Browsing by Author "Suomen Pankki ; kansantalouden osasto"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-11 of 11
  • Kuoppamäki, Pasi (1998)
    Suomen Pankin kansantalouden osaston työpapereita 5/98
    Varallisuushintojen määräytyminen on paitsi tärkeä osa kansantalouden toiminnan tehokkuutta myös merkittävää informaatiota tuottava prosessi.Suuret yllättävät varallisuushintojen muutokset ovat osoittaneet, ettei varallisuusmarkkinoiden toimintaa ymmärretä riittävästi.Varallisuushintojen kansantaloudellisesta merkityksestä ei ole Suomessa tehty mittavia kokonaisselvityksiä. Yksittäisten varallisuusesineiden hinnat kertovat koko kansantalouden tasolla vain osatotuuden varallisuusmarkkinoista ja taloudellisten yksiköiden kokemasta varallisuudesta.Seurattaessa koko yksityisen sektorin varallisuuden kehitystä aggregoitu varallisuushintaindeksi antaa yksittäisiä indeksejä kattavamman kuvan. Raportilla on kaksi tavoitetta: 1) selvittää yleisesti miten varallisuushinnat liittyvät makrotaloudelliseen kehitykseen; 2) ja tutkia aggregoidun varallisuushintaindeksin ominaisuuksia. Keskeisin tavoite on aggregoidun varallisuushintaindeksin (AAPI) rakentaminen ja sen indikaattoriominaisuuksien tarkastelu. Liitteessä esitetty metsävarallisuuden arvon aikasarja tuo uutta tietoa yksityisen sektorin metsäomaisuudesta. Tulosten mukaan aggregoitu varallisuushintaindeksi ennustaa inflaatiota korkeintaan yhtä hyvin kuin parhaat perinteiset inflaatioindikaattorit.AAPI on melko vakaa indeksi, koska se luonteensa mukaan sopeutuu varallisuuden rakenteellisiin muutoksiin ja aggregointi tasoittaa osaindeksien omien häiriöiden vaikutusta. AAPI:n suhteellisia muutoksia voidaan siten käyttää yleisenä varallisuushintainfiaation kuvaajana.Keskuspankkien on tärkeätä seurata varallisuushintojen kehitystä tarkasti, mutta merkittäväksi rahapolitiikan kohteeksi varallisuushintoja ei voi ottaa. Varallisuushintojen muutoksiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota suurten ympäristömuutosten, kuten rahoitusmarkkinoiden vapautumisen, aikana. Asiasanat: varallisuushinnat, aggregointi, indikaattorit, inflaatio
  • Rasi, Chris-Marie; Viikari, Jan-Markus (1998)
    Suomen Pankin kansantalouden osaston työpapereita 2/98
    Tässä tutkimuksessa estimoidaan NAIRU ja potentiaalinen tuotanto Suomen neljännesvuosiaineistolla periodille 1982:1-1996:4. Menetelmä on rakenteellisten aikasarjamallien/ havaitsemattomien komponenttien (STM/UC)-menetelmä, jossa molemmat havaitsemattomat muuttujat estimoidaan yhtäaikaa mallin muiden parametrien kanssa. Identifioinnissa käytetään Okunin lain ja Philips-käyrän vakiintuneita spesifikaatioita.Havaitsemattomat muuttujat mallitetaan stokastisina trendeinä ja ne kytketään havaittuihin muuttujiin tuotantoon, työttömyysasteeseen ja inflaatiovauhtiin.
  • Kinnunen, Helvi (1999)
    Suomen Pankin kansantalousosaston työpapereita; Bank of Finland. Economics department. Working papers 1/99
    This paper examines the applicability of cash data as short-term indicators on the developments of the central government finances. Cash based revenue and expenditure items and reclassified to comply with the classification of annual SNA figures and the annual fiscal forecasts.The statistical properties of the data series are analysed using structural time series analysis.The models are used to forecast short-term developments of four revenue items and of five expenditure items.Also some tentative monthly estimates for the general government balance is presented.The analysis demonstrates the volatile character of monthly cash series; in most cases trend components are insignificant.On the other hand seasonal variation is statistically significant for most of the analysed items.Estimated time series models produce quite plausible forecasts for the short-term developments of the central government income and expenditure items. Keywords: cash based data, short-term forecasts
  • Kuoppamäki, Pasi (1999)
    Suomen Pankin kansantalousosaston työpapereita; Bank of Finland. Economics department. Working papers 3/99
  • Björkstén, Nils (1999)
    Suomen Pankin kansantalousosaston työpapereita; Bank of Finland. Economics department. Working papers 2/99
    Recent political and institutional changes in the euro area have led to a polarised debate on the role of co-ordination of monetary and fiscal policies to improve the unemployment situation.This paper assesses of the scope for such co-ordination.The main finding is that monetary policy has a role to play in response to observed structural changes in labour markets.Nevertheless, the most important role is in supporting overall framework conditions for sustained growth, such as price stability. Key words: unemployment, macroeconomics, policy co-ordination
  • Brunila, Anne (1998)
    Suomen Pankin kansantalouden osaston työpapereita 4/98
    Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana julkisen talouden alijäämien supistaminen on teollisuusmaissa perustunut pääosin kokonaisverotuksen kiristämiseen.Kasvava empiirinen evidenssi viittaa kuitenkin siihen, että rakenteellisen budjettialijäämän supistaminen verotusta kiristämällä ei tuota kestävää julkisen talouden rahoitusaseman paranemista.Konsolidoinnin onnistumiselle näyttäisi olevan keskeistä se, että toimenpiteiden pääpaino on budjetin menopuolella ja että menoleikkauksilta eivät säästy poliittisesti herkimmätkään budjetin menoluokat kuten tulonsiirrot, sosiaaliturva, julkisen sektorin palkat ja työllisyys. Epäonnistuneelle tasapainottamiselle sen sijaan näyttäisi olevan tyypillistä laajapohjainen verotuksen kiristäminen ja varsinkin kotitalouksien verotuksen ja sosiaaliturvamaksujen korottaminen. Menoleikkaukset ovat puolestaan kohdistuneet lähes yksinomaan julkisten investointimenojen supistamiseen. Lähes kaikissa EU-maissa julkisen talouden alijäämät ovat supistuneet merkittävästi 1990-luvun alusta osin suhdannesyistä, mutta valtaosaltaan rakenteellisten toimenpiteiden seurauksena. Maittaiset erot toimenpiteiden rakenteessa ovat kuitenkin huomattavat.Tutkimustulosten valossa Pohjoismaat ja Iso-Briannia ovat selvimmin noudattaneet julkisen talouden tasapainottamisessa linjaa, joka vakaannuttaa julkisen talouden rahoitusaseman kestävällä tavalla.Sen sijaan Belgiassa, Irlannissa, Itävallassa ja Portugalissa konsolidointi on perustunut lähes yksinomaan verotulojen voimakkaaseen kasvuun.Espanjassa, Italiassa, Kreikassa, Ranskassa ja Saksassa yli puolet julkisen talouden rahoitusaseman paranemisesta on toteutettu korottamalla veroja. Asiasanat: finanssipolitiikka ja julkisen talouden alijäämä
  • Kuoppamäki, Pasi (1998)
    Suomen Pankin kansantalouden osaston työpapereita 3/98
    Varallisuushintojen määräytyminen on paitsi tärkeä osa kansantalouden toiminnan tehokkuutta myös merkittävää informaatiota tuottava prosessi.Varallisuusmarkkinoiden tärkein tehtävä on resurssien tehokas allokaatio tuotoiltaan parhaisiin kohteisiin. Suuret yllättävät varallisuushintojen muutokset ovat osoittaneet, ettei varallisuusmarkkinoiden toimintaa ymmärretä riittävästi. Erityisen suuria muutokset ovat osakemarkkinoilla, joiden merkitys rahoituksen kanavoinnissa kasvaa arvopaperistumisen myötä. Raportissa analysoidaan Helsingin arvopaperipörssin hintatasoa suhteessa hinnoitteluteorian kautta johdettavaan fundamentteihin perustuvaan osakkeiden hintaindeksiin.Yritysten maksamien osinkojen summa on mallin keskeinen fundamentti.Malli on vain yksi yksinkertainen keino arvioida osakkeiden tasapainohintaa. Selvityksessä ei oteta kantaa keskusteluun kuplien synnystä vaan kuplien mahdollisuus otetaan annettuna.Mallin tulosten kautta arvioidaan vuoden 1997 kurssikehityksen oikeutusta.Raportti etenee yleisestä varallisuushintojen merkityksen ja lähihistorian kuvauksesta tasapainoanalyysiin. Tulosten mukaan osakkeiden hintataso ylitti tasapainohinnan selvästi 1970-luvun alussa ja 1980-luvun lopussa.Tulokset ovat kuitenkin herkkiä oletuksille tasapainohintamallista.Ex ante kuplat ovat olleet pienempiä kuin ex post, joten hinnoittelu ei ole ollut erityisen irrationaalista.Vuoden 1997 kurssinoususta ei löydy kuplaa eli se voidaan perustella fundamenteilla.Pörssikupla saa olla hyvin suuri, ennen kuin se muodostuu markkinoiden vakauden kannalta haitalliseksi.Tulosten mukaan osakkeiden yliarvostus ennakoi inflaatiopaineita paremmin kuin itse osakekurssin muutos. Asiasanat: pörssi, osakkeiden hinnoittelu, kupla
  • Björkstén, Nils (2000)
    Suomen Pankin kansantalousosaston työpapereita; Bank of Finland. Economics department. Working papers 1/00
  • Pesonen, Hanna (1998)
    Suomen Pankin kansantalousosaston työpapereita; Bank of Finland. Economics department. Working papers 6/98
  • Kinnunen, Helvi (1998)
    Suomen Pankin kansantalouden osaston työpapereita 1/98
    Tässä selvityksessä tarkastellaan Suomen tuotannon vaihtelun lähteitä verrattuna muihin EU-maihin.Aineistona on tuotannon muutos kansantalouden päätoimialoilla yhdeksässä EU-maassa vuosina 1978-93.Tuotannon vaihtelulähteinä tarkastellaan maakohtaisia tekijöitä ja toimialatekijöitä sekä aikatekijää, joka on yhteinen kaikille maille ja toimialoille.Vaihtelun ositus tehdään kolmiulotteisen varianssianalyysin avulla. Suomen tuotannon kasvun häiriöt ovat EU-inaihin verrattuna selvästi enemmän lähtöisin kotimaasta.Erillinen tarkastelu aikaperiodilta ennen 1990-lukua osoittaa, että tulos ei johdu 1990-luvun alun poikkeuksellisesta lamasta.Maakohtaisen tekijän muita EU-maita keskeisempi merkitys Suomessa selittyy sillä, että pääluvun loppuun saakka tuotannon keskimääräinen kasvu oli EU-maita nopeampaa.Myös toimialojen väliset erot kasvuvauhdissa olivat muita maita suurempia.Lamavuosien yli ulottuvassa tarkastelussa muita maita selvästi suuremmaksi häiriölähteeksi osoittautuu Suomessa maakohtainen suhdannevaihtelu.Lamavuosien yli ulottuvassa tarkastelussa korostuu myös Suomen suljetun sektorin tuotannon suuri volatiilisuus. Asiasanat: tuotanto toimialoittain, häiriö, varianssi
  • Vartia, Laura (2000)
    Suomen Pankin kansantalousosaston työpapereita 2/2000