Browsing by Author "Schauman, Heidi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Schauman, Heidi (2012)
    Suomen Pankki. BoF online 5/2012
    Tässä selvityksessä tarkastellaan, miten asuntomarkkinat ja kotitalouksien velkaantuneisuus ovat kehittyneet Pohjoismaissa viime vuosina ja vuosikymmeninä. Selvityksen tavoite on luoda käsitys siitä, miten Pohjoismaat eroavat toisistaan ja siitä, onko Suomella jotain opittavaa muista Pohjoismaista. Selvitys käsittelee asuntohintojen, asuntoinvestointien, rakentamisen sekä kotitalouksien velkaantumisen kehitystä. Yhteenvetona voidaan todeta, että Pohjoismaissa asuntohinnat ovat kehittyneet hyvin samansuuntaisesti viime vuosikymmenen aikana. Kehitys heijastaa pääsääntöisesti matalia korkoja ja myönteistä tulokehitystä eikä niinkään rakentamisen niukkuutta, vaikka joissakin maissa ainakin kasvukeskuksissa on ongelmia kaavoittamisen kanssa. Myös lainamarkkinoiden muuttuminen ja yhä vapaamuotoisempien lainojen tulo markkinoille on antanut tukea asuntohintojen nousulle.
  • Schauman, Heidi; Vanhala, Juuso (2011)
    Suomen Pankki. BoF online 2/2011
    Kansainvälinen finanssikriisi on johtanut syvimpään globaaliin taantumaan sitten 1930-luvun suuren laman. Vaikka taloudet ovat elpymässä, finanssikriisin kielteiset vaikutukset näkyvät vielä pitkään työmarkkinoilla. On odotettavissa, että tässä kriisissä toistuu monissa aiemmissa kriiseissä havaittuja piirteitä. Työllisyyden ja osallistumisasteen toipuminen muodostunee huomattavasti tuotannon toipumista hitaammaksi. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä joka on vasta hiljattain lähtenyt nousuun jatkanee kasvuaan, vaikka taantuman pohja on ohitettu. Lisäksi on mahdollista, että taantuman jälkeinen työpaikkojen kasvu ei tapahdu samoilla sektoreilla, joilla työpaikkoja on menetetty. Tässä selvityksessä tarkastellaan finanssikriisin vaikutuksia Suomen työmarkkinoille, ja verrataan Suomen kokemuksia mm. Yhdysvaltoihin ja Saksaan. Tarkastelun kohteena ovat etenkin työmarkkinoiden kohtaanto, rakenteelliset muutokset ja politiikkatoimien vaikutukset työmarkkinoiden sopeutumiskanaviin.
  • Grönqvist, Charlotta; Schauman, Heidi (2008)
    Suomen Pankki. BoF online 17/2008
    Inledning och motivering 4 1 Litteraturgenomgång 5 1.1 Byggsektorns inverkan på ekonomin 5 1.2 Bostadsprisernas inverkan på ekonomin 6 1.3 De privata investeringarnas inverkan på ekonomin 7 1.3.1 Privata bostadsinvesteringar 7 1.3.2 Övriga privata investeringar 8 2 Korrelations- och grangerkausalitetsanalys 9 2.1 Data 9 2.1.1 Byggbranschens bruttovärde 9 2.1.2 Bostadspriser 11 2.1.3 Privata bostadsinvesteringar 13 2.1.4 Övriga privata investeringar 13 2.1.5 Konjunkturläget 13 2.2 Korrelationsanalys 14 2.2.1 Byggbranschen 14 2.2.2 Bostadspriser 15 2.2.3 Privata bostadsinvesteringar 15 2.2.4 Övriga privata investeringar 15 2.3 Grangerkausalitet 16 3 Vad händer med BNP-tillväxten om byggsektorns tillväxt minskar? 19 4 Sammanfattning 22 Källförteckning 23 Bilaga 25
  • Schauman, Heidi (2009)
    EURO & TALOUS 2
    Euroalueen työllisyys, bruttokansantuote ja kauppavirrat ovat uroaikana kehittyneet pääosin suotuisasti aina vuoteen 2008 asti. Maakohtaiset erot ovat kuitenkin olleet merkittäviä, ja osin ne ovat jopa kasvaneet. Lisäksi joillakin euroalueen mailla on ilmennyt vakavia ongelmia kilpailukyvyn, vaihtotaseen alijäämien, työn tuottavuuden kasvun ja julkisen talouden tasapainon kanssa. Euroalueen maiden eroavuudet merkitsevät sitä, että mailla on varsin erilaiset lähtökohdat toipua nykyisen taantuman tuomista ongelmista. Pitkään kestänyt heikko tuottavuuskasvu, kilpailukyvyn rapautuminen ja julkisen talouden heikkeneminen voivat vaatia korjautuakseen raskaita rakennemuutoksia. Tämä yhdistettynä taantuman mukanaan tuomiin ongelmiin luo haastavan lähtöasetelman tuleviksi vuosiksi etenkin joillekin Etelä-Euroopan maille.
  • Schauman, Heidi; Taipalus, Katja (2011)
    Bank of Finland. Bulletin. Monetary policy and the global economy 1/2011
    The events of recent years have shown how weak the management of systemic risk in the global economy really is. In addition to prudential supervision of individual institutions and market participants, what is desperately needed are policies that address the stability of the system as a whole. The definition and supervision of macrostability have rapidly emerged as one of the key areas of policy development for the future. This work is, however, in its infancy, and the necessary concepts have not yet become firmly established.1 In this article we consider the principles that should underpin the prudential supervision of macroeconomic imbalances and macrostability so that in future we can identify crises early enough to be able to minimise their spread.
  • Haavio, Markus; Schauman, Heidi; Vanhala, Juuso (2013)
    Suomen Pankki. BoF online 4
    1 Johdanto 4 2 Työmarkkinoiden toiminnan logiikka lyhyellä ja pitkällä aikavälillä 4 2.1 Työn kysyntä ja tarjonta 5 2.1.1 Työn tarjonnan lisäyksen lyhyen ja keskipitkän aikavälin vaikutus 6 2.1.2 Työn tarjonnan lisäyksen pitkän aikavälin vaikutus 6 2.2 Työttömyys 7 2.3 Voittajat ja häviäjät 9 2.3.1 Voittajat ja häviäjät lyhyellä aikavälillä 10 2.3.2 Voittajat ja häviäjät pitkällä aikavälillä 11 2.4 Muita näkökohtia 13 3 Konkreettisia esimerkkejä työn tarjonnan muutoksista 14 3.1 Naisten tulo työmarkkinoille 14 3.2 Suurten ikäluokkien tulo markkinoille 16 3.3 Viekö eläkeiän nostaminen nuorten työpaikat? 17 3.4 Työn jakaminen 19 3.5 Maahanmuutto ja työn tarjonta 22 4 Lopuksi 24 Lähdeluettelo 25 Kuvioluettelo Kuvio 1. Työmarkkinoiden tasapaino kilpailullisilla työmarkkinoilla 5 Kuvio 2. Työn tarjonnan lisäyksen lyhyen aikavälin vaikutus 6 Kuvio 3. Työn tarjonnan lisäyksen pitkän aikavälin vaikutus 7 Kuvio 4. Työn tarjonnan lisäyksen vaikutus palkkajäykkyyden vallitessa 8 Kuvio 5. Matalasti koulutetun työn tarjonnan lisäyksen vaikutus lyhyellä aikavälillä matalasti koulutettuihin työntekijöihin 10 Kuvio 6. Työn tarjonnan lisäyksen lyhyen aikavälin vaikutus korkeasti koulutettuihin kun tulokkaat ja korkeasti koulutetut ovat A) komplementteja B) substituutteja 11 Kuvio 7. Työn tarjonnan lisäyksen vaikutus matalasti koulutettuihin pitkällä aikavälillä kun tulokkaat ovat matalasti koulutettuja 12
  • Schauman, Heidi; Taipalus, Katja (2011)
    Euro & talous. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 1
    Viime vuosien tapahtumat ovat paljastaneet, miten heikolla tasolla maailmantalouden systeemisten riskien hallinta on. Yksittäisten instituutioiden ja toimijoiden vakauden valvonnan lisäksi tarvitaan kipeästi koko systeemin vakautta tarkastelevaa politiikkaa. Makrovakauden määrittely ja valvonta ovatkin kohonneet nopeasti yhdeksi keskeisimmistä politiikkahankkeista. Työ on kuitenkin vasta alussa, eikä edes alan käsitteistö ole vielä vakiintunut.1 Tässä artikkelissa käydään läpi periaatteita, joiden mukaisesti makrotaloudellista epätasapainoa ja makrovakautta tulisi seurata, jotta tulevaisuudessa kriisien merkit huomattaisiin riittävän ajoissa ja kriisien leviäminen saataisiin näin minimoitua.
  • Schauman, Heidi; Vanhala, Juuso; Virén, Matti (2014)
    Bank of Finland bulletin. Economic outlook 3
    Viewed in the light of Finland’s employment and unemployment figures, the labour market impact of the weak economic performance of recent years would appear so far to be less than feared. These aggregate-level figures do not, however, reveal anything about changes between sectors or worker flows. The present article explores the labour market’s internal dynamics and worker flows. Our aim is to take an overview of the dynamics of the Finnish labour market that lie behind the typically reported aggregate figures. We also use worker flows to explain observed changes in unemployment. In addition to this, the article presents the results achieved when probit analysis is used to study labour market flows. The analysis presented here is based primarily on micro-level quarterly data from Statistics Finland’s Labour Force Survey for the years 2001–2013 (covering 15–74-year-olds). This, in turn, is based on monthly data from questionnaires. The material comprises one and a half million observations and contains data on e.g. respondents’ age, gender, educational background, sector of employment, labour force participation, labour market state, professional status, duration of unemployment and duration of current job.
  • Schauman, Heidi (2008)
    Suomen Pankki. BoF online 2008/1
    1 Saksalla vahva vientisektori 3 2 Saksan viennin kasvu hidastumassa 3 2.1 Saksan viennistä yli 70 % menee muihin EU-maihin 4 2.2 Raskas teollisuus on edelleen tärkeä Saksalle 7 3 Saksan tuontikehityskin ollut vahvaa 8 4 Kasvava ylijäämä kauppataseessa 11 5 Tulevaisuudennäkymät ja yhteenveto 13
  • Schauman, Heidi; Vanhala, Juuso; Virén, Matti (2014)
    Euro & talous. Talouden näkymät 3
    Suomen työllisyys- ja työttömyyslukujen valossa viime vuosien heikon talouskehityksen vaikutukset työmarkkinoihin näyttävät toistaiseksi jäänen pelättyä vähäisemmiksi. Näistä aggregaattitason luvuista ei kuitenkaan ilmene toimialojen välisiä muutoksia ja työntekijävirtoja. Tässä artikkelissa tarkastellaan työmarkkinoiden sisäistä dynamiikkaa ja työntekijävirtoja. Tavoitteena on luoda katsaus tyypillisesti raportoitujen aggregaattilukujen taustalla olevaan Suomen työmarkkinoiden dynamiikkaan. Artikkelissa myös selitetään havaittuja työttömyyden muutoksia työntekijävirtojen avulla. Tämän lisäksi artikkelissa selostetaan tuloksia, joita on saatu,kun työmarkkinavirtoja on tutkittu probit-analyysin avulla.
  • Schauman, Heidi (2013)
    Suomen Pankki. BoF online 11/2013
    1 Johdanto 4 2 Sääntelyn vaikutukset asuntojen hintoihin 4 2.1 Päätulokset 5 2.2 Yleiskatsaus 5 2.3 Tärkeimmät tutkimukset 9 2.3.1 Katzin ja Rosenin varhainen tutkimus rakentamisen rajoittamisen vaikutuksista asuntojen hintoihin 9 2.3.2 Tarjontajousto on aina pieni tiukasti säädetyillä metropolialueilla 9 2.3.3 Maankäytön sääntely nostattaa asuntohintoja Kaliforniassa 9 2.3.4 Vaikeasti ennakoitava maankäytön sääntely pienentää asuntojen tarjontajoustoa 10 2.3.5 Metropolialueiden analyysi hyödyllisempi kuin maatason analyysi 10 2.3.6 Puolet Manhattanin asuntohinnoista peräisin sääntelystä 11 2.3.7 Saksassa ja Ranskassa asuntojen tarjonnan hintajousto suurempi kuin Isossa-Britanniassa ja Alankomaissa 11 2.3.8 Alankomaissa asuntojen tarjonta lähes täysin joustamaton suhteessa niiden hintoihin 12 2.3.9 Sääntely nostanut asuntojen hintoja merkittä-västi Isossa-Britanniassa 13 2.3.10 Korkeat asuntojen hinnat eivät johdu asumis-käyttöön kaavoittamattoman maan kalleudesta 13 3 Miten asunnon hinta muodostuu? 14 3.1 Peruskuvio: kysyntä ja tarjonta 14 3.2 Mitä tapahtuu, kun tarjontaa rajoitetaan? 15 3.3 Tarjonnan rajoittamisen eri muodot ja niiden vaikutuk-set asuntojen hintoihin 174 Maankäytön sääntely ja rakentamisen rajoittaminen 19 4.1 Markkinoiden epäonnistumisen merkitys maankäytön sääntelyn syynä 19 4.2 Miten tarjontaa rajoitetaan? 21 5 Lopuksi 21 6 Lähteet 22