Browsing by Author "Sariola, Mikko"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-16 of 16
  • Sariola, Mikko (2019)
    BoF Economics Review 2/2019
    In this paper, we estimate a potential output model for Finland using an unobserved component model. The model builds on a production function approach, and features price and wage Phillips curves, Okun’s law and several resource-utilization indicators. We show that incorporating resource-utilization indicators, i.e. capacity utilization and long-term unemployment, improves real-time reliability of the output gap and NAWRU estimates. Our real-time estimate of the output gap is robust even in an event of a sudden turning point in the economy such as the global financial crisis. It also outperforms the HP filter estimate. Results suggest that Finland’s potential output growth slowed significantly in the aftermath of the financial crisis and that the output gap was negative for most of the subsequent decade. The slowdown in potential growth was due mainly to lackluster total factor productivity growth. The real-time results are broadly in line with the ex-post estimates of the IMF and the European Commission.
  • Haavio, Markus; Kilponen, Juha; Kortela, Tomi; Sariola, Mikko (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2016
    The expanded asset purchase programme (EAPP) has had a significant positive impact on macroeconomic developments in Finland. The ECB’s decisions of December 2015 and March 2016 are forecast to boost Finland’s GDP by approximately 0.5%. The EAPP has also had a significant impact on price developments: without the purchase programme, inflation in 2016 would have been around 0.3 of a percentage point slower. The programme has also substantially increased both corporate and household credit demand.
  • Haavio, Markus; Kilponen, Juha; Kortela, Tomi; Sariola, Mikko (2016)
    Euro & talous 5/2016
    Laajennetulla omaisuuserien osto-ohjelmalla on ollut merkittävä positiivinen vaikutus Suomen makrotalouden kehitykseen. Joulukuussa 2015 ja maaliskuussa 2016 tehtyjen EKP:n päätösten arvioidaan kasvattavan Suomen bruttokansantuotetta noin 0,5 prosentin verran. Laajennetulla osto-ohjelmalla on ollut myös merkittävä vaikutus hintakehitykseen: ilman osto-ohjelmaa inflaatio olisi vuonna 2016 jäänyt noin 0,3 prosenttiyksikköä hitaammaksi. Ohjelma on lisännyt myös yritysten ja kotitalouksien lainojen kysyntää huomattavasti.
  • Obstbaum, Meri; Sariola, Mikko (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2017
    After the recession following the financial crisis, the US economy has already been growing for 7 years at an average pace of 2%, and the euro area, too, is witnessing a fourth consecutive year of growth. In both regions, the gradual acceleration of economic growth and the strengthening of the labour market have, however, taken place without the build-up of significant price and wage pressures. This raises the question as to how far the economy can still be from its potential output, thus highlighting the need to critically review estimates of the extent of spare capacity in the economy and on the labour market.
  • Lindblad, Annika; Sariola, Mikko; Silvo, Aino (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2019
    Global uncertainty is weakening growth in business fixed investment in Finland, and its impacts may be felt with a lag. Cyclical fluctuations caused by the uncertainty, however, conceal domestic, structural factors that have weakened investment throughout the 2000s. These factors include weak productivity growth, population ageing and structural changes in the economy towards a services economy. Productivity, in particular, can be influenced by many economic policy measures. Of these measures, innovation policy, for example, plays an important role.
  • Lindblad, Annika; Sariola, Mikko; Silvo, Aino (2019)
    Euro & talous 5/2019
    Kansainvälinen epävarmuus heikentää tuotannollisten investointien kasvua Suomessa, ja sen vaikutukset voivat näkyä viiveellä. Epävarmuuden aiheuttaman suhdanneluonteisen vaihtelun alle peittyy kuitenkin kotimaisia, rakenteellisia tekijöitä, jotka ovat heikentäneet investointeja koko 2000-luvun ajan. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi heikko tuottavuuskehitys, väestön ikääntyminen ja talouden rakennemuutos palveluvaltaisemmaksi. Erityisesti tuottavuuteen voidaan vaikuttaa monilla talouspolitiikan keinoilla. Näistä keinoista muun muassa innovaatiopolitiikalla on suuri merkitys.
  • Lindblad, Annika; Sariola, Mikko; Silvo, Aino (2020)
    Euro & talous 1/2020
    Koronaviruksen aiheuttama pandemia on johtanut ennen kokemattoman nopeaan äkkijarrutukseen koko maailmantaloudessa kevään 2020 aikana. Eri mittareilla arvioituna pandemia on myös lisännyt epävarmuutta kansainvälisen talouden näkymistä historiallisen paljon. Taloustieteellisen kirjallisuuden perusteella taloudellinen epävarmuus itsessään on merkittävä taantumien aiheuttaja, ja toisaalta taantumat aiheuttavat ja lisäävät epävarmuutta. Koronaviruksen muiden huomattavien taloudellisten vaikutusten ohella myös taloudellinen epävarmuus itsessään hidastaa Suomen talouskasvua merkittävästi ja pitkäkestoisesti.
  • Sariola, Mikko; Pönkä, Harri (2020)
    Euro & talous 6/2020
    Suomen Pankin joulukuun 2020 ennusteessa koronakriisin ei odoteta olevan yhtä syvä kuin finanssikriisi ja toisaalta kriisistä palautumisen odotetaan olevan nopeampaa. Vaikka kummallakin taantumalla on ollut laaja-alaisia vaikutuksia, on koronapandemiasta seuranneesta taantumasta kärsineet erityisesti palvelualat.
  • Lindblad, Annika; Sariola, Mikko; Viertola, Hannu (2019)
    Euro & talous 3/2019
    Suomen asuntomarkkinoiden viime vuosien suotuisa vire on vähitellen muuttumassa. Asuntomarkkinoiden suhdanteiden ymmärtämiseksi on tärkeä hahmottaa, mitkä tekijät vaikuttavat asuntojen hintojen ja rakentamisen kehitykseen. Kysyntä- ja tarjontatekijöiden merkityksen ymmärtäminen asuntomarkkinoilla on tärkeää myös sekä finanssipolitiikan että makrovakauspolitiikan suunnittelussa. Kysynnän muutosten havaitaan olevan keskeisessä roolissa asuntomarkkinoiden suhdanteissa. Piristynyt kysyntä on esimerkiksi viime vuosina sekä kasvattanut asuinrakennusinvestointeja että nostanut asuntojen hintoja. Tarjontapuolen positiivinen kehitys on vuorostaan tukenut investointeja ja samalla hillinnyt hintojen nousua merkittävästi.
  • Pönkä, Harri; Sariola, Mikko (2021)
    BoF Economics Review 6/2021
    The output gap is a commonly used tool to assess the state of the business cycle, and as such, a key input for policy makers. In this article, we employ principal components analysis (PCA) to derive an estimate of the output gap in Finland that summarizes the information of widely used cyclical indicators. This methodology produces an output gap that is similar to the ones obtained from the main methods used at the Bank of Finland and the European Commission, but requiring considerably less modelling effort. The method is also flexible and can readily be adopted to internalize additional information that captures special circumstances, such as the current pandemic. In this spirit, we extend our information set to include a service turnover indicator, and find that it clearly improves the method's ability to capture the exceptional downturn in 2020.
  • Obstbaum, Meri; Sariola, Mikko (2017)
    Euro & talous 3/2017
    Finanssikriisiä seuranneen taantuman jälkeen Yhdysvaltain talous on kasvanut jo 7 vuotta keskimäärin 2 prosentin vauhtia, ja euroalueellakin kasvu jatkuu jo neljättä vuotta. Molemmilla alueilla talouskasvun asteittainen kiihtyminen ja työmarkkinoiden vahvistuminen ovat kuitenkin toteutuneet ilman merkittäviä hinta- ja palkkapaineita. Tämä herättää kysymyksen, kuinka kaukana talous vielä voi olla tuotantopotentiaalistaan, ja korostaa siten tarvetta tarkastella kriittisesti arvioita talouden ja työmarkkinoiden vapaan kapasiteetin määrästä.
  • Obstbaum, Meri; Sariola, Mikko; Viertola, Hannu; Lindblad, Annika; Nuutilainen, Riikka; Pönkä, Harri; Kokkinen, Arto; Jalasjoki, Pirkka (2020)
    Bank of Finland Bulletin. Analysis
    The corona pandemic will drive the Finnish economy into recession this year along with the rest of the world. The depth of the recession is so far very difficult to assess, as it is not yet known how the corona pandemic will develop from now on, what measures will be taken to fight the pandemic and what economic policy measures will be put in place to mitigate the effects of the recession.
  • Obstbaum, Meri; Sariola, Mikko; Viertola, Hannu; Lindblad, Annika; Nuutilainen, Riikka; Pönkä, Harri; Kokkinen, Arto; Jalasjoki, Pirkka (2020)
    Euro & talous. Analyysi
    Koronapandemia ajaa Suomen talouden muun maailmantalouden mukana taantumaan kuluvana vuonna. Taantuman syvyyttä on toistaiseksi hyvin hankalaa arvioida, koska vielä ei tiedetä, miten koronapandemia tulee kehittymään tästä eteenpäin, minkälaisilla toimilla pandemiaa vastaan taistellaan ja minkälaisia talouspoliittisia toimia otetaan käyttöön taantuman vaikutusten lievittämiseksi.
  • Pönkä, Harri; Sariola, Mikko (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 6/2020
    In the Bank of Finland’s December 2020 forecast, the crisis caused by COVID-19 is not expected to be as deep as the global financial crisis and recovery is expected to be faster. Although both recessions have had a broad-ranging impact, in the recession caused by the COVID-19 pandemic it is mainly service industries that have suffered. According to the forecast, the current crisis will result in temporarily slower economic growth in the next few years, but in the medium term the economy will see a return to the growth rates that preceded the crisis.
  • Sariola, Mikko (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2018
    Potential output is defined as the volume of GDP where all of the economy’s factors of production are fully and efficiently utilised. Estimates show that Finland's output gap remained negative for nine consecutive years leading up to 2017, indicating that the country’s volume of real GDP underperformed its potential during this period. The output gap has finally closed on the back of Finland's economic boom which is expected to last throughout 2018–2020. Over the medium term, however, potential growth is likely to remain considerably slower than before the financial crisis.
  • Sariola, Mikko (2018)
    Euro & talous 3/2018
    Potentiaalinen tuotanto kuvaa BKT:n määrää, kun talouden kaikki tuotannontekijät ovat normaalikäytössä. Mallilaskelman perusteella Suomessa tuotantokuilu oli viime vuoteen asti yhdeksän vuoden ajan negatiivinen eli BKT:n taso alitti potentiaalin. Nyt tuotantokuilu on umpeutunut, ja Suomen talouden arvioidaan pysyvän korkeasuhdanteessa vuosina 2018–2020. Keskipitkällä aikavälillä potentiaalisen tuotannon kasvu on jäämässä selvästi hitaammaksi kuin ennen finanssikriisiä.