Browsing by Author "Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Hukkinen, Juhana; Kortela, Tomi (2015)
    Suomen Pankki. BoF online 1/2015
    1 Johdanto 3 2 Miten epävarmuus vaikuttaa talouden kehitykseen? 5 3 Epävarmuuden mittaaminen 6 4 Epävarmuusshokin vaikutus euroalueen talouteen: VAR-mallit 10 5 Epävarmuusshokin vaikutus euroalueen talouteen: DSGE-malli 12 6 Yhteenveto 16 Lähteet 18
  • Kajanoja, Lauri (2016)
    ​Tuloerot ovat viime vuosikymmeninä jyrkentyneet kehittyneissä talouksissa ja Suomessa. Raportti käsittelee tuloerojen muutoksia, niiden taustatekijöitä sekä sitä, ketkä ovat menettäneet talouksien rakenteiden muuttuessa. Lisäksi tarkastellaan, millainen talouspolitiikkaa tukee talouskasvua, johon ei liity eriarvoisuuden lisääntymistä.
  • Obstbaum, Meri; Vanhala, Juuso (2016)
    Suomen työmarkkinoiden rakennemuutosta on viime vuosikymmeninä leimannut polarisaatio. Suomalaisen polarisaatiokirjalisuuden mukaan, korkeasti koulutettujen ja korkeapalkkaisten työntekijöiden osuus työllisistä kasvoi 1990-luvun puolivälistä finanssikriisiin asti, mutta supistui palkkajakauman keskiosassa. Vähiten koulutettujen työllisyysosuus on myös useimpien tutkimusten mukaan kasvanut, mutta tulokset vaihtelevat tutkimusmenetelmästä ja -ajanjaksosta riippuen.
  • Mäki-Fränti, Petri (2015)
    Suomen Pankki. BoF online 2/2015
    1 Johdanto 4 2 Raskaasti velkaantuneita myös pieni- ja keskituloisissa 5 3 Suomalaisten varallisuus kiinni asunnoissa 8 3.1 Ylin tuloryhmä selvästi muuta väestöä varakkaampaa 8 3.2 Omistusasujilla finanssivarallisuutta vuokralla asujia enemmän 10 3.3 Velat ja varat kulkevat käsi kädessä 13 3.4 Monella kotitaloudella negatiivinen nettovarallisuus 15 4 Finanssivarallisuus antaa kotitalouksille aikaa sopeutua 20 5 Johtopäätökset 25 Lähteet 27
  • Viertola, Hannu (2015)
    1 Johdanto 3 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista 3 3 Yhteenveto 7
  • Hukkinen, Juhana; Vilmi, Lauri (2016)
    Tuloerot ovat viime vuosikymmeninä globaalisti pienentyneet kehittyvien talouksien tulojen voimakkaan kasvun ansiosta. Samaan aikaan tuloerot ovat kasvaneet kehittyneissä maissa, ja vuodesta 2008 jatkunut vaimea talouskehitys on entisestään painanut vähiten tienaavien tuloja. Maittaiset erot tulonjaon kehityksessä ovat kuitenkin suuret. Globalisaatio ja teknologian muutos koulutettua työvoimaa suosivaksi ovat yleisimmät selitykset tuloerojen kasvulle kehittyneissä talouksissa.
  • Niemeläinen, Julia (2014)
    Suomen Pankki. BoF online 12/2014
    Tietoa avoimista työpaikoista voidaan käyttää talouden suhdanteiden sekä työmarkkinoiden rakenteen ja kohtaanto-ongelmien analysoimiseen. Aihealuetta koskevan tutkimuksen viite-kehyksenä käytetään usein etsintäteoriaa, jossa uusien työsuhteiden syntyminen riippuu pitkälti avointen työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden määrästä. Suomen kahdesta virallisesta avointen työpaikkojen tilastosta toinen on työ- ja elinkeino-ministeriön (TEM) julkaisema aineisto, joka kootaan työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) tiedoista ja toinen pohjautuu Tilastokeskuksen neljännesvuosittaiseen kyselytutkimukseen. Virallisissa tilastoissa ovat mukana sellaiset työpaikat, jotka ovat toimipaikan ulkopuolisten työnhakijoiden haettavissa. Kaikki työnantajat eivät kuitenkaan ilmoita avoimia paikkojaan TE-toimistoihin, eivätkä kaikki työpaikat tule haettaviksi toimipaikkojen ulkopuolella. Työvoiman hankintaa koskevien selvitysten mukaan tärkein rekrytointikanava ovat suorat kontaktit entisiin työntekijöihin sekä ilmoitukset omalle henkilökunnalle. Yksi rekrytoinnin trendeistä on lisääntynyt internetin käyttö. Työntekijöitä haetaan yhä enemmän sekä työnantajien omien internetsivustojen että yksityisten välityspalveluiden, kuten Uranuksen tai Oikotien, kautta. Tämän muistion tavoite on selvittää, voisiko netti-pohjainen, yksityinen data kertoa työmarkkinoista jotain, mitä virallinen data ei kerro. Tarkoitusta varten analysoidaan Oikotien avointen työpaikkojen tilasto vuodesta 2001 ja verrataan sitä TEM:n aineistoon. Analyysissä havaitaan, että Oikotien ja TEM:n aineistot korreloivat positiivisesti, eikä ainakaan aggregaattitasolla toinen sarjoista ennakoi toista. Aineistojen käyttö suhdanneanalyysissä on kuitenkin perusteltua. Kummankin palvelun avointen työpaikkojen lisääntyminen ennakoi työttömyyden laskua. Kuluttajien ja toimialojen luottamuksen nousu ennakoi avointen työpaikkojen määrän nousua. TEM:n aineiston korrelaatio työttömyyden ja luottamusindikaattoreiden kanssa on pääsääntöisesti vahvempaa kuin Oikotien aineiston. Toisessa luvussa tarkastellaan avoimia työpaikkoja tutkimuskohteena käsitteellisellä tasolla. Luvussa 3 käsitellään avointen työpaikkojen tilastointiin liittyviä kysymyksiä ja rekrytoinnin trendejä, ja luvussa 4 esitellään selvityksessä käytetyt aineistot ja käydään läpi aineistojen keskeisimmät eroavuudet. Viidennessä luvussa verrataan aineistojen välisiä ristikorrelaatioita ja luvussa 6 aineistojen käyttäytymistä suhteessa suhdanteita kuvaaviin muuttujiin. Lopuksi esitetään tutkimuksen päätelmät.
  • Forsman, Pentti; Railavo, Jukka; Rantala, Anssi; Simola, Heli (2007)
    Suomen Pankki. BoF online 2007/14
    1 Vientitullit haaste Suomen lähivuosien talouskehitykselle 3 2 Vientitullit osa Venäjän talousstrategiaa 4 3 Venäjältä tuotava raakapuu voidaan korvata osittain muista lähteistä 5 4 Vientitullien vaikutukset leviävät myös muille toimialoille 7 5 Talous sopeutuu hitaasti 9 6 Ilman korvaavaa puun tarjontaa vaikutukset ovat yli kaksinkertaiset 12 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Puun tuonti Venäjältä vuosina 1995-2006, 1000 m3 6 Taulukko 2. Metsäteollisuuden tuotannon 10 prosentin supistumisen vaikutukset eri toimialoilla 8 Taulukko 3. Vaihtoehtoislaskelma: Venäjän puutullien kokonaistaloudelliset vaikutukset; metsäteolli-suuden tuotannon 10 prosentin vähennys 11 Taulukko 4. Metsäteollisuuden tuotannon 20 prosentin supistumisen vaikutukset eri toimialoilla 13 Taulukko 5. Vaihtoehtoislaskelma: Venäjän puutullien kokonaistaloudelliset vaikutukset; metsäteollisuuden tuotannon 20 prosentin vähennys 14