Browsing by Author "Peura, Tapio"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 20
  • Peura, Tapio (1989)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 36/1989
    An earlier version of this Discussion Paper was published by the Kiel Institute ofi World Economics in May 1989 (Kiel Advanced Studies Working Paper No. 167).
    The seriousness of an external imbalance should be assessed with respect its macroeconomic connections and intertemporal nature. A current account deficit reflects differences in time of saving and investment decicions of the economic agents - the households, the companies and the publie sector - as well as the international dimensions of these decisions, made possible by liberalized capital markets. In principle, respect for intertemporal budget constraints, which bind economic units, will keep foreign indebtedness on an equilibrium path and ensure the solvency of the economy in the long term. Distor~ions relating to the functioning' of markets may, however, lead to sub-optimal consumption and investment decisions and disequilibrium. The rate of growth of foreign indebtedness should be kept within the'limits set by the solvency constraint of the economy, which depends on the real rate of interest on the foreign debt and on the growth rate of the economy.
  • Hämäläinen, Timo; Peura, Tapio (1973)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 47 ; 4 ; April
  • Peura, Tapio (1984)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 58 ; 9 ; September
  • Kotilainen, Markku; Peura, Tapio (1988)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 33/1988
    Finland's participation in the deepening European integration means a considerable change in her economic policy setting. Liberalization of capital movements and financial services will increase interest and exchange rate sensitivity. To maintain stability, tighter coordination of economic policies is required. The integration of Finland's foreign trade and the markets of the factors of production with the EC will cause pressures to adjust Finland's exchange rate regime to the changing conditions. Of the available alternatives participation in the European Monetary System (EMS) would seem to be excluded for political reasons. In practice, the alternatives to be considered are the pegging of the markka to the ECU basket of the EC countries, or the increase of the weight of the EC countries' currencies in the present basket. At the moment there is no need for changing the weights. The need for change would, however, increase if other EFTA countries joined the EMS or pegged their currencies to the ECU, or if the importance of the US dollar for the Finnish economy substantially decreased.
  • Kuokkanen, Onerva; Peura, Tapio; Pohjola, Immo (1974)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 48 ; 5 ; May
  • Forsman, Pentti; Peura, Tapio (1988)
    Bank of Finland. Bulletin 62 ; 6-7 ; June-July
  • Pekkarinen, Jukka; Peura, Tapio (1984)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 58/1984
    Tämän selvityksen pääasiallisena tarkoituksena on valottaa hintakilpailukyvyn käsitteeseen ja sen mittaamiseen liittyviä kysymyksiä. Eräiden käsitteiden täsmennysten ja kilpailukykyindikaattoreiden valintaan vaikuttavien tekijöiden tarkastelun lisäksi arvioidaan lähinnä kuvio- ja taulukkovertailujen avulla mm. eri indikaattoreiden ja kilpailijamaiden painotusjärjestelmien vaikutusta Suomen hintakilpailukyvyn kehitykseen. Selvityksen ensimmäisessä luvussa tarkastellaan hintakilpailukyvyn käsitettä. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten markkinoilla vallitseva kilpailutilanne vaikuttaa hintakilpailukyvyn indikaattorin valintaan. Toisessa luvussa käsitellään eri tapoja kilpailijamaiden painottamiseksi hintakilpailukyvyn indeksiä laadittaessa. Kolmannessa luvussa tutkitaan lähemmin sitä, miten erilaiset painotusmenetelmät ja erilaiset "hintakilpailukyvyn indikaattorit vaikuttavat Suomen teollisuuden hintakilpailukyvyn kehityksestä saatavaan kuvaan. Neljännen luvun muodostavat lyhyet loppupäätelmät. Selvitys on tehty Suomen Pankin kansantalouden osastolla ja se on jatkoa aiemmin julkaistulle Tapio Peuran tutkimukselle "Teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky". Allekirjoittaneiden lisäksi raportin taustaselvityksiin on osallistunut Timo Hämäläinen.
  • Peura, Tapio (1983)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 57 ; 11 ; November
  • Peura, Tapio (1979)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 53 ; 11 ; November
  • Peura, Tapio (2000)
    EURO & TALOUS 1
    Rahapolitiikan tehokkuuden uskotaan lisääntyvän, kun politiikkaa harjoitetaan tietyn säännön mukaan harkintaan perustuvan päätöksenteon asemasta. Rahapolitiikan säännön vaikutuksista talouteen ja rahapolitiikan harjoittamiseen on saatu runsaasti uutta tietoa, kun sääntöjen tutkimus ja testaus on lisääntynyt. Parhaimmillaan rahapolitiikan sääntö tukee päätöksentekoa ja antaa vertailukohdan toteutetulle politiikalle.
  • Peura, Tapio (1999)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 15/1999
    Rahapolitiikan säännöllä tarkoitetaan nykyään yleisesti ennakkoon ilmoitettua tapaa, jolla keskuspankki reagoi rahapolitiikan instrumentillaan talouden tilan muutoksiin.Rahapolitiikan sääntöjä koskevassa tutkimuksessa on pyritty selvittämään ensinnäkin, voitaisiinko eri maissa harjoitettua rahapolitiikkaa ylipäätänsä kuvata säännöllä ja minkätyyppiset säännöt soveltuisivat parhaiten kuvaamaan eri maiden rahapolitiikkaa.Toisaalta mallisimulointien avulla on pyritty etsimään optimaalisia rahapolitiikan sääntöjä, jotka tuottaisivat pienimmän tuotannon ja inflaation vaihtelun käytetyn mallin ja säännön puitteissa, sekä sääntöjä, jotka toimisivat hyvin useissa erilaisissa malleissa.Taustalla näissä tutkimuksissa on oletus, että säännön käyttö päätöksenteon tukena voisi johtaa tasapainoisempaan talouden kehitykseen kuin harkinnanvarainen politiikka.Tässä selvityksessä esitellään viimeaikaisen sääntötutkimuksen tuloksia.Tutkimustulosten mukaan usean maan rahapolitiikka on viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana ollut siinä määrin systemaattista, että sitä voidaan melko hyvin kuvata yksinkertaisella Taylorin korkosäännöllä, jossa lyhyen nimelliskoron määräytymiseen vaikuttavat inflaation ja tuotannon poikkeamat niille asetetuista tavoitteista.Eräissä tapauksissa yksinkertaisen säännön toimivuutta on parantanut, jos siihen on lisätty koron asteittaista sopeutumista kuvaava muuttuja tai valuuttakurssikehityksen huomioon ottava termi.Yksinkertaiset Taylorin säännön tapaiset muutaman muuttujan säännöt toimivat tulosten mukaan hyvin myös optimaalisiin sääntöihin nähden.Suomen aineistolla tehty testaus osoittaa, että Suomen rahamarkkinoiden liberalisoinnin jälkeistä rahapolitiikkaa ei voida varsinkaan 1990-luvun alun syvän laman, valuuttakriisin ja kiinteän kurssitavoitteen aikana kuvata yksinkertaisella Taylorin säännöllä. Asiasanat: rahapolitiikka, rahapolitiikan säännöt, Taylorin sääntö
  • Peura, Tapio (1991)
    Bank of Finland. Bulletin 65 ; 5 ; May
  • Peura, Tapio (1977)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 43/1977
  • Peura, Tapio; Kero, Jukka (1992)
    Suomen Pankki. A 83
    Esipuhe 5 1 Johdanto 9 1.1 Selvityksen tavoitteet 9 1.2 Vaihtotaseen heikkenemisen taustatekijät 10 2 Avoimen sektorin merkitys kansantaloudessa 14 3 Kilpailukyvyn käsite ja merkitys 21 3.1 Suhteellinen etu ja kilpailukyvyn käsite 21 3.2 Teknologia, innovatiivisuus ja kilpailukyky 25 3.2.1 Empiirisiä tutkimuksia 26 3.3 Yritysten kansainvälistyminen ja kilpailukyky 28 4 Teollisuuden kilpailukyvyn kehitys 32 4.1 Suhteellisen edun muutokset 32 4.2 Hintakilpailukyky 36 4.2.1 Indikaattoreiden tulkinnan ongelma 36 4.2.2 Teollisuuden hintakilpailukyvyn kehitys 37 4.2.3 Hintakilpailukyky ja markkinaosuudet 40 4.2.4 Hintakilpailukyvyn osatekijöiden kehitys 42 4.3 Teknologinen kilpailukyky 44 4.4 Teollisuuden kansainvälistyminen 48 4.5 Talouden suhteellinen aktiviteetti, hintakilpailukyky ja ulkoinen tasapaino 51 5 Ulkomaankaupan ja kilpailukyvyn kehitys toimialoittain 57 5.1 Metsäteollisuus 57 5.2 Metalliteollisuus 61 5.3 Kemianteollisuus 63 5.4 Tekstiili-, vaate-, nahka- ja kenkäteollisuus 63 5.5 Elintarviketeollisuus 66 6 Ulkomaankaupan rakenteen muutokset 67 6.1 Tuonnin rakenteen muutokset 68 6.2 Viennin rakenteen muutokset 71 6.3 Idänkaupan ja muiden erityistekijöiden merkitys 72 7 Yhteenveto ja johtopäätökset 76 Lähteet 80 Liitteet 82 Summary in English 88
  • Peura, Tapio (1979)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 50/1979
    1. JOHDANTO 7 2. KILPAILUKYVYN KÄSITE JA OSATEKIJÄT 12 2.1. Kilpailukyvyn käsite 12 2.2. Kilpailukyvyn osatekijät 15 2.3. Lähtökohtamääritelmä 19 3. KILPAILUKYVYN MITTAAMINEN 21 3.1. Indikaattoreiden käyttötarkoitus ja kriteerit 21 3.2. Markkinoiden vaikutus indikaattoreiden valintaan 3.3. Hinta-jkustannuskilpailukyky ja markkinaosuudet 24 28 3.4. Vertailumaiden painotus 32 3.5. Tarkastelutaso ja toimialat 35 3.6. Tuotantokustannusten näkökulma 37 3.6.1. Teollisuuden kustannusrakenne 37 3.6.2. Kustannusindikaattorien muodostaminen 39 3.6.3. Vaihtoehtona hintaindeksit 45 3.7. Kannattavuuden ja rahoitustilanteen näkökulma 49 3.7.1. Kannattavuuden mittarit 50 3.7.2. Likviditeetin mittarit 54 3.7.3. Rahoitusrakenteen mittarit 55 3.8. IYlarkkina,osuuskehi tyksen näkökulma 56 3.8.1. Viennin markkinaosuuksien indikaattorit 58 3.8.2. Tuonnin markkinaosuuksien indikaattorit 59 3.8.3. Nettokauppaindikaattorit 60 4. KILPAILUKYVYN KEHITYS 4.1. Tehdasteollisuus 4.1.1. Kustannus- ja hintakehitys 4.1.2. Kannattavuuden ja rahoitus tekijöiden kehitys 68 4.1.3. Markkinaosuuksien kehitys 71 4.1.4. Yhteenveto tehdasteollisuuden kilpailukyvystä 76 4.2. Paperiteollisuus 79 4.3. Puutavarateollisuus 87 4.4. Metalliteollisuus 91 4.5. Tekstiili- ja vaateteollisuus 97 4.6. Kemian teollisuus 100 5. YHTEENVETO 103 LÄHTEET 109 LIITEKUVIOT 115
  • Jonsson, Kerstin; Nyberg, Peter; Peura, Tapio (1975)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 49 ; 4 ; April
  • Peura, Tapio; Nyberg, Peter (1978)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 52 ; 4 ; April
  • Peura, Tapio; Kollster, Uwe (1989)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 24/1989
    Vaihtotase on ollut talouspolitiikan huolenaiheena kaikissa Pohjoismaissa 1980-luvulla. Tanskalla on ollut pysyvä, verrattain suuri alijäämä ja ulkomaanvelka on noussut korkeaksi. Tämä on edellyttänyt rajoittavaa talouspolitiikkaa jo vuosia. Suomessa muita maita nopeampi talouskasvu on heikentänyt ulkoista tasapainoa vähitellen ja nähtävissä oleva velkaantumiskehitys on noussut talouspolitiikan keskeiseksi huoleksi. Norjan vaihtotase kääntyi suurista ylijäämistä selvästi alijäämäiseksi 1980-luvun puolivälissä öljyn hinnan laskun seurauksena. Tämä on aiheuttanut sopeutumisongelmia koko taloudessa. Ruotsi on kireällä talouspolitiikalla onnistunut tasapainottamaan sekä julkisen talouden että vaihtotaseen. Ulkomaisen velkaantumisen, palvelutaseen heikkenemisen ja tulonsiirtojen kasvun ·seurauksena vaihtotaseeseen on syntynyt kaikissa Pohjoismaissa "rakenteellinen" alijäämäosa, mikä vastaa noin kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta. Vaihtotaseen tasapainon parantaminen edellyttäisi tuntuvaa ylijäämää tavaroiden kaupassa, mikä puolestaan edellyttäisi taloudellisen aktiviteetin heikentymistä suhteessa muihin maihin.
  • Peura, Tapio (1986)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 60 ; 5 ; May
  • Peura, Tapio (1988)
    Bank of Finland. Bulletin 62 ; 3 ; March