Browsing by Author "Suomen Pankin tutkimusosasto"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 21
  • Hanson, Margus (1992)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 7/1992
    Tämän raportin tarkoituksena on antaa suomalaisille talousasiantuntijoille lisätietoja Viron rahatalouden kehityksestä kahden maailmansodan välisenä aikana. Eniten huomiota olen kiinnittänyt Eesti Pankin ja Viron oman rahajärjestelmän perustamista ja kehitystä sekä rahauudistusta koskeviin kysymyksiin. Tutkimuksessani on käytetty Suomen Pankin kirjastossa löytyneitä Eesti Pankin bulletiineja ja Viron talous aikakauslehtiä 20- ja 30-luvulta ja samoin Kansainliiton tilastointijulkaisuja Tutkimukseni rajoittuu 30-luvun keskivaiheille tilastotietojen puuttumisen vuoksi.
  • Virén, Matti (1989)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 39/1989
    Tutkimuksessa arvioidaan elinkaarihypoteesin kykyä selittää kotitalouksien säästämiskäyttäytymistä. Muutamien esimerkkilaskelmien avulla pyritään osoittamaan, että elinkaarihypoteesin "oppikirjamalli" on selvässä ristiriidassa todellisuuden kanssa. Ilmeistä on, että paremman tuloksen saavuttaminen edellyttää luopumista oletuksista, joiden mukaan, mm. lainamarkkinoilla ei esiinny luotonsäännöstelyä ja tuloihin ja korkoihin 1iittyvillä epävarmuustekijöillä ei ole mitään merkitystä.
  • Hirvilahti, Jon (1993)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 7/1993
    Ensimmäinen maailmansota vaikutti maailmantaloudellisiin olosuhteisiin mullistavasti: vuosikymmeniä sovellettu kiinteiden valuuttakurssien järjestelmä, kultakantajärjestelmä, lakkasi olemasta.Hallitusten harjoittama setelirahoitus ja sodan aiheuttamat häiriöt aiheuttivat maailmanlaajuisen inflaation. Tällaisissa epästabiileissa olosuhteissa kiinteiden valuuttakurssien ylläpito ei ollut mahdollista.Sodan vaikutukset ulottuivat myös Suomeen: Suomi irtautui kulta-kannasta huhtikuun 11. päivänä vuonna 1915.Sodan jälkeen kultakantaideologia eli voimakkaana ympäri maailmaa ja 1920-luvulla kultakanta yleisenä kiinteiden valuuttakurssien järjestelmänä palautettiin.Tämän työn tarkoituksena on tarkastella vuosien 1914 - 1925 välistä kelluvien valuuttakurssien ajanjaksoa Suomessa.'Alussa luon silmäyksen hieman yleisemmin niihin tapahtumiin jotka johtivat ns. ensimmäisen kultakantajärjestelmän hajoamiseen ja kultakannan palauttamiseen myöhemmin 1920-luvulla.Tämän jälkeen tarkastelen tarkemmin kotimaan tapahtumia.Kiinnostuksen kohteena ovat nimenomaan 1920-luvun alun kelluvat valuuttakurssit kotimaassa.Kysymyksen asetteluina ovat (i) miten hintatason muutokset vaikuttivat valuuttakursseihin ja onko ostovoimapariteettiteoria kykenevä selittämään valuuttakurssien vaihteluita 1920-luvulla, (ii) mitkä olivat ne edellytykset jotka mahdollistivat siirtymisen kiinteiden valuuttakurssien järjestelmään ja millä kursseilla Suomi palautti kultakannan tammikuun 1. päivänä vuonna 1926 ja (iii) miten kotimaiset ja ulkomaiset korot olivat riippuvaisia keskenään, eli onko (kattamaton) korkopariteettiteoria kyvykäs selittämään korkojen määräytymistä kotimaassa.Keskeisistä tutkimustuloksista voidaan mainita seuraavia seikkoja: (i) ostovoimapariteettiteoria kykeni selittämään valuuttakurssien vaihteluita; hintatason muutokset heijastuivat valuuttakursseihin, (ii) markan ulkoinen arvo oli jo ennen kultakantaan siirtymistä suhteellisen vakaa; lisäksi havaitsin, että Suomi siirtyi kultakantaan valuuttansa ollessa aliarvostettu ja (iii) korkojen kansainvälisiä riippuvuuksia kuvaavalla korkopariteettiteorialla ei ollut paljoakaan selitysvoimaa; kansainväliset kytkennät eivät siis olleet nimelliskorkojen muodostumisen kannalta erityisen dominoivia, eli Suomi oli 1920-luvulla rahapoliittisesti jokseenkin autonominen.Reaalikorkojen osalta oli havaittavissa joitain kansainvälisiä riippuvuuksia.
  • Alhonsuo, Sampo; Söderlund, Kjell Peter; Tarkka, Juha (1989)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 10/1989
    Tässä selvityksessä esitetään kuukausittaiset aikasarjat valtion obligaatioiden efektiivisistä tuotoista 1948 - 1986 ja verollisten yksityisten joukkovelkakirjojen tuotoista 1971 - 1986. Pörssinoteerauksista laskettuja jälkimarkkinatuottoja verrataan vastaavilla ensisijaismarkkinoilla vallinneeseen korkotasoon. Suomalaiset joukkovelkakirjamarkkinat olivat 1970-luvun loppuun asti varsin suppeat. Ilmeisesti siksi ei tässä esitettäviin sarjoihin verrattavia tietoja ei ole Suomessa aiemmin julkaistu kuin 1980-luvun jälkipuoliskon osalta.
  • Hinkkala, Marjo (1991)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 11/1991
    Tutkimuksessa pyrittiin osoittamaan verotuksen aiheuttamat vääristymät kansainvälisesti liikkuvan pääoman tehokkaalle allokoitumiselle. Lisäksi pyrittiin tutkimaan eri vaihtoehtoja näiden vääristymien minimoimiseksi. Tutkimuksessa lähestytään ongelmaa ensin yleisellä tasolla hyvinvointivaikutusten kannalta. Verotuksen vaikutuksia tutkitaan ensin suljetun ja avoimen talouden tarkastelussa. Tässä mallissa pystytään osoittamaan verotuksen aiheuttama tehokkuusrasitus. Tarkastelu laajennetaan koskemaan kansainvälisiä verotusperiaatteita avoimen talouden kahden periodin mallin avulla. Teoreettisen tarkastelun lisäksi verotusta tarkastellaan käytänön tasolla. Ensin käsitellään todellisissa verojärjestelmissä ilmeneviä eroavaisuuksia. Nämä eroavaisuudetesitetään. myös pelkistetyssä mallissa tarkastelun selventämiseksi. Seuraavaksi pohditaan näiden eroavaisuuksien vaikutuksia valtion ja yritysten toimintaan. Verotuksen aiheuttamien vääristymien minimoimiseksi on esitetty useampia lähestymistapoja. Näistä tarkastellaan veroharmonisointia sekä asuinvaltioperiaatteen noudattamista. Lopuksi esitetään muutama empiirinen tutkimus, jotka osoittavat verotuksen vaikutuksen investoinnista saatavaan tuottoon eri maiden välillä sekä veropolitiikan vaikutuksen investointien kohdemaan valintaan. Tutkimuksesta voidaan päätellä, että verotuksella on todellakin merkitystä kansainvälisesti liikkuvan pääoman tehokkaaseen allokoitumiseen. Kansainvälisen verotuksen aiheuttama tehokkuusrasitus voidaan kuitenkin minimoida asuinvaltioperiaatteen noudattamalla. Asuinvaltioperiaatteen noudattaminen sallii valtioille melko itsenäisen veropolitiikan, joskin asuinvaltioperiaatteen toteuttaminen vaatii jonkinasteista yhteistyötä eri valtioiden välillä.
  • Bank of Finland; Suomen Pankki; Suomen Pankin tutkimusosasto (1989)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 33/1989
    Suomen Pankin tutkimusosastolla toimi touko-syyskuussa 1989 esitutkimusprojekti, jonka tavoitteena oli selvittää mitä rahoitusmarkkinatilastoja Suomessa. 1860-luvulta nykypäivään olisi saatavissa tai konstruoitavissa sekä mistä lähteistä. Lisäksi tavoitteena oli arvioida niitä käsitteellisiä ja sisällöllisiä vaikeuksia, joita suunnitellun aineiston kokoamisessa näyttäisi esiintyvän.
  • Koskela, Erkki (1990)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 16/1990
    Kirjoituksessa tarkastellaan vaihtotasealijäämän syntyyn vaikuttaneita tekijöitä sekä analysoidaan - osittain empiirisen evidenssin valossa - eräiden budjetti- ja veropolitiikan keinojen tehokkuutta kotimai~en säästämisen edistämisen kannalta. Lopuksi käsitellään asumisen verotuskohtelun vaikutuksia asuntomarkkinoiden eri osapuolten kannalta ja rahamarkkinoiden säännöstelyn purkamisen seurauksia.
  • Autio, Jaakko; Ikonen, Vappu; Elonen, Heikki U. (1991)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 25/1991
    Tässä selyityksessä tarkastellaan niitä ongelmia, joita liikepankit kohtasivat 1930-luvun laman aikana, Suomen Pankin toimenpiteitä pankkien pelastamiseksi, toimenpiteiden onnistumista ja ajoitusta sekä toimenpiteiden vaikutusta pankkeihin.
  • Alhonsuo, Sampo (1989)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 4/1989
    Tutkimuksessa tarkastellaan sekä aikasarja-, että poikkileikkaustarkasteluin rahoitus- ja pankkitoiminnan tehokkuutta noudattaen ns. reaalikustannusten lähestymistapaa. Tarkoituksena on selvittää rahoitus- ja pankkitoiminnan tuottavuuden kehitystä, vallitsevien skaalatuottojen luonnetta ja työpanoksen ja pääoman substituoituvuutta. Tärkeimpänä tuloksena suoritetuista empiirisistä analyyseista oli se, ettei rahoitus- ja pankkitoiminnalle löydetty kasvavia skaalatuottoja. Lisäksi poikki- leikkaustarkasteluissa tuli esille kahden paikallispankkiryhmän ero ajatellen tehokkuutta ja kannattavuutta.
  • Ikonen, Vappu (1989)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 34/1989
    Suomen Pankissa toimi touko-syyskuussa 1989 esitutkimusprojekti, jonka tavoitteena oli selvittää mitä rahoitusmarkkinatilastoja olisi saatavissa tai konstruoitavissa Suomesta vuosilta 1860 - 1980. Esitutkimusprojektin kysymyksenasettelu ja tulokset on julkaistu erillisenä raporttina (Ikonen, Vappu - Pihkala, Erkki, Katsaus Suomen rahoitusmarkkinoiden lähteisiin 1860-luvulta nykypäivään, Suomen Pankin tutkimusosasto 1989). Esitutkimusprojektin yhteydessä syntyi rahahistoriallinen bibliografia, joka jakautuu rahahistoriaa koskeviin tutkimuksiin ja artikkeleihin sekä tilastojulkaisuihin. Tärkeimpinä lähteinä bibliografiaa koottaessa olivat Suomen historiallinen bibliografia vuosilta 1926 - 1930, tutkimuslaitosten julkaisuluettelot sekä aikakauskirjojen indeksit. Tavoitteena on ollut kerätä nimenomaan rahahistoriallista kirjallisuutta ja niinpä kaikkein uusimpia bibliografioita ei ole käyty läpi, samoin kuin ei jo valmiiksi taloustieteellistä tutkimusta kartoittavia bibliografioita (mm. vuosilta 1960 - 1972 on ilmestynyt erillinen taloustieteellistä kirjailisuutta koskeva 5-osainen bibliografia, jota ei ole käyty läpi).
  • Vihriälä, Vesa (1989)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 32/1989
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan rahoituksen välitystä ja erityisesti rahoituslaitoksia viimeaikaisen teoreettisen ki,rjallisuuden valossa. Aluksi dokumentoidaan rahoitusjärjestelmän keskeiset piirteet Suomessa ja eräissä muissa maissa kiinittäen erityishuomiota rahoituslaitosten rooliin rahoituksen kanavoijana. Tämän jälkeen tarkastellaan alustavasti syitä, joiden perusteella rahoituslaitokset voisivat olla tehokas tapa kanavoida rahoitusta talousyksiköltä toiselle.
  • Gustavsson, Camilla; Herrala, Risto (1991)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 26/1991
    Tässä keskustelualoitteessa julkaistaan kaksi kirjoitusta rahoitusmarkkinoiden verotuksesta Suomessa ja muualla. Rahoitussijoitusten verosäädökset ovat muuttuneet viime vuosien aikana jatkuvasti kaikissa teollistuneissa maissa. Myös Suomessa muutoksia on tapahtunut vuosittain ja merkittäviä verosäädösten uudistuksia on parhaillaan valmisteilla. Ensimmäisessä kirjoituksessa tilasto-osaston tutkija Camilla Gustavsson tarkastelee korkotulojen verotusta useissa OECD-maissa. Selvitys on jatkoa vuonna 1990 samasta aiheesta julkaistulle keskustelualoitteelle no 8 Suomen Pankin sarjassa. Toisessa kirjoituksessa rahoitusmarkkinaosaston tutkija Risto Herrala tarkastelee kotimaisten rahoitusvaateiden verotusta vuonna 1991. Selvityksessä esitellään tärkeimmät rahoitusmarkkinoita käsittelevät verosäädökset yleisesti ja rahoitusvaateittain sekä arvioidaan verotuksen vaikutusta rahoitusmarkkinoilla.
  • Jokivuolle, Esa (1990)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 13/1990
    The empirical work of this study consists of three parts: a time series analysis of the Finnish FOX stock index, Monte Carlo simulation of the theoretical index option prices and a comparison of the performance of the standard option pricing models with that of the simulation model applied.
  • Miikkulainen, Pirkko (1988)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 30/1988
    1980-luvulla palvelujen ulkomaankaupan tase on kääntynyt lähes 5 mrd. markan ylijäämästä alijäämäjseksi vuonna 1987. Palvelutaseen heikkenemisen syynä on ollut sekä palvelujen vientitulojen kasvun hidastuminen että tuonnin vientiä selvästi nopeampi vuosittainen kasvu. Tässä selvityksessä kuvataan lähinnä kuvioaineiston avulla palvelujen ulkomaankaupan kehitystä ja analysoidaan kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä. Palvelujen ulkomaankaupan mallien avulla pyritään selvittämään palvelukaupan riippuvuutta reaalituloista sekä kotimaan ja ulkomaiden välisistä hintasuhteista. Empiirinen tarkastelu perustuu neljännesvuosiaineistoon vuosilta 1975 - 1987. Selvityksen lopussa esitetään estimoituihin malleihin perustuvien vaihtoehtoislaskelmien avulla palvelukaupan kehityksen lyhyen ja keskipitkän aikavälin suuntaviivoja.
  • Hukkinen, Juhana (1990)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 14/1990
    Työssä kuvataan Suomen Neuvostoliiton-viennin kehitystä sekä tarkastellaan markkinaosuusanalyysin avulla Suomen ja Suomen kannalta merkittävimpien OECD maiden vientimenestystä Neuvostoliiton markkinoilla. Markkinaosuusanalyysissä vientimenestys samaistetaan markkinaosuuden muutokseen sekä ositetaan ns. rakenteellisiin ja kilpailukyky tekijöihin. Rakenteellisilla tekijöillä tarkoitetaan viennin hyödyke- eli toimialarakenteeseen ja viennin kohteena olevan markkina-alueen hyödykerakenteeseen liittyviä tekijöitä. Kilpailukykytekijöillä tarkoitetaan vientimenestykseen vaikuttavia muita kuin rakenteellisia tekijöitä.
  • Bank of Finland; Suomen Pankki; Suomen Pankin tutkimusosasto (1991)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 6/1991
    Tämän selvitykseni tarkoituksena on antaa suomalaisille talousasiantuntijoille lisätietoja Viron rahatalouden nyky tilanteesta sekä kehitysmahdollisuuksista. Eniten huomiota olen kiinnittänyt Viron pankkijärjestelmän saneerauskysymyksiin. Raportissa käsittelemistäni luvuista valtaosa on peräisin Eesti Pankin sisäisistä raporteista eikä niitä ole lähdeviittauksissa erikseen mainittu.
  • Eskelinen, Jari (1991)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 18/1991
    Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten pankkien vakavaraisuuden kehittymistä sekä vakavaraisuusvaatimuksista verotuksen kautta pankeille aiheutuyien kustannusten määrää. Vakavaraisuusvaatimusten ja verotuksen muutoksien vaikutuksia analysoidaan yrityksen rahoitusteoriasta tutuilla pääomakustannuslausekeilla, joihin liitetään joitakin pankki toiminnalle ominaisia piirteitä. Lisäksi tarkastellaan pankkitoimintaa liittyvien suojajärjestelmien vaikutusta pankkien pääomarakenteeseen. Kustannusten määrän arvioimiseksi muodostetussa mallissa oletetaan, että pankin pääomarakenne noudattaa vakavaraisuusvaatimuksissa asetettuja minimivaatimuksia. Suoritetuissa laskelmissa saatiin tulokseksi, että vakavaraisuusvaatimuksista verotuksen kautta'aiheutuvat kustannukset ovat kasvaneet uusien vakavaraisuusvaatimusten ja verouudistuksen seurauksena.
  • Hasko, Harri (1993)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 6/1993
    Valuuttamarkkinoiden volyymin nopea kasvu on lisännyt tuntuvasti valuuttakauppoihin liittyviä transaktiokustannuksia ja riskejä. Pankit ovat ottaneet käyttöön viime vuosina erilaisia valuuttakauppojen netotusmenetelmiä kustannusten ja riskien pienentämiseksi. Netottamisella tarkoitetaan menettelyä, jolla kahden tai useamman osapuolen väliset, tietyn eräpäivän maksusaamiset ja -velat yhdistetään yhdeksi nettosaatavaksi tai velaksi ja maksu suoritetaan nettomääräisenä. Netotuksen vaikutuksia ja riskien hallintaa havainnollistetaan yksinkertaisilla laskuesimerkeillä. Valuuttamarkkinoilla toimivat pankit joutuvat ottamaan riskin, että kaupan toinen osapuoli ei aina selviydy maksuvelvoitteistaan. Riskit ovat erityyppisiä vaihdellen maksujen tilapäisistä viivästymisistä systeemiriskiin, joka syntyy, jos jonkun suuren pankin konkurssi aiheuttaa maksuvaikeuksia myös muille osapuolille. Netottamalla valuuttakauppoja keskenään pankit voivat pienentää maksujen määrää 50–90 prosentilla netotustavasta riippuen. Myös kauppojen arvo ja niihin liittyvät riskit voivat pienentyä vastaavasti. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos käytetyt netotustavat ovat juridisesti velvoittavia, eli netotusta ei jouduta purkamaan jonkun osapuolen konkurssissa. Yleisimmät netotusmenetelmät ovat kahdenkeskinen ja monenkeskinen netotus. Lontoossa toimiva FXNET soveltaa edellistä ja sen toimintaan osallistuu lukuisia kansainvälisesti merkittäviä pankkeja eri puolilla maailmaa. Exchange Clearing House (ECRO), joka toimii myös Lontoossa, selvittää parhaillaan mahdollisuuksia ryhtyä soveltamaan valuuttakauppoihin monenkeskistä netotusta. Valuuttakauppojen netotus voi myös joissain oloissa kasvattaa riskejä tai siirtää niitä muille markkinaosapuolille tai keskuspankeille. Lisäksi se voi vaikuttaa rahoitusmarkkinoihin ja myös rahapolitiikan toteuttamisedellytyksiin. Tämän vuoksi myös keskuspankit ovat ryhtyneet selvittämään eri netotusmenetelmien vaikutuksia. Keskuspankit ovat suhtautuneet netotukseen yleensä myönteisesti, koska ne uskovat, että huolellisesti suunnitellut ja tietyt vähimmäisvaatimukset täyttävät netotuskäytännöt voivat pienentää pankkien välisiä luotto- ja likviditeettiriskejä. Lisäksi ne voivat edistää maksujärjestelmien toimivuutta ja pääomien käytön tehokkuutta. Kansainvälisiin maksujärjestelyihin liittyvän systeemiriskin pienentäminen edellyttää keskuspankeilta aikaisempaa aktiivisempaa yhteistyötä
  • Sõrg, Mart (1990)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 21/1990
    Tämä tutkimus on Suomen Pankin tutkimusosastolla kolme kuukautta kestäneen tutustumis- ja työvierailuni yksi tulos. Pyrkimykseni on siinä kuvata Viron käynnissä olevan rahatalouden uudistuksen alkuvaiheita ja ennakoida sen tulevaa kehitystä. Koska käytettävissäni on ollut lähinnä vain Suo.men Pankissa saatavissa ollut aineisto, en ole voinut kaikkialla nojautua alkuperäislähteisiin enkä myöskään aivan uusimpiin tilastotietoihin. Tiettyä varauksellisuutta arviooni aiheutuu mYös Neuvostoliiton taloutta koskevien tietojen epämääräisyydestä ja mahdollisesta poliittisesta sävyttyneisyydestä.
  • Heinonen, Tarja (1988)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 25/1988
    Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten yritysten likvidien varojen eli rahoitus- ja vaihto-omaisuuden sekä velkojen kehitystä 60-luvun alusta vuoteen 1985. Teollisuudesta kartoitetaan eräitä aiempia tutkimuksia sekä pyritään eri vaateiden määrää selittävien mallien avulla selvittämään, millaisia muuttujia olisi aiheellista seurata, kun yritysten rahoituskäyttäytymistä pyritään ennustamaan. Projektiraportti on jatkoa kansantalouden osastolla vuonna 1987 aloitetulle yrityssektorin seurantakehikon laadintatyölle.