Browsing by Author "Rahoitusmarkkinaosasto"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 36
  • Andersen, Kaare Guttorm; Kauko, Karlo (1996)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 13/1996
    The possibilities to improve households' eligibility for long-term housing loans at fixed interest rates has been a current topic of public discussion.Yet, credit institutions have difficulties in granting such loans, unless they themselves can acquire fixed-rate funding.In many cases, the only feasible way for them to raise such funding is to issue bonds.In a number of countries, such arrangements are already in use. In this paper we present a cross-country study of housing finance by mortgagebacked bonds.The paper describes and analyses mortgage credit markets in Denmark, Sweden and the United States of America with respect to the institutional structure, loans and bonds characteristics, legal framework and the security underlying the system.We have found that all three markets differ and that these differences originate from the respective countries' national characteristics and financial histories.In Sweden and the United States in particular, the public sector has been involved in developing the system. Generally, long-term credit is offered in all three countries through relatively well-functioning, efficient markets. However, certain problems are common to all.First, the number of outstanding bond series is relatively large.Second, in many housing loans, the borrower has the option to repay the debt prematurely.In these cases, the credit institution may have to avoid maturity matching problems by issuing bonds with unknown maturity. We briefly review the history and present circumstances of Finnish bond issuing credit institutions to elucidate why such institutions play a marginal role.Long ago, bond-issuing mortgage institutions were an essential part of the Finnish financial market, but legislative obstacles to their operations almost killed the industry after World War II.The tax system favoured ordinary banks, and bond emissions were restricted by government regulations.Now, these legal obstacles have been abolished.In the light of both foreign and past domestic experience, such institutions have a market niche.Finally, we discuss some of the problems related to setting up a bond- financed mortgage credit market in Finland. Key words: Housing loans, bonds, mortgage banks
  • Jokivuolle, Esa; Peura, Samu (2000)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 2/2000
    We present a model of risky debt in which collateral value is correlated with the possibility of default.The model is then used to study: 1) the expected amount of debt recovered in the event of default as a function of collateral; and 2) the amount of collateral needed to mitigate the riskiness of a loan to a desired degree.The results obtained could prove useful for estimating recovery rates required by many popular models of credit risk and for determining collateral haircuts in debt transactions.The analysis also generates testable predictions of the behaviour of historical recovery rates of risky debt when collateral is involved.Regulators might benefit from the analysis in developing capital adequacy requirements and reviewing banks' lending standards relative to current collateral values.
  • Saukkonen, Erja (1995)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 30/1995
    This paper is a study of default risk on Finnish government debt. The objectives of the study are to estimate the size of the default risk and to shed some light to the causes of default risk, using simple regression runs.To estimate the Finnish government default risk premium, we measured the interest rate differential on Finnish government DEM- and USD-denominated bonds compared to respectively German and US government bonds over the period October 1991 February 1995.For the sake of comparison, we also measured the interest rate differential between Finnish government FIM-denominated bonds and German government bonds.Our results indicate that for the period studied the default risk premium on the Finnish government foreign-currency denominated debt was quite small, but by no means trivial and clearly not constant.The default risk premium on DEM-denominated debt was a small fraction of the differential for FIM-denominated debt.Our results provide strong evidence that the default risk premium was mainly determined by the level and growth rate of government debt and was not related to the general economic indicators (GDP and current account).
  • Hyytinen, Ari; Takalo, Tuomas (2000)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 10/2000
    Transparency regulation aims at reducing financial fragility by strengthening market discipline.There are however two elementary properties of banking that may render such regulation inefficient at best and detrimental at worst.First, an extensive financial safety net may eliminate the disciplinary effect of transparency regulation.Second, achieving transparency is costly for banks, as it dilutes their charter values, and hence it also reduces their private costs of risk-taking.We consider both the direct costs of complying with disclosure requirements and the indirect transparency costs stemming from imperfect property rights governing information and specify the conditions under which transparency regulation can (and cannot) reduce financial fragility. Key words: information disclosure, market discpline, bank transparency, deposit insurance, financial safety net
  • Andersén, Atso; Niskanen, Mikko; Ylä-Outinen, Sami (1999)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 3/1999
    Euroopan sisämarkkinoiden synty, sääntelyn purkaminen ja muu toteutunut kehitys ovat muodostaneet maanosan pankkitoimialalle muutospaineita, joiden purkautumista EMUn kolmannen vaiheen odotetaan nopeuttavan.Keskustelualoitteessa käydään läpi rakennemuutoksen syyt ja arvioidaan sen todennäköistä suuntaa. Lisäksi esitetään arvio Euroopan eri maiden pankkisektorien tämänhetkisestä kannattavuudesta, vakavaraisuudesta ja kustannustehokkuudesta.Kilpailun lisääntyessä euroalueen rahoitusjärjestelmän rakenteen muuttuminen nähdään järjestelmän vakauden kannalta välttämättömäksi.Toisaalta lisääntyvä kilpailu voi johtaa yksittäisissä pankeissa myös liialliseen riskinottoon ja luottotappioiden kasvuun. Asiasanat: rahoitusjärjestelmä, EMU, pankit
  • Hietala, Pekka; Jokivuolle, Esa; Koskinen, Yrjö (2000)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 4/2000
    The purpose of this paper is to provide an explanation for relative pricing of futures contracts with respect to underlying stocks using a model incorporating short sales constraints and informational lags between the two markets.In this model stocks and futures are perfect substitutes, except for the fact that short sales are only allowed in futures markets.The futures price is more informative than the stock price, because the existence of short sales constraints in the stock market prohibits trading in some states of the world.If an informed trader with no initial endowment in stocks receives negative information about the common future value of stocks and futures, he is only able to sell futures.Uninformed traders also face a similar short sales constraint in the stock market.As a result of the short sales constraint, the stock price is less informative than the futures price even if the informed trader has received positive information.Stocks can be under- and overpriced in comparison with futures, provided that market makers in stocks and futures only observe the order flow in the other market with a lag.Our theory implies that: 1) the basis is positively associated with the contemporaneous futures returns; 2) the basis is negatively associated with the contemporaneous stock return; 3) futures returns lead stock returns; 4) stock returns also lead futures returns, but to a lesser extent; and 5) the trading volume in the stock market is positively associated with the contemporaneous stock return.The model is tested using daily data from the Finnish index futures markets.Finland provides a good environment for testing our theory, since short sales were not allowed during the period for which we have data (27 May 1988 - 31 May 1994).We find strong empirical support for the implications of our theory.
  • Leinonen, Harry (1998)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 16/1998
    Over the next few years, we will see a pronounced increase in the speed at which payment transactions are executed and in the share of cross-border transactions, particularly in the euro area. Counterparty risks and liquidity needs connected with the transfer of funds continue to evolve and to provoke discussion.The fact that funds transfers occur and systems operate on a real-time and gross basis will significantly alter the operational character and technical solutions in this field.Systems following a daily timetable are being replaced by continuously operating systems, which will have a significant impact on banks' liquidity management.The trend toward immediate real-time payment transactions seems inevitable in the light of present trends. It is generally presumed that RTGS systems operating on a gross basis require more liquidity than netting systems.Liquidity needs depend on payment system structures and payment flows.An even flow of payments requires less liquidity than an uneven flow.Liquidity needs can be significantly reduced by choosing an appropriate pa yment system structure, taking measures to even out payment flows and agreeing on market practices.The pricing, collateral and reserve requirement policies of the central bank affect also the efficiency of alternative payment systems.Thus the overall efficiency of a gross or net system depends on many factors. Factors arguing for a gross system are differences in counterparty risks, lack of reciprocity, steady interday payment flows and stable liquidity needs, both within and between days.Factors favouring net systems are the existence of small and varying counterparty risks and structurally unsteady payment flows that result in large interday variations in liquidity, even though overnight variations may be moderate. Current, daily-oriented practices have focused on overnight liquidity needs.In a continuously operating enviroment, liquidity needs are continuously monitored across time-period borders.This means that banks' liquidity management will in the future operate under a new and broader time perspective. Significant liquidity needs and large counterparty risks are inherent parts of Finland's present funds-transfer solutions. Liquidity can be freed for other uses and counterparty risks reduced by changing the structures.The necessary changes have been agreed and soon we will see fundamental changes in Finnish payment systems. Key word: payment system settlement, gross settlement, RTGS, payment system counterparty risks, payment system liquidity needs
  • Andersén, Atso (1998)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 17/1998
    Perinteisesti Japanin rahoitusmarkkinat ovat olleet pankkikeskeiset.Valtion julkisten rahoituksenvälittäjien osallistuminen rahoitusmarkkinoiden toimintaan ja varojen allokointiin on ollut mittavaa.Markkinarahoituksen rooli on jäänyt Japanissa heikoksi johtuen lainsäädännöstä.Vaikka Japanin rahoitusmarkkinoiden toiminnan kansainvälisyys on edennyt jo pitkälle, sen rakenteet nojaavat vielä vahvasti perinteisiin. Japanin rahoitusmarkkinoita on ryhdytty uudistamaan vuoden 1998 huhtikuussa aloitetun uudistusohjeman "Big Bangin" avulla. Perinteiden ja uudistusten päällekkäisyys on tehnyt Japanin rahoitusmarkkinoiden rakenteesta ja toiminnasta vaikeaselkoisen. Vaikeaselkoisuutta lisää saatavien tietojen epätasainen laatu ja heikko luotettavuus. Japanin pankkikriisi perustuu 1980-luvun lopusta peräisin oleviin ongelmaluottoihin.Kriisi on syventynyt, sillä pankkien erikoisasema on muuttumassa "Big Bangista" johtuen.Myös 1990-luvun heikko talouskasvu on syventänyt ongelmaa.Japanilaisilla pankeilla on varsin suuri rooli kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä ja Kaakkois-Aasian maiden kriisien odotetaan heikentävän japanilaispankkien tilannetta. Japanin pankkikriisin hoidossa on kyse suuresta operaatiosta, sillä talletussuojainstituutiolle (DIC) on suunnattu yhteensä 30 biljoonan jenin (noin 1200 miljardin markan) paketti pankkien tukemiseen.Paketti vastaa noin 5 % Japanin bruttokansantuotteesta. Japanilaisten pankkien ongelmat voivat vaikuttaa eri kanavien kautta länsimaihin.Välittymismekanismit riippuvat siitä onko kysymyksessä vakavaraisuus- vai maksuvalmiuskriisi.Mikäli japanilaiset pankit haluavat parantaa vakavaraisuuttaan, on todennäköistä, että pankit siirtyvät riskittömiin arvopapereihin, joiden paino on BIS:n vakavaraisuuslaskennassa pienempi kuin riskillisimpien arvopapereiden.Jos kyseessä ovat japanilaisten pankkien maksuvalmiusongelmat, pankit saattavat myydä likvidejä OECD-maiden arvopapereita, ellei keskuspankki tarjoa likviditeettiä. Asiasanat: Japani, pankkikriisi, uudistusohjelma, pankit, arvopaperimarkkinat
  • Ahokas, Matti; Kuussaari, Harri; Virolainen, Kimmo (1996)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 21/1996
    Johdannaisinstrumenttien merkitys keskuspankin näkökulmasta perustuu niiden vaikutuksiin yleistaloudelliseen toimintaan ja ennen muuta rahoitusjärjestelmän vakauteen ja rahapolitiikan välittymiseen.Kansainvälisen järjestelypankin BIS:in koordinoiman keskuspankkikyselyn tulosten mukaan johdannaisinstrumenttien maailmanlaajuinen kanta oli huomattavasti aikaisempia arvioita suurempi.OTC- ja pörssijohdannaissopimusten nimellisarvoinen kanta oli huhtikuussa 1995 55 716 miljardia dollaria (noin 256 000 miljardia markkaa).Suurista nimellisarvoista huolimatta maailmanlaajuinen OTC-sopimusten nimellistä jälleenhankintakustannusta kuvaava bruttomarkkina-arvo oli vain noin 2 205 mrd.USD, mikä on alle 5 % nimellisarvosta. OTC-markkinat ovat merkittävin kauppapaikka johdannaisinstrumenteille, varsinkin Suomessa. Johdannaismarkkina-aktiviteetti keskittyy pääasiassa valuutta- ja korkojohdannaisiin.Termiini- ja swap-sopimukset olivat selvästi yleisimpiä instrumentteja kaikilla markkinoilla. Johdannaismarkkinoiden toiminta on erittäin kansainvälistä; yli puolessa OTC-sopimuksista vastapuolena oli ulkomainen osapuoli. Suomessa ulkomaisten vastapuolien osuus oli keskimääräistä suurempi.Johdannaismarkkinat ovat keskittyneitä välittäjien kesken.Markkinoiden keskittyneisyys ei ole kuitenkaan johtanut hintariskien keskittymiseen välittäjille, vaan riskit on pääsääntöisesti siirretty eteenpäin toisille loppukäyttäjille. Avainsanat: johdannaismarkkinat, OTC-johdannaiset, hintariskin välittyminen
  • Hein, Eelis (1994)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 22/1994
    Selvityksessä luodaan katsaus johdannaisinstrumenttien peruskäsitteistöön ja kansainväliseen kehitykseen sekä kartoitetaan Suomen johdannaismarkkinoiden toimintaa ja kaupankäyntiin liittyviä riskejä. Kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla johdannaisinstrumenttien käyttö on lisääntynyt huomattavasti 10 viime vuoden aikana.Kasvua on tukenut sijoitustoiminnan kansainvälistyminen, käyttäjäkunnan laajentuminen ja arvopaperistamisen lisääntyminen.Suurista kaupankäyntimääristä ja epävakaista markkinaolosuhteista huolimatta johdannaismarkkinat ovat toistaiseksi toimineet ilman vakavia häiriöitä.Viranomaiset ovat kuitenkin maailmanlaajuisesti yksimielisiä siitä, että johdannaismarkkinoiden valvontaa on kehitettävä ja suunniteltava toimintatapoja mahdollisten kriisien varalta. Suomen johdannaismarkkinoiden kehitys on seurannut kansainvälistä suuntaa.Moniin muihin maihin verrattuna Suomen johdannaismarkkinat tosin ovat huomattavan pienet, myös suhteutettuna talouden kokoon. Valtaosa Suomen johdannaismarkkinoiden instrumenteista on markkinoiden hyvin tuntemia tuotteita, joiden riskit hallitaan melko hyvin.Yli 90 % johdannaiskaupoista tehdään kahdenkeskisin sopimuksin niin kutsuttuina OTC-kauppoina.Johdannaispörssien osuus on jäänyt vielä toistaiseksi pieneksi.OTC-kauppa on Suomessa keskittynyt harvojen suurten pankkien käsiin.Suomalaisille pankeille johdannaissopimuksista aiheutuneet riskit näyttävät tällä hetkellä kuitenkin olevan varsin kohtuullisia.Suurimmat riskit pankeille aiheutuvat edelleen perinteisestä rahoituksenvälityksestä. Tulevaisuudessa kaupankäyntivolyymit Suomen johdannaismarkkinoilla mitä todennäköisimmin kasvavat entisestään ja markkinoille tulee yhä monimutkaisempia johdannaisinstrumentteja.Markkinoiden rakenteellisen kehityksen seuraaminen on tärkeää johdannaiskaupan aiheuttamien riskien ennakoimiseksi.Suomen Pankki ja rahoitustarkastus osallistuvat aktiivisesti Suomen muiden viranomaisten kanssa kansainvälisten yhteistyöelinten työskentelyyn johdannaismarkkinoiden valvonnan tehostamiseksi ja toimintaedellytysten parantamiseksi.Tärkeimpiä viranomaistyön painopistealueita tällä hetkellä on sopia OTC-johdannaissopimusten keskitetystä selvittämisestä ja nettoutusjärjestelyistä, yhdenmukaistaa johdannaissopimusten kirjanpitokäytäntö ja parantaa tilinpäätösinformaatiota.
  • Saarinen, Veikko (1996)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 17/1996
    Maksujärjestelmät ovat osa talouden ja rahoitusmarkkinoiden perusrakennetta ja niihin luetaan kuuluviksi sekä maksuvälineet että erilaiset maksujen välitykseen tarvittavat järjestelmät. Maksujärjestelmät palvelevat monia eri tarkoituksia kuten kotitalouksien päivittäisten ostosten ja laskujen maksamista, yritysten maksuja, julkisen sektorin maksuliikennettä, pankkien välisiä maksuja sekä suomalaisten ja ulkomaalaisten välisiä maksutoimia.Maksujärjestelmissä käsitellään toisaalta suuria määriä pieniä maksuja, ja toisaalta erityistä turvallisuutta ja nopeutta vaativia suuria maksuja.Pieniä maksuja ovat yleensä kotitalouksien ja pienyritysten juoksevat maksut, suuria maksuja mm. pankkien ja teollisuusyritysten valuutta-, arvopaperi-, ja rahamarkkinakauppojen maksut sekä osa tavarakaupan maksuista.Tämä esitys painottuu ensisijaisesti Suomessa käytössä olevien maksuvälineiden sekä maksu- ja selvitysjärjestelmien esittämiseen ja yleiskuvan antamiseen niistä.Erityistä painoa on annettu maksuvälineiden ja järjestelmien kehitystä kuvaaville tilastotiedoille ja niiden kuvioesitykselle kehitystrendien helppoa hahmottamista varten.Maksujärjestelmiin liittyviä riskejä ja riskienhallintamenetelmiä ei käsitellä. Maksujärjestelmien ytimen Suomessa muodostaa Suomen Pankin sekkitilijärjestelmä, joka täyttää ns.RTGS-järjestelmälle asetettavat vaatimukset.Niissä maksut suoritetaan yksitellen reaaliaikaisesti ja peruuttamattomasti sitä mukaa kuin ne syötetään järjestelmään.Näiden järjestelmien häiriötön toiminta on mm. rahapolitiikan harjoittamisen perusedellytys.Luotettavan ja tehokkaan maksujärjestelmän merkitys myös kilpailutekijänä on kasvanut talouksien kansainvälistymisen myötä.Maksujärjestelmiltä vaaditaan toimintavarmuuden ja turvallisuuden lisäksi nopeutta, kustannustehokkuutta ja yhteensopivuutta muiden maiden järjestelmien kanssa. Suomen liityttyä Euroopan unioniin vuoden 1995 alusta myös kytkennät EU:n maksu- ja arvopaperien selvitysjärjestelmiin ovat tulleet ajankohtaisiksi ja entistä tärkeämmiksi.Mikäli Suomi liittyy Euroopan rahaliittoon, Suomen Pankin RTGSjärjestelmä kytketään osaksi EU:n laajuista RTGS-järjestelmää TARGET:ia. Tällöin yhteiseen rahapolitiikkaan liittyvät maksut tullaan välittämään kyseisen järjestelmän kautta.Järjestelmää voidaan myös käyttää muiden maksujen välittämiseen.Lähinnä tulevat kysymykseen pankkien ja yritysten suuret aikakriittiset maksut. Avainsanat: maksujärjestelmät, selvitysjärjestelmät, maksuvälineet, Suomi, EU
  • Leinonen, Harry (1998)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 9/1998
    Maksuliike on kaikkiaan nopeutumassa ja kansainvälistymässä voimakkaasti lähivuosina erityisesti euroalueella ja suurten maksujen osalta.Maksuliikkeen katteensiirtoon liittyvät vastapuoliriskit ja likviditeettitarpeet ovat myös keskustelun ja muutoksien kohteena.Katteensiirtokäytäntöjen ja järjestelmien reaaliaikaisuus ja tapahtumakohtaisuus tulevat merkittävästi muuttamaan toiminnan luonnetta ja teknisiä ratkaisuja. Päivärytmillä toimivista järjestelmistä ollaan siirtymässä jatkuvan toiminnan järjestelmiin erityisesti suurten maksujen käsittelyssä. Tämä tulee vaikuttamaan huomattavasti pankkien likviditeetin hallintaperiaatteisiin.Muutoksen suunta kohti välitöntä reaaliaikaista maksuliikettä näyttää vääjäämättömältä nykykehityksen valossa. Yleinen olettamus on, että bruttoperusteiset RTGS-järjestelmät vaativat enemmän likviditeettiä kuin nettopohjaiset järjestelmät. Likviditeetin tarve riippuu maksujärjestelmien rakenteista ja käsiteltävistä maksuvirroista.Maksuvirtojen yleinen tasaisuus vähentää likviditeettitarvetta.Likviditeettitarvetta voidaan ratkaisevasti vähentää maksujärjestelmärakenteiden valinnoilla, maksuvirtoja tasaavilla toimenpiteillä ja sopimalla markkinakäytännöistä.Keskuspankin hinnoittelu-, vakuus- ja vähimmäisvarantokäytännöt vaikuttavat myös vaihtoehtoisten järjestelmien edullisuuteen.Brutto- ja nettojärjestelmän kokonaisedullisuus riippuu siten tapauskohtaisista tekijöistä. Bruttojärjestelmää suosivia tekijöitä ovat vastapuolien erilaiset riskitasot, vastavuoroisuuden puute maksuliikenneriskeissä, maksuvirtojen päivänsisäinen tasaisuus ja päivänsisäisen ja päivien välisen likviditeettivaihtelujen yhtenäisyys.Nettojärjestelmiä suosivia tekijöitä ovat pienet ja samantasoiset vastapuoliriskit sekä rakenteellisesti epätasaiset maksuvirrat, jotka aiheuttavat suuria vaihteluita päivänsisäisessä likviditeettitarpeessa päivien välisten vaihteluiden pysyessä kuitenkin kohtuullisina. Nykyinen päivärytmiin kiinnitetty toimintatapa on myös keskittänyt huomion päivänkatkoon liittyvään likviditeettitarpeeseen. Jatkuvatoimisessa ympäristössä tarkastelu on yli aikarajojen ulottuva jatkumo.Pankkien likviditeetinhallinta operoi jatkossa tämän vuoksi aiempaa laajemmalla ja uudella aikaperspektiivillä. Suomalaisista nykyisistä katteensiirtoratkaisuista voidaan yleensä todeta, että tällä hetkellä ne kuluttavat huomattavia määriä likviditeettiä ja sisältävät laajojakin vastapuoliriskejä. Muuttamalla rakenteita voidaan tarvittaessa vapauttaa likviditeettiä ja vähentää vastapuoliriskejä.Tällaisista muutoksista on sovittu ja suomalaisten järjestelmien tilanne muuttuu oleellisesti lähiaikana. Asiasanat: maksujärjestelmien katteensiirto, bruttoselvitys, RTGS, maksujärjestelmien vastapuoliriskit, maksujärjestelmien likviditeettitarpeet
  • Hatakka, Tuula (1997)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 19/1997
    Selvityksessä vertaillaan Suomen ja seitsemän muun EU-maan maksutapoja ja maksujenvälitysjärjestelmiä.Tarkoituksena on selvittää maksutapojen, pankkien jakeluverkkojen ja maksuliikkeen elektronisuuden maittaisia eroja.Selvityksen mukaan Suomen maksujärjestelmät ovat pisimmälle elektronisoituneet. Yksityishenkilöt maksavat Suomessa yleisesti laskuja itsepalveluperiaatteella tilisiirtoautomaattien ja kotipäätteiden välityksellä.Pankki- ja luottokorttiostojen osuus yksityisestä kulutuksesta on Suomessa suurin ja käteistä käytetään vähiten. Muissa vertailumaissa käytetään vielä yleisesti paperisia maksutoimeksiantoja, kuten sekkejä, jotka lähetetään pankkiin tai laskuttavalle yritykselle.Tosin sekkien käyttö on vähentynyt pankki- ja luottokorttiostojen yleistyessä.Pankit ovat karsineet konttoriverkostoaan ja pyrkineet lisäämään konekielisten yhteyksien hyväksikäyttöä.Laskujen maksu kotipäätteellä vähentää tilisiirtoautomaattien tarvetta Suomessa.Internet ja verkkopankit voivat lisätä tilisiirtoperusteisten maksutapojen merkitystä myös muualla EU:ssa.Pankkien välisen maksuliikkeen osuuden koko maksuliikkeestä havaittiin pienenevän.Tähän on vaikuttanut mm. pankkifuusiot, joiden myötä maksut liikkuvat enemmän pankkiryhmien sisällä.Maksujärjestelmien luotettavuus ja tehokkuus ovat tärkeitä, koska välitettyjen rahavirtojen arvo ylittää maiden BKT:n usein monikymmenkertaisesti. Avainsanat: maksuvälineet, tilisiirtojärjestelmät, Suomi, EU, pankkien jakeluverkko, elektronisoituminen
  • Hyytinen, Ari; Toivanen, Otto (2000)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 9/2000
    Whether or not banks are engaged in ex ante monitoring of customers may have important consequences for the whole economy.We approach this question via a model in which banks can invest in either information acquisition or market power (product differentiation). The two alternatives generate different predictions, which are tested using panel data on Finnish local banks.We find evidence that banks' investments in branch networks and human capital (personnel) contribute to information acquisition but not to market power.We also find that managing customers' money transactions enhances banks ability to control their lending risks.
  • Leinonen, Harry; Soramäki, Kimmo (1999)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 16/1999
    The operating speed of a payment system depends on the stage of technology of the system's communication and information processing environment.Frequent intraday processing cycles and real-time processing have introduced new means of speeding up the processing and settlement of payments.In a real-time environment banks face new challenges in liquidity management.They need to plan for intraday as well as interday fluctuations in liquidity.By employing various types of hybrid settlement structures, banks may be able to even out intraday fluctuations in liquidity demand.The aim of this study is to develop a framework for analysing fluctuations in liquidity demand and assessing the efficiency of different settlement systems in terms of speed and liquidity needs. In this study we quantify the relationship between liquidity usage and settlement delay in net settlement systems, real-time gross settlement systems and hybrid systems, as well as the combined costs of liquidity and delay in these systems.We analyse ways of reducing costs via optimization features such as netting of queues, offsetting of payments and splitting of payments.We employ a payment system simulator developed at the Bank of Finland, which enables us to evaluate the impact of changes in system parameters and thus to compare the effects of alternative settlement schemes with given payment flows.The data used covers 100 days of actual payments processed in the Finnish BoF-RTGS system.Our major findings relate to risk reduction via real-time settlement, effects of optimization routines in hybrid systems, and the effects of liquidity costs on banks' choice of settlement speed.A system where settlement takes place continuously in real-time and with queuing features is more efficient from the perspective of liquidity and risks than a net settlement system with batch processing.Real-time processing enables a reduction in payment delay and risks without necessarily increasing liquidity needs. Participants will operate under immediate payment/settlement if liquidity costs are low enough relative to delay costs and if the liquidity arrangements are sufficiently flexible.The central bank can therefore support risk reduction and payment speed objectives by providing low cost intraday liquidity as well as more flexible ways for participants to add or withdraw liquidity from the system. Optimizing and gridlock solving features were found to be effective at very low levels of liquidity.The efficiency of the different optimization methods for settlement systems are affected by the actual flow of payments processed.Gains from netting schemes with multiple daily netting cycles were found to be somewhat more limited.Key words: payment systems, clearing/settlement, liquidity, efficiency, gridlock
  • Pensala, Johanna; Solttila, Heikki (1993)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 5/1993
    Tässä selvityksessä julkaistaan pankkivalvontaviranomaisten keräämää tietoa pankkien järjestämättömistä saamisista ja luottotappioista, jotta pankkien ja yritysten tilaa olisi mahdollista analysoida yhtenevin perustein laadittuun tilastopohjaan nojautuen.
  • Koskenkylä, Heikki; Rantama, Jaana (1995)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 16/1995
    Selvityksessä tarkastellaan Pohjoismaiden pankkien korkomarginaa- lin ja suhteellisen korkokatteen (korkokate/tase) kehitystä viime vuosien ajalta. Korkomarginaali määritellään kunkin maan omassa valuutassa laskettujen luottojen ja talletusten keskikorkojen eroksi. Marginaalia arvioidaan lähinnä sopimuskorkojen osalta.Norjan ja Suomen osalta on voitu laskea myös järjestämättömien saamisten vaikutus toteutuneeseen korkomarginaaliin.Korkomarginaalia on Suomen ja Ruotsin osalta pystytty arvioimaan myös sektoreittain. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa korkomarginaali nousi rahoitusmarkkinoiden liberalisoinnin yhteydessä 1980-luvun jälkipuoliskolla, Ruotsissa selvästi eniten.Kuluvan vuosikymme- nen alussa marginaalit kääntyivät selvään laskuun.Suomessa tapahtui kuitenkin tilapäinen nousu pankkikriisin pahimpina vuosina 1992 1993, mutta sen jälkeen marginaali on laskenut Suomessakin.Tanskan pankkien korkomarginaali on ollut Pohjois- maiden alhaisin.Vuodenvaihteessa 31.12.1994 marginaalit olivat seuraavat: Tanska 4.2 %, Norja 4.4 %, Suomi 4.9 % ja Ruotsi 5.7 %. Korkomarginaalien lasku viime aikoina johtuu mm. pankkikil- pailun lisääntymisestä ja luoton kysynnän vähäisyydestä.Pankkien parantunut kannattavuus mahdollistaa marginaalien alentamisen. Pohjoismaiden pankkien suhteelliset korkokatteet ovat kohonneet pankkikriisin hellittäessä.Korkojen nousu viime vuonna heikensi kuitenkin suhteellisia ja pääosin absoluuttisiakin korkokatteita.Suomessa suhteellinen korkokate nousi viime vuonna johtuen lähinnä pankkien taseen supistumisesta.Suomessa on selvästi Pohjoismaiden alhaisin suhteellinen korkokate.
  • Savela, Juha (1992)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 38/1992
    Tämän keskustelualoitteen tavoitteena on kuvata pankkien taseen ulkopuolisen toiminnan laajuutta, rakennetta ja sen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä. Pankit ovat perinteisesti tarjonneet asiakkailleen myös muita kuin taseeseen. sisältyviä palveluja. 1980-luvun lopulla nähtiin, että uudet raha- ja valuuttamarkkinainstrumentit lisäsivät entisestään pankkien taseeseen kirjaamattomia sopimuksia ja sitoumuksia. Samalla alettiin tiedostaa toiminnan tulosvaikutusten lisäksi siihen liittyvät riskit. Suomen Pankki on pyytänyt 31.12.1989 alkaen valuuttapankeilta tiedot niiden taseen ulkopuolisen toiminnan määrästä. Aineiston avulla on mahdollista selvittää erilaisten taseen ulkopuolisten palveluiden rakenne, kotimaisen ja ulkomaisen toiminnan määrä, valuuttamääräisen toiminnan osuus ja eri pankkien markkinaosuudet. Suomen Pankin keräämä aineisto on myös kansainvälisesti vertaillen varsin kattava. Koska taseen ulkopuolisen toiminnan volyymitietoihin kohdistuu myös laajempaa mielenkiintoa, julkaistaan tässä keskustelualoitteessa keskeisimmät tiedot suomalaisten valuuttapankkien taseen ulkopuolisesta toiminnasta. Koska pankkikohtaiset tiedot on tarkoitettu ainoastaan Suomen Pankin käyttöön, esitetään tässä yhteydessä vain kaikkien valuuttapankkien yhteenlasketut luvut.
  • Solttila, Heikki; Vihriälä, Vesa (1992)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 28/1992
    Tutkimuksessa tarkastellaan vakavaraisuuden vaikutusta säästöpankkien luotontarjontaan vuoden 1991 kuluessa. Tulokset osoittavat luotonannon supistuneen voimakkaimmin pankeissa, joiden vakavaraisuus oli alhaisin, kun otetaan huomioon niin sanottuin järjestämättömiin saataviin liittyvät odotetut luottotappiot. Määrältään vakavaraisuuden vaikutus ei ole aineistossa kovin suuri. On kuitenkin useita syistä olettaa, että lähitulevaisuudessa vakavaraisuudella on tässä aineistossa esiin tullutta suurempi vaikutus luotontarjontaan.
  • Peisa, Paavo; Solttila, Heikki (1992)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 21/1992
    Yritysten tilinpäätös- ja luottotiedoista koostuvan aineiston mukaan järjestämättömiä luottoja on eniten pienillä, vahvasti velkaantuneilla ja yleensäkin taloudeltaan heikoilla yrityksillä. Erityisen runsaasti maksuvaikeuksia on ollut rahoitussuhteensa vuoden 1986 jälkeen aloittaneilla yrityksillä. Näiden yritysten järjestämättömät velat ovat kuitenkin vähentyneet vakuuksien realisointien ja konkurssien takia. Suurten ja aikaisemmin liiketaloudellisesti terveellä pohjalla toimineiden yritysten järjestämättömät velat yleistyivät hieman tarkastelujakson lokakuu 1991 – toukokuu 1992 aikana. Rahoituslaitokset suuntasivat luotonantonsa rahoitusmarkkinoiden säännöstelyn loputtua uusille asiakasryhmille ja tutuissa asiakasryhmissä aikaisempaa riskipitoisemmille yrityksille. Rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen synnytti luottojen ylitarjontatilanteen, kun pankit ryhtyivät pidäkkeettä kilpailemaan markkinaosuuksista. Noususuhdanteen jälkeen pankit ajautuivat asiakkaidensa myötä kriisiin, jonka olisi voinut estää vain varallisuusarvojen pysyvä inflaatio ja taloudellisen kasvun jatkuminen entisellään.