Browsing by Author "Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT)"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Barker, Jamie; Herrala, Risto (2021)
    BOFIT Policy Brief 8/2021
    Since embarking on economic reform in 1991, India has experienced three decades of rapid economic development. Recently, however, there has been significant uncertainty about the growth outlook of the Indian economy in the mid-term perspective. In this paper we use standard regression techniques to project the path of the Indian economy over the next 4 years. The analysis, which abstracts from the pandemic period, mainly serves as support to forecasting the global economy. After the pandemic, GDP growth is projected to rebound this year and then slide to-wards 6 ‒ 7% in the medium term. The analysis broadly agrees with the recent projections of India’s mid-term growth rate by other institutions.
  • Suomen Pankki; Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT) (2021)
    BOFIT Kiina-ennuste 2/2021
    Talouden palautuminen koronapudotuksesta oli viime vuoden jälkipuoliskolla nopeaa. Kasvua tukivat viennin hyvä kehitys sekä talouden tukitoimet, jotka lisäsivät erityisesti investointeja. Rakenteelliset tekijät ja koronaelvytyksen kasvattamat epätasapainot heikentävät kuitenkin kasvunäkymää. Matalan vertailutason takia tämän vuoden kasvu tulee olemaan nopeaa, mutta jää seuraavina vuosina huomattavasti hitaammaksi. Vaikka talous palautui kasvuun nopeasti, jättää koronakriisi talouden aiempaa haavoittuvaisemmaksi. Tämän lisäksi ulkoiset epävarmuudet ovat kasvaneet erityisesti Yhdysvaltojen pyrkiessä rajoittamaan maiden välistä keskinäisriippuvuutta. Talouspolitiikassa merkittävät tuottavuutta parantavat reformit viipyvät. Sen sijaan alkavalla viisivuotiskaudella omavaraisuutta pyritään kasvattamaan ja taloutta ohjataan yhä enemmän keskusjohtoisesti.
  • Suomen Pankki; Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT) (2021)
    BOFIT Kiina-ennuste 2/2021
    Kiinan talous palautui vuoden 2020 alkupuolen romahduksesta nopeasti yrityssektorille ja investointeihin painottuneen elvytyksen sekä viennin vahvan vedon myötä. Nopean toipumisen ja matalan vertailutason vuoksi vuoden 2021 BKT-kasvuvauhti tulee olemaan korkea. Nopein toipumispyrähdys on kuitenkin jo takanapäin, ja kasvu tulee seuraavina vuosina väistämättä hidastumaan. Työikäisten määrä vähenee, tuottavuutta parantavat uudistukset eivät ole edenneet ja korkeat velkatasot sitovat pääomia muilta käyttökohteilta. Ennustetta nopeampi kasvu on mahdollista, jos kulutuskysyntä vahvistuu arvioitua enemmän. Riskit hitaammalle talouskasvulle ovat kuitenkin pandemian aikana kasvaneet. Kasvu voi heikentyä selvästi, jos velkataakka muodostuu kestämättömäksi, rahoitusmarkkinahäiriöt levittävät epävarmuutta reaalitalouteen tai ulkosuhteissa ajaudutaan umpikujaan.
  • Suomen Pankki; Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT) (2021)
    BOFIT Venäjä-ennuste 1/2021
    Venäjän talouden ennuste on parantunut viime syksystä, sillä öljyn hinta ja odotukset hinnan kehityksestä ovat nousseet ja koronaepidemian vaikutukset ovat jääneet pelättyä pienemmiksi. BKT:n odotetaan elpyvän viimevuotisesta notkahduksesta ja kasvavan tänä sekä ensi vuonna lähes kolme prosenttia vuodessa. Kehitykseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia, sillä koronaepidemia voi pitkittyä Venäjällä ja maailmalla, öljymarkkinoiden tilanne pysyy herkkänä ja Venäjän talous on muiden talouksien tapaan monilta osin elpymiseen viittaavassa käänteessä. Ensi vuoden jälkeen talouden kasvu hidastuu kohti talouden pitkän ajan kasvunäkymiä.
  • Suomen Pankki; Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitos (BOFIT) (2021)
    BOFIT Venäjä-ennuste 2/2021
    Venäjän talouden ennustetta on korotettu lopputalvesta mm. siksi, että maailmantalouden ja Venäjän viennin näkymät ovat parantuneet, öljyn hinta on noussut ja odotukset sen laskusta ovat lieventyneet. BKT:n odotetaan nousevan tänä vuonna yli 3,5 % lamavuodesta 2020. Kasvu hidastuu vuosina 2022−2023 runsaaseen 2,5 prosenttiin vuodessa. Merkittäviä ennuste-epävarmuuksia on useita. Koronaviruksen väistymiseen, maailmantalouden kasvuun ja öljyn hintaan voi tulla ennakoimattomia muutoksia. Ulkomaanmatkailun palautuminen ja kotitalouksille viime vuonna kertyneiden varojen purkautuminen voivat vaikuttaa yksityiseen kulutukseen merkittävästi. Julkisen talouden tulojen nousu antaa tilaa lisätä budjettimenoja.
  • Kaaresvirta, Juuso (ed.) (2021)
    BOFIT Viikkokatsaus : Vuosikirja
  • Kaaresvirta, Juuso; Laakkonen, Helinä (2021)
    BOFIT Policy Brief 5/2021
    China became the world’s largest lender to emerging and developing economies over the past decade. At the same time, concerns on the debt sustainability of many of these countries have grown. Some countries have found themselves struggling to repay their loans and China has had to renegotiate debt restructurings bilaterally. As covid-19 pandemic hit many of the borrowers hard in 2020, China committed with all other G20 countries to the Debt Service Suspension Initiative (DSSI) to temporarily suspend official bilateral debt payment of 73 beneficiary countries. While China’s overseas lending remain opaque, there is little evidence that China intentionally practices “debt-trap diplomacy.”
  • Parviainen, Seija (2021)
    BOFIT Policy Brief 3/2021
    Kiinan autotuotanto käynnistyi länsimaihin verrattuna hyvin myöhään, mutta nykyään Kiina on maailman suurin autojen tuottaja sekä markkina-alue. Autojen vienti länsimaihin on kuitenkin yhä vähäistä. Tässä selvityksessä tarkastellaan heikon vientimenestyksen syitä sekä pohditaan, mikä on ollut yhteisyritysten rooli kehityksessä. Havaitaan, että ulkomaiset autovalmistajat ovat keskittyneet lähinnä Kiinan kotimarkkinoille ja välttäneet uusimman ja kehittyneimmän teknologiansa tuomista yhteisyrityksiin mm. kopiointipelon vuoksi. Lisäksi arvioidaan koronakriisin, kauppasodan sekä autokannan vähittäisen sähköistymisen vaikutuksia Kiinan asemaan globaaleilla automarkkinoilla. Koronakriisi ja kauppasota ovat saaneet Kiinan kääntymään sisäänpäin ja korostamaan sekä kotimarkkinoiden että tuotantoketjujen suuremman omavaraisuuden merkitystä. Kiinan autoteollisuus kuitenkin kansainvälistyy sähköautojen avulla. Niissä kiinalainen laatu ja osaaminen ovat lähempänä kansainvälistä tasoa kuin perinteisissä polttomoottoriautoissa, ja Kiina on onnistunut kilpailemaan myös niiden hinnoilla globaaleilla automarkkinoilla.
  • Korhonen, Iikka (2021)
    BOFIT Policy Brief 9/2021
    This paper updates my earlier calculations on Russia’s long-run growth potential using a standard growth accounting framework in which GDP growth depends on available labor, capital and efficiency in combining them, i.e. total factor productivity. Russia’s economy has grown relatively slowly during the past decade, partly because of declining labor force. In my revised framework, growth recovers after the negative COVID-19 shock, but remains subdued as the working-age population continues to dwindle. Productivity growth remains lower than in the early 2000s, while average GDP growth settles at approximately 1.5% p.a.
  • Simola, Heli; Solanko, Laura (2021)
    BOFIT Policy Brief 7/2021
    The past two decades have witnessed a major transformation of global energy markets. While growth in energy demand now comes from emerging economies, and technologies critical to oil and natural gas production have seen dramatic advances, the biggest changes in global energy markets lie ahead. For countries to meet their ambitious climate goals, demand for conventional energy sources must fall significantly and be accompanied by a massive shift in investment to renewable energy sources. Such changes can have major implications for the Russian economy, which depends heavily on oil and gas. This brief provides an overview of the latest trends in Russia’s oil & gas sector in the context of evolving global energy markets.
  • Simola, Heli; Solanko, Laura (2021)
    BOFIT Policy Brief 6/2021
    Globaalit energiamarkkinat ovat olleet murroksessa koko 2000-luvun. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana energian kysynnän kasvu on siirtynyt voimakkaasti nouseviin talouksiin samalla kun öljyn ja maakaasun tuotantoteknologiat ovat kehittyneet merkittävästi. Vielä suurempi murros energiamarkkinoilla näyttää kuitenkin olevan edessä. Monien maiden kunnianhimoiset ilmastotavoitteet voivat vähentää globaalia energian kysyntää huomattavasti ja suunnata sitä entistä enemmän uusiutuviin energianlähteisiin. Venäjän taloudelle tällä saattaa olla merkittäviä vaikutuksia, koska öljy- ja kaasusektorin rooli taloudessa on suuri. Tässä julkaisussa tarkastellaan Venäjän öljy ja kaasusektorin viimeaikaista kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä globaalien energiamarkkinoiden murroksen taustaa vasten.