämiseen”. Koska Suomen Pankilla ei ole oikeutta antaa asetuksia tai määräyksiä, se hoitaa kehittämistehtäväänsä katalystin eli myötävaikuttajan roolissa pyrkiessään edistämään markkinoiden kehitystä parhaaksi katsomaansa suuntaan. Kun Suomen Pankki hoitaa kolmatta tehtäväänsä eli huolehtii maksujärjestelmien luotettavasta ja tehokkaasta toiminnasta, se toimii yleisvalvojan roolissa. Tässä julkaisussa lähdetään liikkeelle vuodesta 1906, jolloin Suomen Pankki aloitti maksuliikeclearingin. Lähemmän tarkastelun kohteena on viimeisen 25 vuoden aikainen kehitys. Aluksi kuvataan Suomen Pankin vuonna 1991 käyttöön ottaman sekkitilijärjestelmän vaiheita sekä niiden maksujärjestelmien ja -järjestelyjen katteensiirtomenettelyitä, joiden katteet hoidettiin sekkitilijärjestelmässä. Suomen liityttyä Euroopan unioniin (EU) alkoi valmistautuminen talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen (Economic and Monetary Union, EMU) eli yhteisen rahan käyttöönottoon. Se merkitsi mm. sekkitilijärjestelmän liittämistä osaksi EU:n laajuista keskuspankkien TARGET-järjestelmää (Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer system). EMU-valmistelut edellyttivät myös merkittäviä muutoksia Suomen muihin maksujärjestelmiin. EU:ssa puhuttiin maksamisen sisämarkkinoista jo 1990-luvun alkupuolella, mutta ensimmäinen merkittävä askel kohti laajaa yhdenmukaistettua maksamista euroalueella oli hajautetun TARGET-järjestelmän korvaaminen keskitetyllä TARGET2-järjestelmällä. Yhtenäinen euromaksualue (Single Euro Payments Area, SEPA) edellytti kuitenkin vielä huomattavia ponnisteluja ennen kuin pankit pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, miten kansalliset maksukäytännöt korvataan yhtenäisillä euromaksukäytännöillä. Yhtenäisen euromaksu- alueen (SEPA) syntyyn vaikuttaneita tekijöitä sekä Suomen siirtymistä tähän uuteen alueeseen käsitellään myös lyhyesti tässä julkaisussa.
  • Palva, Marianne; Marviala, Jyri (1995)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 31/1995
    Viime vuosina maksuliikkeen määrän voimakkaasti kasvaessa on kansainvälisesti esitetty maksujärjestelmien turvallisuudelle ja tehokkuudelle yhä tiukempia vaatimuksia. Rahoitusmarkkinoiden vakaan toiminnan kannalta riskittömimpänä vaihtoehtona on nähty pankkien välittämien suurten maksujen suorittaminen reaaliaikaisesti ja peruuttamattomasti yksi kerrallaan keskuspankkirahassa.Suomen Pankin sekkitilijärjestelmä on nämä ehdot täyttävä, pankkien keskuspankissa pitämiin tileihin perustuva ns.RTGS- järjestelmä. Keskustelualoitteessa kuvataan Suomen Pankin sekkitilijärjestelmän syntyhistoriaa, rakennetta ja toimintaa. Myös järjestelmän osapuoleksi pääsemiselle asetettuja ehtoja, samoin kuin Suomen Pankin noudattamia periaatteita hinnoittelussa ja päivänsisäisen likviditeetin tarjonnassa käydään läpi. Lopuksi luodaan katse lähitulevaisuuteen, jossa keskeisenä haasteena ovat Euroopan yhdentymisen asettamat vaatimukset. Suomessa on käynnistetty pankkien ja keskuspankin välinen yhteistyö, jossa selvitetään, miten sekkitilijärjestelmää muiden kotimaisten maksujärjestelmien solmukohtana voitaisiin tulevaisuudessa parhaiten hyödyntää muun muassa tehokkaan riskienhallinnan toteuttamiseksi.Lisäksi EMU:n kolmannen vaiheen eli rahaliiton käytännön edellytyksenä on yhteisen valuutta-alueen kattavan RTGS-järjestelmän luominen, mikä tarkoittaa Suomen osalta sekkitilijärjestelmän kytkemistä tulevaan Euroopan keskuspankkien yhteiseen Target-järjestelmään (Targetin toiminnan pääperiaatteet esitellään luvussa 10). Nykyisin interbank-maksuihin käytettävästä Suomen Pankin sekkitilijärjestelmästä on myös luotava tehokas yhteys kotimaiseen pankkien asiakasmaksuja välittävään järjestelmään.
  • Marviala, Jyri; Palva, Marianne (1995)
    MARKKA & TALOUS 4/1995
  • Palva, Marianne (2011)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 1
    SEPA:n loppukiri on alkanut. Kotimainen tilisiirto jää historiaan tämän vuoden lop-puun mennessä. Yksityishenkilön tulee jatkossa käyttää tilinumeron kansainvälis-tä muotoa (IBAN) kaikissa tilisiirroissa. Yritysten kohdalla muutos on suurempi, kun maksuaineistojen standardit muuttu-vat.
  • Marviala, Jyri; Palva, Marianne (1995)
    Bank of Finland. Bulletin 69 ; 5 ; May
  • Palva, Marianne (2012)
    Bank of Finland. Financial market report 1
    The most important phase in migration to the Single Euro Payments Area (SEPA) has been completed in Finland. The SEPA credit transfer has replaced the domestic credit transfer. National and cross-border euro payments within the EU are now subject to uniform standards and conditions in Finland.
  • Palva, Marianne (2006)
    Bank of Finland. Bulletin 2
    The primary objective of the Lisbon Strategy adopted by the European Council in March 2000 is to make the European Union by 2010 the most competitive and dynamic knowledge-based economy in the world, capable of sustaining growth with more and better jobs and greater social cohesion .The Single Euro Payments Area is one of the prerequisites for achieving this objective.The European Commission estimates that its establishment could bring the EU savings of EUR 50 100 billion every year.