Browsing by Author "Rantala, Olavi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Rantala, Olavi (1986)
    Suomen Pankki. B = Bank of Finland. B 40
    1 INTRODUCTION 7 2 DEMAND FOR HOUSING IN THE LIFE CYCLE MODEL OF CONSUMER BEHAVIOUR 11 2.1 Introduction 11 2.2 A finite horizon model 14 2.3 An infinite horizon model 18 2.4 The effects of transaction and moving costs on the demand for housing and saving 20 2.5 The effect of progressive income taxation on home-ownership and tenure choice 23 3 DEMAND FOR HOUSING AND PORTFOLIO CHOICE UNDER UNCERTAINTY 27 3.1 Introduction 27 3.2 The effect of asset price uncertainty on consumption and demand for housing 28 3.3 The implications of housing as a necessity for the portfolio distribution 36 3.4 Demand for housing under inflation and income uncertainty 38 3.5 Hedging against inflation risk 48 3.6 The determination of housing prices and rents in a partial equilibrium 49 4 CREDIT AND RENTAL MARKET IMPERFECTIONS AND THE HOUSING INVESTMENT PROCESS 53 4.1 Introduction 53 4.2 Tenure choice in imperfect capital and rental markets 56 4.3 The effect of an expected borrowing constraint on consumption and demand for owner-occupied housing stock 59 4.4 The demand for rental housing and saving for a house purchase 65 4.5 Implications for the household portfolio distribution 69 5 HOUSING MARKET ADJUSTMENT UNDER PERFECT FORESIGHT CONDITIONS 73 5.1 Introdution 73 5.2 Consumer behaviour and price determination on the demand side of the housing market 74 5.3 Flow supply in the housing market 79 5.4 The dynamics of price and quantity adjustment in the housing market 80 5.5 Changes in the steady state housing stock and house prices 84 5.6 Empirical implications 87 6 CONCLUDING REMARKS AND A REFERENCE TO FINNISH HOUSEHOLDS' PORTFOLIO DISTRIBUTIONS 90 APPENDICES 95 BIBLIOGRAPHY 113
  • Rantala, Olavi (1980)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 54 ; 7 ; July
  • Pauli, Ralf; Rantala, Olavi (1978)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 52 ; 12 ; December
  • Pauli, Ralf; Rantala, Olavi; Hietalahti, Jorma (1978)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 46/1978
  • Arimo, Antero; Rantala, Olavi (1977)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 51 ; 10 ; October
  • Rantala, Olavi (1984)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 58 ; 8 ; August
  • Rantala, Olavi (1980)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 54 ; 11 ; November
  • Rantala, Olavi (1976)
    Suomen Pankki. D 40
    Tässä työssä tutkitaan empiirisesti keskeisten säästämiskohteiden kysyntään vaikuttavia tekijöitä. Aikaisemmissa suomalaisissa säästämiseen ja rahoitusvarantojen kysyntään vaikuttavien tekijöiden empiirisissä tutkimuksissa on yleisesti pitäydytty käteisrahan ja pankkitalletusten kysynnän selvittämiseen, jos tarkastelu on perustunut aikasarjoihin. Tämä on johtunut siitä keskeisestä roolista, joka pankkijärjestelmällä on Suomen rahoitusmarkkinoilla ja toisaalta ilmeisesti siitäkin, ettei muista rahoitussäästökohteista kuten obligaatioista ja osakkeista ole ollut riittävää ja tarkoituksenmukaista tilastoaineistoa saatavissa. Toisaalta on kuitenkin tehty otoksiin perustuneita poikkileikkaustutkimuksia, joissa säästäminen on disaggregoitu lukuisiin muotoihin ja joilla on voitu selvittää eri säästämiskohteiden kysyntää mm. suhteessa kotitalouksien tulo- ja varallisuustasoon. Käsillä olevan työn tarkoituksena on laajentaa aikasarjoihin perustuvan tutkimuksen aluetta aikaisemmasta ottamalla tarkasteluun mukaan myös valtion liikkeeseen laskemien on ligaatiolainojen kysyntä sekä osakkeiden pörssimarkkinat. Tarkennuksena aikaisempaan myös pankki talletuksia käsitellään likvidiysominaisuuksien puolesta disaggregoidummin. Muiden tutkimusten antamaa kuvaa pyritään nyt täydentämään selvittämällä rahoitusvarantojen ja tulotason yhteyksien lisäksi säästämiskohteiden kysynnän riippuvuuksia niiden ja vaihtoehtoisten sijoituskohteiden tuotoista. Työn painopiste onkin näiden substituutiovaikutusten voimakkuuden mittaamisessa, eikä pelkästään kokonaissäästämisasteen tutkimisessa.
  • Rantala, Olavi (1995)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 1/1995
    Tutkimuksessa selvitetään valuuttakurssimuutosten vaikutusta yritysten kannattavuuteen.Tarkastelu painottuu teollisuuden kannattavuuteen valuuttakurssijoustoihin.Tutkimuksessa käytetään liiketaloudellisten kannattavuusmittareiden ohella kansantalouden tilinpitoon pohjautuvia kannattavuusindikaattoreita, jolloin valuuttakurssimuutosten vaikutukset voidaan eritellä tuotannon hinnan ja määrän sekä työpanoksen ja palkkojen muutosten kautta välittyviin vaikutuksiin. Kannattavuuden osatekijöiden valuuttakurssijoustojen arvioinnin jälkeen analysoidaan valuuttakurssimuutosten kokonaisvaikutusta kannattavuuteen.Tarkastelussa käytetään kahta kansantalouden tilinpitoon ja kahta tilinpäätöstilastoon perustuvaa kannattavuusindikaattoria. Kaikilla mittareilla arvioiden valuuttakurssimuutos aikaansaa voimakkaimmat kannattavuusvaikutukset metsäteollisuudessa.Tämä johtuu yhtäältä metsäteollisuuden tuontipanoksen pienuudesta ja toisaalta metsäteollisuuden tuotannon hinnan ja määrän vahvasta joustosta valuuttakurssimuutokseen.Elintarviketeollisuudessa ja rakennusaineteollisuudessa tuontipanos on yhtä pieni suhteessa kokonaistuotokseen kuin metsäteollisuudessa, mutta elintarvike- ja rakennusaineteollisuudessa tuotannon hinnan ja määrän valuuttakurssijousto on huomattavasti pienempi kuin metsäteollisuudessa.Toisaalta kemianteollisuuden, metalliteollisuuden ja tevanake-teollisuuden tuotannon hinnan ja ja määrän valuuttakurssijoustot ovat samaa suuruusluokkaa kuin metsäteollisuuden, mutta näillä toimialoilla tuontipanos on huomattavasti suurempi kuin metsäteollisuudessa, jolloin valuuttakurssimuutoksen kannattavuusvaikutus jää vähäisemmäksi. Sen lisäksi että valuuttakurssimuutos aikaansaa metsäteollisuudessa voimakkaan välittömän kannattavuusvaikutuksen, tämä vaikutus kestää melko kauan ainakin paperiteollisuudessa.Muita aloja, joilla kannattavuusvaikutukset säilyvät keskimääräistä kauemmin ovat elintarviketeollisuus ja kemianteollisuus. Tutkimus painottuu valuuttakurssimuutosten reaalitaloudellisiin kannattavuusvaikutuksiin.Devalvaation vaikutusta yritysten rahoituskustannuksiin tarkastellaan lähinnä ulkomaisten luottojen aiheuttamien valuuttakurssitappioiden ja valuuttaluottojen markkamääräisten korkokustannusten nousun osalta. Tutkimuksessa arvioidaan luottokantatilaston mukaisia valuuttaluottojen aikasarjoja käyttäen teollisuuden, suljetun sektorin ja koko yrityssektorin laskennallisia valuuttakurssitappioita ja valuuttaluottojen korkokulujen nousua suhteessa kokonaistuotoksen arvoon vuosina 1978-1994.Tällä tavoin arvioiden valuuttaluottojen aiheuttamien kurssitappioiden ja valuuttaluottojen korkokulujen muutosten tulosvaikutukset ovat olleet varsin samanlaiset tarkastelluilla sektoreilla.