Browsing by Subject "STEP2"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Heikkinen, Päivi; Kemppainen, Kari (2012)
    Bank of Finland. Bulletin. Financial stability 2
    Integration of the Finnish financial system into the global markets is reflected for example in the increasing provision of critical infrastructure services from abroad. Market integration may, through economies of scale, lower transaction costs. The challenge is to ensure that the level of domestic services does not decline and that efficiency gains are maintained. Market participants decisions on payment and settlement systems are strategic: they define the longer-term future operating conditions for the markets and the service level of the infrastructure. The impacts of these decisions therefore require thorough analysis, from the perspective of both individual participants and the entire market. The Bank of Finland assesses infrastructure solutions at the system-level and induces change, where necessary.
  • Heikkinen, Päivi; Kemppainen, Kari (2012)
    Euro & talous. Rahoitusjärjestelmän vakaus 2
    Suomalaisen rahoitusjärjestelmän integroituminen osaksi kansainvälisiä markkinoita näkyy esimerkiksi siten, että sen kriittisiä infrastruktuuripalveluita tuotetaan yhä enemmän ulkomailta. Markkinoiden integroituminen voi mahdollistaa suurtuotannon kautta saavutettavat halvemmat tapahtumakustannukset. Haasteena on varmistaa, ettei kotimaisten palveluiden taso heikkene, vaan jo saavutetut tehokkuushyödyt voidaan säilyttää. Markkinatoimijoiden maksu- ja selvitysjärjestelmiä koskevat päätökset ovat strategisia: niillä linjataan pitkälle eteenpäin sekä koko markkinoiden tulevaisuuden toimintaedellytyksiä että infrastruktuuripalveluiden tasoa. Siksi näiden päätösten vaikutukset on analysoitava tarkasti sekä yksittäisen toimijan että koko markkinoiden kannalta. Suomen Pankki arvioi infrastruktuuriratkaisuja järjestelmäkokonaisuuksien tasolla ja edellyttää niihin tarvittaessa muutoksia.
  • Iivarinen, Timo (2014)
    Suomen Pankki. BoF online 13/2014
    1 Yleistä 3 2 Järjestelmän toiminta 6 3 Järjestelmän yleisvalvonta ja muut vaatimukset 9 3.1 Yleisvalvonta 9 3.2 Muut vaatimukset 10 4 Yhteenveto 11 Kuvioluettelo Kuvio 1. Suomalaiset maksutavat v. 2013 4 Kuvio 2. STEP2: Suomessa toimivien pankkien tilisiirtojen arvo keskimäärin päivässä 2012–2014, kpl 6 Kuvio 3. STEP2-järjestelmän toiminta 7
  • Palva, Marianne (2015)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 116
    Tässä julkaisussa kuvataan, miten Suomen Pankin tarjoamat maksuliikepalvelut ja -tehtävät ovat vuosien saatossa kehittyneet. Suomen Pankki, kuten useimmat muutkin keskuspankit, on toiminut maksuliikealueella kolmessa eri roolissa: operaattorina, katalystina ja yleisvalvojana. Perinteisesti keskuspankit ovat pankkien pankkeina tarjonneet pankeille maksuliikepalveluja. Tietotekniikkaa alettiin sen kehittyessä hyödyntää myös keskuspankkien maksuliikepalveluissa. Suomen Pankki kehitti 1980-luvun lopulla oman maksujärjestelmänsä ja vastasi sen toiminnasta sekä toimi tämän järjestelmän operaattorina. Suomen Pankista annetun lain uudistuksen yhteydessä 1990-luvun loppupuolella keskuspankin tehtäviä laajennettiin. Pankin tehtäväksi tuli mm. ”huolehtia osaltaan maksu- ja muun rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta ja tehokkuudesta sekä osallistua sen kehittämiseen”. Koska Suomen Pankilla ei ole oikeutta antaa asetuksia tai määräyksiä, se hoitaa kehittämistehtäväänsä katalystin eli myötävaikuttajan roolissa pyrkiessään edistämään markkinoiden kehitystä parhaaksi katsomaansa suuntaan. Kun Suomen Pankki hoitaa kolmatta tehtäväänsä eli huolehtii maksujärjestelmien luotettavasta ja tehokkaasta toiminnasta, se toimii yleisvalvojan roolissa. Tässä julkaisussa lähdetään liikkeelle vuodesta 1906, jolloin Suomen Pankki aloitti maksuliikeclearingin. Lähemmän tarkastelun kohteena on viimeisen 25 vuoden aikainen kehitys. Aluksi kuvataan Suomen Pankin vuonna 1991 käyttöön ottaman sekkitilijärjestelmän vaiheita sekä niiden maksujärjestelmien ja -järjestelyjen katteensiirtomenettelyitä, joiden katteet hoidettiin sekkitilijärjestelmässä. Suomen liityttyä Euroopan unioniin (EU) alkoi valmistautuminen talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen (Economic and Monetary Union, EMU) eli yhteisen rahan käyttöönottoon. Se merkitsi mm. sekkitilijärjestelmän liittämistä osaksi EU:n laajuista keskuspankkien TARGET-järjestelmää (Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer system). EMU-valmistelut edellyttivät myös merkittäviä muutoksia Suomen muihin maksujärjestelmiin. EU:ssa puhuttiin maksamisen sisämarkkinoista jo 1990-luvun alkupuolella, mutta ensimmäinen merkittävä askel kohti laajaa yhdenmukaistettua maksamista euroalueella oli hajautetun TARGET-järjestelmän korvaaminen keskitetyllä TARGET2-järjestelmällä. Yhtenäinen euromaksualue (Single Euro Payments Area, SEPA) edellytti kuitenkin vielä huomattavia ponnisteluja ennen kuin pankit pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, miten kansalliset maksukäytännöt korvataan yhtenäisillä euromaksukäytännöillä. Yhtenäisen euromaksu- alueen (SEPA) syntyyn vaikuttaneita tekijöitä sekä Suomen siirtymistä tähän uuteen alueeseen käsitellään myös lyhyesti tässä julkaisussa.