Browsing by Author "Saarenheimo, Tuomas"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 25
  • Saarenheimo, Tuomas (1996)
    Bank of Finland. Bulletin 70 ; 2 ; February
  • Saarenheimo, Tuomas (2005)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 2/2005
    The median age of the global population is presently increasing by nearly three months every year.Over the next couple of decades, almost every country in the world is set to experience an unprecedented increase in the share of elderly population.This development has the potential to fundamentally affect the functioning of economic and financial systems globally.This study concentrates on the effects of ageing on the evolution of global interest rates and financial flows.The study uses a 73-cohort general equilibrium overlapping generations model of five major economic areas (USA, EU-15, Japan, China, and India).Utilising actual population data and UN population projections, the model yields predictions for major economic and financial variables up to 2050.The model predicts a decline in global equilibrium real interest rates over the next two decades, but the size of the decline depends crucially on the future evolution of public pension benefits.If the present generosity of pension systems is maintained - leading to a steep increase in the cost of the pension systems - the maximum decline of interest rates is projected to be about 70 basis points from present levels.If pension benefits are reduced to offset the increasing cost pressures, the decline in global equilibrium interest rates can be much larger, while increases in the retirement age work in the opposite direction.The results do not anticipate a 'financial market meltdown' - a collapse in asset prices associated with the retirement of the baby-boomers - predicted by some.On the contrary, bond prices should fare fairly well over the next three decades.The main reason for this is that increasing life expectancy at retirement creates a need for higher retirement saving - in the future, people will want to retire wealthier than they do today.This trend more than offsets the negative effect of the retirement of baby-boomers on asset demand.Key words: Ageing, real interest rates, financial flows, public pension systems JEL classification numbers: J11, E44
  • Saarenheimo, Tuomas (1995)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 6/1995
    The objective of this paper is to empirically analyze and quantify the effect of changes in the supply of bank credit on private investment.Particular interest is placed on the role of the credit crunch in explaining the collapse in private investment in the early l990s. Using a vector autoregressive econometric model, it is shown that the credit supply plays a statistically significant and economically important role in determining investment.The effect of credit on investment comes through with a lag of about a year and persists for several years.Money supply is a powerful investment predictor in a bivariate relation, but loses its significance completely once credit is included in the model.Hence, in the light of history, it appears that the money supply has had little effect on investment except as relayed through credit and, to a lesser extent, through the interest rate.On the other hand, since strong contemporaneous comovements were found between money and credit, the contemporaneous effect of money on credit may be considerable. In general, the results were found to be consistent with the credit view of the monetary transmission mechanism: monetary policy affects both sides of bank's balance sheets--money supply and credit supply--and credit seems to be the more important predictor for investment. It is estimated that positive shocks to the credit supply during 1986-1988 raised the peak for private investment in 1990 by about FIM 25 billion annually.On the other hand, the subsequent negative shocks deepened the collapse of investment by approximately FIM 20 billion annually.
  • Saarenheimo, Tuomas; Välimäki, Tuomas (2009)
    Suomen Pankki. BoF online 8
    Rahoitusmarkkinoiden häiriön laajennuttua globaaliksi talouskriisiksi EKP on ottanut käyttöön koko välinearsenaalinsa. Korkopolitiikka ja likviditeettipolitiikka ovat tukeneet toisiaan rahoitusmarkkinoiden toimintakyvyn palauttamiseksi ja makrotaloudellisten vaurioiden minimoimiseksi. Toimien seurauksena markkinakorot ovat alentuneet ennennäkemättömän mataliksi ja riskilisät palautuneet vähittäin kesällä 2008 ennen kriisin kärjistymistä vallinneille tasoilleen. Muiden keskuspankkien tavoin EKP on kriisin aikana sopeuttanut rahapolitiikkansa välineitä voimakkaasti. EKP:n kohdalla merkittävimpiä epätavanomaisia toimia ovat olleet määrällisten rajoitteiden poistaminen likviditeettioperaatioissa ja operaatioiden maturiteettien pidentäminen. Toisin kuin eräät muut keskuspankit, jotka ovat jo liittäneet rahapolitiikkansa välineisiin mittavat arvopaperien ostot, EKP on ottamassa tällä saralla vasta ensi askeliaan. EKP:n tähän asti noudattama strategia keskittyä operoimaan ensisijaisesti pankkisektorin välityksellä heijastaa pankkien keskeistä roolia euroalueen rahoituksen välityksessä. EKP:n voimakas likviditeettipolitiikka on kasvattanut merkittävästi Eurojärjestelmän tasetta ja siihen sisältyviä riskejä. Riskejä on jo realisoitunut eräiden EKP:n vastapuolien ajauduttua konkurssiin. Kriisiaikana luottotappiot ovat väistämätön osa keskuspankkitoimintaa, eivätkä ne uhkaa Eurojärjestelmän toimintakykyä. Kriisin aikanaan väistyessä EKP - samoin kuin muutkin keskuspankit - joutuu sopeuttamaan korkopolitiikkansa ja välinearsenaalinsa jälleen normaalioloihin soveltuviksi. Tähän ei sisälly merkittäviä teknisiä vaikeuksia. Sen sijaan rahapoliittisen elvytyksen poistaminen tilanteessa, jossa talouden tila on yhä hauras ja työttömyys korkealla, voi muodostua poliittisesti merkittäväksi haasteeksi.
  • Saarenheimo, Tuomas (2000)
    EURO & TALOUS 2
    Yhteinen raha on syventänyt euroalueen talouksien vuorovaikutusta ja siten lisännyt tarvetta jäsenvaltioiden talouspolitiikan seurantaan ja yhteensovittamiseen.Vakausohjelmat ovat tässä keskeinen väline.
  • Saarenheimo, Tuomas (2012)
    Suomen Pankki. Blogi
    Euroopan taloudellinen integraatio kärsii rakenteellisesta ongelmasta. Tämä ei sinänsä ole uusi huomio. Rakenteellisista puutteista keskusteltiin jo rahaliiton rakentamisvaiheessa. Olisi kuitenkin virheellistä sanoa, että euroalueen nykyiset ongelmat kyettiin ennakoimaan. Euroaluetta luotaessa keskeinen huoli koski rahaliiton jäsenvaltioiden suhdannevaihtelujen eritahtisuutta. Kun rahapolitiikka on yhteinen, jää jäsenvaltioiden suhdannepolitiikan välineeksi lähinnä finanssipolitiikka, ja senkin käyttöä vakaus- ja kasvusopimuksen nähtiin rajoittavan.
  • Ikonen, Pasi; Saarenheimo, Tuomas; Virén, Matti (2013)
    Bank of Finland. Bulletin. Monetary policy and the global economy 4
    During the past year, there has been intense debate over the correlation between fiscal consolidation and economic growth. This article argues that the observed growth forecast errors for euro area countries in 2010 2011 were not caused by underestimated fiscal multipliers. Instead, the errors were due to a general reassessment of euro area sovereign risk, which disproportionately impacted the more vulnerable euro area countries. These countries experienced a sharp increase in their sovereign borrowing costs, a tightening of credit conditions and ultimately a sharper-than-expected contraction of domestic demand.
  • Redward, Peter; Saarenheimo, Tuomas (1996)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 22/1996
    In this paper we analyse the empirical relevance of the mechanisms through which the Bank of Finland's actions are transmitted to the Finnish economy.We concentrate on the first stage of the monetary policy transmission mechanism; namely, the effect of the Bank's actions on domestic market interest rates and the exchange rate. The questions we analyse include: What is the impact of a change in the Bank of Finland's one month tender rate on interest rates of longer maturities and on the exchange rate?How do Finnish interest rates and the exchange rate react to turmoil in foreign money and bond markets?To what extent can recent developments in Finnish interest rates be attributed to the Bank of Finland's policies? We find that the effect of a monetary policy shock is limited to the short end of the yield curve.Changes in the Bank of Finland's tender rate seem to signal the future path of short rates for a period of 1-2 years.On the other hand, Finnish bond rates appear to follow closely circumstances in the international financial market and do not seem to react systematically to changes in the Bank of Finland's tender rate.We find that monetary policy has contributed little to the large swings in Finnish bond rates experienced over the last few years.Most of the variation in bond rates can be attributed to changes in international long rates and changes in the perceived overall credibility of the Finnish economy. Key words: monetary policy transmission, VAR-models, Finland
  • Saarenheimo, Tuomas (2003)
    EURO & TALOUS 1
    Vakaus- ja kasvusopimus ei ole kyennyt korvaamaan talous- ja rahaliiton lähentymiskriteerejä julkistalouksien kurinalaisuuden ylläpitäjänä.Julkistalouksien valvonnan kehittämiseksi on tehty monenlaisia ehdotuksia, joista keskeisin on Euroopan komission viimesyksyinen esitys.Komission esitys sisältää myönteisiä elementtejä, mutta ohjaa joiltakin osin valvontajärjestelmää liian monimutkaiseen suuntaan.
  • Forsman, Pentti; Saarenheimo, Tuomas; Terviö, Marko (1996)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 30/1996
    This study of markups, ie prices over marginal costs in manufacturing industries, builds on the work of Robert Hall and Werner Roeger.We analyze several methods used in estimating sectoral markups, and then apply them to empirical analysis of the industrial sectors of six EU countries (Germany, France, Italy, the UK, Sweden and Finland).We argue that measurement errors in the model variables, particularly in the rental price of capital, are likely to be a major problem in markup estimation, and show that due to measurement errors, the approach developed by Roeger is likely to produce markup estimates with an upward bias.Such biased results are particularly deceiving since the outcome tends to produce artificially good fits, high t-values, and markup estimates which are "sensible" in magnitude. We also introduce a "modified" model for markup estimation, which would, if all assumptions were fulfilled and variables correctly measured, yield results identical to those obtained with Roeger's model.Yet, in contrast to Roeger's model, in the presence of measurement errors the markup estimates produced by this model have downward bias.Comparison of these two sets of estimates enables us to assess the seriousness of the measurement problem.We found that the estimates produced by the two models differed in a systematic fashion which is symptomatic of measurement errors.All in all, our results provide strong support for our hypothesis that the markup estimates obtained with Roeger's method are likely to be artifacts created by measurement errors mainly in the rental price of capital. Key words: markup, imperfect competition
  • Saarenheimo, Tuomas (1996)
    Bank of Finland. Discussion papers 15/1996
    The possible participation of Finland in the Stage m of the European Monetary Union would constitute a major change in the operating environment of the Finnish economy.As a member of the common currency area, Finnish interest and exchange rates would no longer be determined by domestic monetary policy or domestic financial market reactions, but would instead be given by the European Central Bank and the European financial markets.Would this increase the severity of business cycles in Finland?This is the question the present paper seeks to analyze. In the first part of this paper, we review and evaluate the existing econometric work on the consequences of the European Monetary Union.Although the empirical work on the subject is abundant, it suffers from a narrow focus.Most of the research follow a highly simplistic empirical implementation of the traditional Keynesian theory of optimal currency areas and measure the desirability of a currency union is by cross-country correlations of certain macroeconomic variables.We find the results obtained in those studies hard to interpret, and argue that - particularly when measured in a mixed exchange-rate system as has prevailed in Europe - simple macroeconomic correlations do not convey any meaningful information about the desirability of a currency union. In the second part we present an alternative approach to the empirical analysis of the topic.We construct a structural vector error-correction system to quantify the extent to which monetary autonomy has served to stabilize the real economy in Finland.This model is applied to analyze directly the consequences of Finland's possible entry into the European Monetary Union. The results suggest that monetary autonomy has played some role in insulating the real economy from the effects of shocks.In particular, adjustments of the nominal exchange rate appear to have stabilized the real interest rate and, consequently, smoothed the changes in domestic demand.However, this role has been relatively small, and given the uncertainties involved, it is possible that the effect has actually been negligible.Overall, we find no strong evidence to support a claim that monetary autonomy has served to stabilize significantly the Finnish economy. Key words: EMU, optimal currency area, Finland, structural VAR models
  • Saarenheimo, Tuomas (2011)
    Suomen Pankki. Blogi
    Euroopan keskuspankin neuvosto päätti eilen nostaa EKP:n rahapoliittisia ohjauskorkoja 0,25 prosenttiyksiköllä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ensi viikosta alkaen pankkien EKP:sta vakuuksia vastaan hakemista rahapoliittisista luotoista maksama korko nousee 1,25 prosenttiin. Koronnoston välittömät vaikutukset markkinakorkoihin jäivät pieniksi, koska rahapolitiikan kiristys ei tullut markkinoille yllätyksenä.
  • Saarenheimo, Tuomas (2003)
    Bank of Finland. Bulletin 77 ; 1
  • Alanen, Tom; Kauko, Karlo; Saarenheimo, Tuomas; Välimäki, Tuomas (2008)
    Suomen Pankki. BoF online 2008/7
    1 Rahoitusmarkkinaturbulenssi, vaikutukset pankeissa ja rahoitusmarkkinoilla (Karlo Kauko) 5 1.1 Ongelmien synty 5 1.2 Tähänastisia vaikutuksia 7 1.3 Kuinka tilanne kehittyy lähitulevaisuudessa. 10 1.4 Vähäinen Läpinäkyvyys, epäsymmetrinen informaatio ja vääristyneet kannustimet ongelmien syinä 12 1.5 Likviditeettiongelmat 14 1.6 Keskeisimmät uhkakuvat rahoitusjärjestelmän vakauden kannalta 15 1.7 Vaikutuksia pankkeihin Suomessa 16 Sanasto 19 2 Rahoitusmarkkinoiden turbulenssi: Makrotaloudellisia kysymyksiä (Tuomas Saarenheimo) 20 2.1 Johdanto 20 2.2 Kasvunäkymien muutos ja maailmantalouden tasapainottomuudet 21 2.3 Onko luottolamasta merkkejä? 24 2.3.1 Rahoituksen hinta 25 2.3.2 Rahoituksen saatavuus 27 2.4 Luottohäiriöt ja Yhdysvaltain kotitaloussektorin rahoitusasema 29 2.5 Rahapolitiikka ja varallisuushintojen sykli: tulisiko rahapolitiikan nojata tuulta vasten? 34 2.6 Yhteenveto 36 Liite 1. Yhdysvaltain asuntoluottojen luottohäiriöt: yksinkertainen ekonometrinen malli 39 Liite 2. Yhdysvaltain asuntoluottojen juridiikkaa 40 3 Rahapolitiikan toimeenpano euroalueella, Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa (Tom Alanen ja Tuomas Välimäki) 42 3.1 Johdanto 42 3.2 Rahapolitiikan toimeenpano 44 3.2.1 Likviditeetin kysyntä: vähimmäisvarantovelvoite 44 3.2.2 Likviditeetin tarjonta: markkinaoperaatiot 46 3.2.3 Maksuvalmiusjärjestelmä 50 3.3 Kokemukset koronohjauksesta 51 3.3.1 Tavoitteiden toteutuminen normaalioloissa 51 3.3.2 Korkojenohjaus rahamarkkinahäiriön aikana 52 3.4 Markkinahäiriö lähensi keskuspankkeja 61
  • Saarenheimo, Tuomas (1991)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 5/1991
    Tutkimuksessa tarkastellaan rahoitusmarkkinoiden yleisen tasapainon ja taloudenpitäjäsektorien portfoliovalinnan mallittamista konsistentissa rahoitusvaateittain disaggregoidussa rahoitusvirtakehikossa. Tarkastelun pohjana on William Brainardin ja James Tobinin töistä 60- ja 70-luvuilla alkunsa saanut rahoitusvirtalähestymistapa. He arvostelivat makromalleissa perinteisesti sovellettua käytäntöä, jossa talouden rahoitusmarkkinat aggregoitiin yhdeksi rahoitusmarkkinoiden tasapainoyhtälöksi, LM-käyräksi. Brainard ja Tobin tarjosivat vaihtoehdoksi laajaa rakenteellista yleisen tasapainon kehikkoa, jossa korot ja hinnat joustavat tasapainottaen kaikkien rahoitusvaateiden markkinat. Tutkimuksessa esitellään rahoitusvirtalähestymistavan periaatteet ja analysoidaan sen kytkentöjä portfoliovalinnan mikroteoriaan ja erityisesti keskiarvo-varianssianalyysiin. Mm. aggregointiin ja sopeuttamiskustannusten mallittamiseen liittyviä kysymyksiä tutkitaan. Kehikon empiirisen soveltamisen ongelmia ja tilastollisten välineiden käyttöä rahoitusvirtamallien kaltaisissa singulaarisessa dynaamisessa systeemissä tarkastellaan laajasti. Klassisen ekonometrian välineiden lisäksi esitellään bayesilaisen tilastotieteen tarjoamia mahdollisuuksia rahoitusvirtamallintamisessa. Lähestymistavan tyypillisimpiä teoreettisia ja empiirisia sovelluksia esitellään ja arvioidaan. Empiirinen malli estimoidaan käyttäen sekä klassisen ekonometrian välineitä että bayesilaista lähestymistapaa. Tutkimuksen tavoite on selvittää rahoitusvirtamallien ja rahoitusmarkkinoiden yleisen tasapainon kehikon käyttömahdollisuudet toisaalta teoreettisena. ymmärrystä lisäävänä kehikkona ja toisaalta empiiristen ennustemallien pohjana. Keskeisenä tuloksena esitetään. että rahoitusvirtalähestymistavan tärkein kontribuutio on konsistentin ja helposti ymmärrettävän kehikon tuominen rahoitusmarkkinatutkimukseen. Siitä johdetut empiiriset mallit ovat yleensä niin raskaasti parametrisoituja. että klassisen ekonometrian menetelmät eivät yleensä tuota järkeviä ennustemalleja. Operationalisten mallien rakentamiseen suositellaan bayesi1aista lähestymistapaa.
  • Saarenheimo, Tuomas (2001)
    Bank of Finland. Discussion papers 23/2001
    It has become a conventional wisdom in economic policy debate that in order to minimise adverse effects on employment, unemployment benefits should decrease with the unemployment spell.This paper, using a series of simple search models, shows that the theoretical result regarding the optimality of a declining unemployment benefit profile is largely a result of specific modeling assumptions and fails to hold in a more general setting.While any pure reduction of unemployment benefits always improves employment, a redistribution of unemployment benefits from the long-term unemployed in favour of the short-term unemployed can either increase or decrease unemployment and unemployment benefit expenditure.The direction of the effect depends, inter alia, on the structure of unemployment and on the extent to which employed workers can reduce their lay-off probability.
  • Saarenheimo, Tuomas (1994)
    Suomen Pankki. B = Bank of Finland. B 49
    1.1 On The Nature of Innovation 1.1.1 A Taxonomy for R&D 1.1.2 Uncertainty and Divisibility 1.1.3 Economic Properties of Technology 1.2 Economic Analysis of Innovation 1.2.1 History 1.2.2 Schumpeter's Hypothesis 1.2.3 Theoretical Approaches 1.3 Three Aspects of Market Structure and Innovation 1.3.1 Market Structure and the Choice of Research Strategy 1.3.2 The Propensity to Patent 1.3.3 Research Joint Ventures and Cartels or Competitive R&D? 2 The Choice of Research Strategy in a Patent Race 2.1 Introduction 2.2 The Definition of Risk 2.3 The Model . 2.4 The Analysis 2.4.1 Symmetric Equilibrium . 2.4.2 Asymmetric Equilibria . 2.5 A Modification: Stochastic Payoffs 2.6 Conclusions 3 Market Structure and the Propensity to Patent: Patenting or Secrecy? 3.1 Introduction 3.2 The Basic Setup 3.3 Concentration and Patenting: Complete Information 3.3.1 Patenting Equilibrium 3.3.2 Equilibrium without Patenting 3.3.3 A Generalization: Shared Surplus 3.4 Concentration and Patenting: Incomplete Information 3.5 Firm Size and Patenting: Complete Information 3.6 Firm Size and Patenting: Incomplete Information 3.7 Conclusions 4 Research Joint Ventures vs.R&D Competition 4.1 Introduction 4.2 The Model 4.3 The Analysis 4.4 Comparison of the scenarios 4.5 Conclusions
  • Saarenheimo, Tuomas (2012)
    Suomen Pankki. Blogi
    Taloussanomat kirjoitti 7.3. eurojärjestelmän kansallisten keskuspankkien välisten maksujärjestelmäpositioiden kasvusta1. Kirjoituksessa viitattiin kriisimaista tapahtuvaan yksityisen pääoman ulosvirtaukseen, josta syntyvää aukkoa täyttävät "Saksan, Suomen ja muutaman muun ylijäämämaan keskuspankit minkä ehtivät pumppaamalla EKP:n kautta uutta keskuspankkirahaa tilalle." Taloussanomat päätteli, että "Suomen Pankki maksaa mukisematta".
  • Saarenheimo, Tuomas (2013)
    Suomen Pankki. Blogi
    Helsingin Sanomat uutisoi 4.3.2013 Euroopan finanssipolitiikasta käytävästä keskustelusta otsikolla ”Taloustieteilijät: Eurojohto syyllinen taantumaan”. Juttu lainaa kahden taloustieteilijän Paul de Grauwen ja Yuemey Lin (2013) kirjoitusta, jonka mukaan pelko ja paniikki ovat ajaneet euroalueen liialliseen julkistalouksien kiristämiseen ja tarpeettomaan kärsimykseen. Finanssipolitiikan vaikutuksia koskevan keskustelun varsinainen käynnistäjä oli IMF:n vuoden 2012 syysennusteen yhteydessä julkaistu, Olivier Blanchardin ja Daniel Leighin laatima ns.
  • Saarenheimo, Tuomas (1996)
    MARKKA & TALOUS 1
    Talouskeskustelussa näkee kutsuttavan valuuttoja yliarvostetuksi tai aliarvostetuksi.Taustalla kuultaa ajatus valuuttakurssin "oikeasta" tasosta, josta päivän kurssi on poikennut.Millä mittarilla valuuttakurssin oikeaa tasoa tulisi punnita?