Browsing by series

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 44
  • Peisa, Paavo (1996)
    Suomen Pankki. A 96
    Tässä julkaisussa tarkastellaan Maastrichtin sopimukseen johtanutta kehitystä, sopimuksen määräyksiä kolmanteen vaiheeseen siirtymisestä sekä tulevan Euroopan keskuspankin toimintaa. Lisäksi kuvataan jäsenmaiden talouksien lähentymistä toisen vaiheen aikana sekä pohditaan, millaista Euroopan keskuspankin ja kansallisten keskuspankkien rahapolitiikka mahdollisesti on kolmannen vaiheen aikana.
  • Koskenkylä, Heikki (2004)
    Suomen Pankki. A 108
    Financial integration is key to the European Union?s growth and competitive strategies ? part of the Lisbon Strategy ? which aims at raising the EU to be the most competitive economic area in the world.A European Commission report states that the growth and employment effects of broadening and deepening integration will be considerable.The effects will be seen in household and companies? access to both financing and other financial services at rates below those of today and from a broader and more reliable array of services. Financial integration has advanced varyingly, hastened by market forces, technological development and the euro.Authorities play a crucial role in both the promotion of integration and stability, the maintenance of confidence in financial market activities, improved consumer protection, prevention of criminal misuse of the financial system and promotion of competitiveness. Integration is most advanced in the European debt markets and in the wholesale market for short-term debt instruments.Development within the retail banking sector has been slower.Households and small and medium-sized companies are still modest users of crossborder financial services.Infrastructures already in place in financial markets, concerning large-value payments, operate effectively and reliably at the cross-border level.Systems handling small-value payments still must be improved in order to provide as rapid and reasonably-priced transfer of payments across international borders as now happens with domestic transfers. Cross-border securities clearing and settlement continues to be inefficient and expensive.However many EU-level fora are looking to solve the perceived shortcomings in access to cross-border financial services and trade. The European Commission has actively furthered financial market integration, as too the ECB and the ESCB, both of which have made efforts to influence the development of an internal market within the financial markets, leading to close cooperation between the European Commission, European Council and ESCB. Keywords: financial markets, integration, clearing and settlement systems, structural change, regulation and supervision, stability
  • Kariluoto, Jarmo (1996)
    Bank of Finland studies. A 98
    This study describes the compilation methods and source data for Finland's balance of payments and presents revised time series (starting from 1975) on the balance of payments. It also includes an examination of quality control of basic data and an evaluation of the quality of published balance of payments statistics. As a special topic, we analyse the breakdown by components of changes that have occurred in Finland's net international investment position, including those components that are not part of the regular balance of payments flows (ie valuation changes). Finland's balance of payments compilation methods have been thoroughly revamped in recent years. These changes have been essentially influenced by the lifting of foreign exchange control, which had been completed by the start of the l990s.As a result data collection has been revised so as to rely largely on surveys specifically designed for balance of payments purposes. The quality of Finnish balance of payments statistics has remained high during the period covered in this study. The 'errors and omissions' item stayed almost without exception within internationally accepted limits. Nonetheless, with the onset of the l990s the situation has changed in that it is now increasingly important to focus our attention on fluctuations in securities prices.
  • Koskenkylä, Heikki (2003)
    Suomen Pankki. A 105
    Chapter 1 Leena Mörttinen - Kimmo Virolainen Overall developments in the Finnish financial markets 11 Chapter 2 Eija Salavirta - Katja Taipalus - Jukka Topi -Esa Jokivuolle - Kirsi Ripatti Money and capital markets 35 Chapter 3 Sampo Alhonsuo - Jarmo Pesola - Pertti Pylkkönen - Raoul Berglund - Timo Laakso - Hely Salomaa Financial intermediation and financial and insurance institutions 117 Chapter 4 Heli Paunonen - Timo Iivarinen - Kari Kemppainen - Jenni Koskinen Payment systems and instruments 213 Chapter 5 Hannu Karppinen - Katri Nuotio - Jarkko Karjalainen Financial market legislation 267 Chapter 6 Kimmo Virolainen - Kirsi Ripatti - Tommi Orpana Oversight of financial markets 301 Chapter 7 Juhani Turunen - Hely Salomaa Insurance legislation and supervision 351
  • Laurila, Juhani (1995)
    Suomen Pankki. A 94
    Suomen Pankki toimi Suomen ja Neuvostoliiton clearingtilien pitäjänä valtion lukuun koko sodan jälkeisen ajan vuoden 1990 loppuun.Ulkomaankaupan toimintaympäristön muuttuminen 1970-luvulta lähtien johti clearingmaksuliikenteen hoitamisessa ja clearingtiliehtojen noudattamisessa ongelmiin, joiden takia Suomen Pankki joutui puuttumaan alun perin ajateltua aktiivisemmin clearingin hoitoon.Tutkimuksessa selvitellään niitä syitä, joiden vuoksi keinot idänkaupan epätasapainon sekä maksu- ja rahoitusongelmien ratkaisemiseen eivät olleet riittäviä.Lisäksi tutkimuksessa vertaillaan Suomen ja Neuvostoliiton välistä clearingjärjestelmää muihin vastaaviin kahden- ja monenkeskisiin maksujärjestelmiin. Kokemukset Suomen ja Neuvostoliiton välisestä clearingistä tukevat käsitystä, että valtioiden väliset clearingmaksujärjestelmät hyödyttävät kauppaa vain tiukasti sovellettuina lähinnä sellaisissa oloissa, joissa pankkipalvelut sekä mahdollisuudet kahden- tai monenkeskiseen, vaihdettavilla valuutoilla käytävään kauppaan ovat rajoitetut tai puuttuvat.Clearingmaksujärjestelmän toimivuus edellyttää, että sitä käytetään lähinnä juoksevien maksujen, muttei luottojen, kanavointiin. Julkaisu sisältää runsaasti tietoa clearingin historiasta, toimintamekanismeista ja menettelytavoista, joten se sopii perus- ja lähdeteokseksi.
  • Sydänmäki, Esko (1986)
    Suomen Pankki. A 65
    Selvityksessä tarkastellaan yli 40 vuoden jaksoa kansainvälisen valuuttajärjestelmän toiminnassa. Siinä kuvataan, millä tavoin Kansainvälisen valuuttarahaston jäsenmaat sopivat valuuttayhteistyön tavoitteista ja säännöistä sekä millä tavoin nämä säännöt suhtautuivat vallitseviin taloudellisiin oloihin. Kansainvälinen valuuttajärjestelmä rakentui pitkään tiukan lainomaisen sopimussäännöstön varaan. Näitä säännöksiä tukemaan luotiin suuret mittasuhteet saanut rahoitusyhteistyö, jota tarvittiin valuuttakurssisuhteiden puolustamisessa. Maailmantalouden muutokset sekä eri maita koskevat erityistekijät ovat ratkaisseet, missä määrin yhteisesti asetettuja tavoitteita on saatettu maittain toteuttaa.
  • Sydänmäki, Esko (1990)
    Suomen Pankki. A 76
    ALKUSANAT 3 1 JOHDANTO 7 2 KANSAINVÄLISEN VELKAONGELMAN SYNTY 11 2.1 Velkakriisin puhkeaminen 11 2.2 Maailmantalouden muutokset ja velkaongelma 13 2.3 Kehitysmaiden talouspolitiikka 19 2.3.1 Talouspolitiikan ekspansiivinen perusvire 19 2.3.2 Talouspolitiikan edellytykset vuosina 1981 ja 1982 21 2.4 Kansainvälisen velkastrategian perusteet 22 2.5 Keskipitkän ajan talouspolitiikan toimivuuden arviointia 24 2.6 Velkastrategia ja taloudellinen tilanne 26 3 RAHOITUSTEKIJÄT JA VELKAANTUMINEN 3.1 Kaupallisen rahoituksen käyttö 3.2 Kansainvälisten järjestöjen näkemys 4 TOIMENPITEET VELKAKRIISIN LIEVITYKSESSÄ 4.1 Yleistä 4.2 Pariisin klubin toiminta 4.3 Pankit ja velkajärjestelyt ennen vuotta 1982 4.4 Syksyn 1982 jälkeinen velkastrategia 4.4.1 Strategian toteuttaminen 4.4.2 Velkaongelman eteneminen 4.4.3 Pankit ja velkastrategian alkuvaihe . 4.5 Velkastrategian uudistaminen 4.5.1 Bakerin aloite 4.5.2 Velkojen 1ykkäykset 4.5.3 Ve1kahe1potukset 1982 - 1986 4.5.4 Bradyn aloite 5 LOPUKSI LÄHDELUETTELO LIITE 1. LUETTELO SELVITYKSEN VELKAONGELMAMAISTA LIITE 2. TILASTOAINEISTOA VALIKOIDUISTA KEHITYSMAISTA
  • Suomen Pankki (1989)
    Suomen Pankki. A 70
    ESIPUHE Vesa Vihriälä MIHIN KASSAVARANTOJÄRJESTELMÄÄ TARVITAAN? Tarja Heinonen KASSAVARANTOJÄRJESTELMÄ ERI MAISSA Juha Tarkka - Timo Hämäläinen KASSAVARANTOVELVOITE RAHAPOLITIIKAN VÄLINEENÄ Veikko Saarinen PANKKIEN KASSAVARANTOTALLETUSTEN EHDOT, MÄÄRÄT JA KUSTANNUKSET VUOSINA 1955 - 1987 SUMMARY
  • Lempinen, Urho; Lilja, Reija (1988)
    Suomen Pankki. A 69
    JOHDANTO YLEISKATSAUS MAKSUJÄRJESTELMIIN Maksujärjestelmien tausta Maksujärjestelmien perustyypit ja näiden ominaisuudet Tavararahajärjestelmä Katteettoman rahan järjestelmä Tilijärjestelmä Maksuvälineiden kysynnän määräytymisestä SUOMEN MAKSUJÄRJESTELMÄ Suomen maksujärjestelmä kansainvälisessä vertailussa Maksuvälineiden kysyntä Suomessa Käteistä rahaa korvaavien maksuvälineiden käyttö Käteisen rahan käyttö Suomessa Suomen maksujärjestelmän kustannuksista KEHITTYVÄ MAKSUJÄRJESTELMÄ JA KESKUSPANKKI Keskuspankki ja maksujärjestelmän vakaus Keskuspankki ja maksujärjestelmän tehokkuus Yksikkökoko ja maksujärjestelmän tehokkuus Milloin maksujärjestelmän kansallistaminen on perusteltua tehokkuussyistä? Keskuspankki yksityisen maksujärjestelmän ohjaajana ja säätelijänä Maksujärjestelmän kehityksen vaikutukset rahapolitiikkaan YHTEENVETO JA TULOSTEN ARVIOINTIA Yhteenveto Tulosten arviointia KIRJALLISUUS
  • Aaltonen, Ari; Aurikko, Esko (1989)
    Suomen Pankki. A 73
    Tässä julkaisussa pyri~ään selvittämään kattavasti keskuspankin toimintatapoja ja keskuspankkipolitiikkaa Suomessa 1980-luvun lopussa. Tämän lisäksi tarkastellaan rahoitusmarkkinoiden ja keskuspankkipolitiikan puitteiden muutoksia sekä keskuspankkipolitiikan mahdollisuuksia nykyisissä rahoitusmarkkinaoloissa. Julkaisussa keskitytään kuvaamaan keskuspankkipolitiikan ja Suomen Pankin interventiopolitiikan nykyisiä institutionaalisia perusratkaisuja ja rajoituksia sekä yleisiä periaatteita. Sen sijaan harjoitetun politiikan tavoitteiden, toimenpiteiden ja vaikutusten tarkastelu jää esityksen ulkopuolelle.
  • Hirvonen, Juhani; Virén, Matti (1996)
    Suomen Pankki. A 97
    Tutkimus perustuu noin 5 700 yritykselle tehtyyn kyselyyn.Kyselyn suoritti Suomen Pankki keväällä 1995. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella käy selvästi ilmi, että käteisrahan käyttö yrityssektorilla on edelleenkin hyvin yleistä.Teollisuuden ja palvelualojen yrityksillä on käteisrahaa noin 1.5 mrd. markkaa eli lähes 15 % siitä käteisrahasta, joka on pankkien ulkopuolella. Käteisrahan määrä vastaa siten yhden päivän liikevaihtoa Luku on verraten suuri, jos mittapuuna käytetään aiempia arvioita niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Eniten käteisrahaa on vähittäiskaupan ja muiden palveluiden piirissä.Sen sijaan rakennustoiminnassa ja osin teollisuudessa käteisrahan määrät ovat pieniä. Vaikka käteisrahan määrä kasvaakin toimipaikan koon mukaan, supistuu käteisrahan ja liikevaihdon suhde hyvin selvästi. Todella suurissa yrityksissä käteisrahan suhteellinen määrä onkin olemattoman pieni. Käteisrahan määrät ja käteisrahan käyttö, eli osuus suoritetuista ja saaduista maksuista, noudattavat varsin samanlaista kaavaa niin toimialoittain kuin yritysten toimipaikkojen koonkin suhteen tarkasteltuna. Kyselyn mukaan yritysten saamista maksuista suoritetaan yhä runsaat 17 % käteisrahalla. Yritysten suorittamista maksuista osuus on kuitenkin vain hieman vajaat 6 %. Luvut ovat sopusoinnussa sen kanssa, mitä esimerkiksi kotitalouksien maksutavoista tiedettiin etukäteen. Sama käy ilmi myös ulkomaisista tutkimustuloksista, vaikkakin niitä on poikkeuksellisen vähän käytettävissä. Se, että yrityksissä on niinkin paljon käteisrahaa kuin edellä todettiin, viittaa siihen, että Suomessa käteisrahan hallussapitoon ei liity mitään suurempia selvittämättömiä ongelmia tai paradokseja. Silti on tarpeen edelleenkin laatia arvioita sektoreittaisista käteisrahakassoista ja niihin liittyvistä tunnusmerkeistä. Näiden arvioiden perusteella voidaan taas laatia ennusteita ja arvioita tulevien vuosien kehityksestä. Näitä ennusteita tarvitaan paitsi käteisrahan valmistustarpeiden arviointia varten myös koko rahahuollon suunnittelua varten. Euroopan unionin talous- ja rahaliiton myötä ennusteiden tarve on ymmärrettävistä syistä erityisen ajankohtainen.
  • Saarinen, Veikko (1986)
    Suomen Pankki. A 63
    Tämän selvityksen ensimmäisessä osassa esitetään pääpiirteet vuosina 1950 - 1984 sovelletuista keskuspankkiluoton ehdoista. Siinä kartoitetaan keskuspankkiluoton säätelyssä käytetyt kiintiöt, perus- ja lisäkorkoasteikot sekä järjestelmän rakennemuutokset. Selvityksen keskeisenä tavoitteena on ollut kartoittaa yhtenäisellä tavalla yli 30 vuoden ajalta kertynyt historiallinen materiaali. Selvityksen toisessa osassa tarkastellaan Suomen Pankin päivämarkkinoiden kehitystä ja ehtoja vuosina 1975 - 1984 Suomen Pankin rahapolitiikan osana. Päivämarkkinoiden tarkastelu on jaettu kahteen ajanjaksoon. Ensimmäisen aikana (1975 - 1979) päivämarkkinat toimivat uutena kiintiöjärjestelmää lähinnä täydentävänä likviditeetin tasausvälineenä. Toisen aikana (1980 - 1984) kiintiöjärjestelmän merkityksen vähennyttyä päivämarkkinat toimivat rahapolitiikan keskeisenä välineenä ja vaikutuskanavana. Päiväluottojen ja -talletusten määrä- ja korkorajojen ohella selvityksessä esitetään markkinoiden koronmuodostuksen perustana olleet sijoitussäännöt sekä niihin perustunut Suomen Pankin päivämarkkinapolitiikka. Lisäksi tarkastellaan päivämarkkinoiden kytkeytymistä keskuspankkiluottojärjestelmään. Selvityksen kolmannessa empiirisessä osassa esitetään vuosilta 1940 - 1984 tilastotietoja keskuspankki rahoituksen määrästä, rajoista ja kustannuksista. Tiedot on valtaosin laskettu päiväarvojen keskiarvoina, jotta ne mahdollisimman luotettavasti kuvaisivat tapahtunutta kehitystä. Erityisen huolellisesti on pyritty laatimaan keskuspankkirahoituksen marginaalikustannussarja, koska sitä sekä rahamarkkina-analyyseissa että ekonometrisissa malleissa on usein käytetty rahamarkkinoiden kireyden indikaattorina.
  • Virén, Matti (1993)
    Suomen Pankki. A 87
    Esipuhe 5 1 Johdanto 9 2 Maksuvälinejärjestelmät ja käteisrahan kysyntä 12 2.1 Kansainvälinen vertailu 12 2.2 Suomen makuvälinejärjestelmä ja käteisrahan käyttö 24 2.3 Käteisrahan kysyntää koskevia tuloksia aikasarja-aineistolla 38 2.4 Käteisrahan kysyntä vuoden 1992 poikkileikkaustutkimuksissa 40 2.4.1 Rahan määrä ja lajijakauma 40 2.4.2 Rahan jakautuminen kotitalouksien kesken 45 2.4.3 Yhteenveto käteisrahan kysyntää koskevista estimointituloksista 52 3 Maksuvälinekysely 54 3.1 Kyselyn suorittaminen 54 3.2 Maksujen jakautuminen maksun koon ja maksuvälineen suhteen 56 3.3 Maksujen ajoittuminen viikon- tai kuukaudenpäivän mukaan 71 4 Yhteenveto ja johtopäätöksiä 75 Liitteet 1 Käteisrahan kysyntää koskevia estimointituloksia 78 2 Lyhennetty versio kyselylomakkeesta ja vaStausohjeista 84 Lähdeviittaukset 89 Summary 91
  • Aaltonen, Ari; Aurikko, Esko; Kontulainen, Jarmo (1994)
    Suomen Pankki. A 92
    Foreword 5 1 The Bank of Finland's functions 9 2 The Bank of Finland's role in financial markets 11 2.1 The Bank's balance sheet 11 2.2 Money supply and demand, and monetary aggregates 14 3 Financial markets 20 3.1 Changes in financial markets 20 3.1.1 Financial markets become internationalized and controIs on capital movements are lifted 20 3.1.2 Emergence of market interest rates and interest rate deregulation 22 3.1.3 Formation of the money market 26 3.1.4 Evoluclon of the capital markets 27 3.1.5 Changes in how financial institutions operate 31 3.2 Reform of the central bank financing system 34 4 Objectives and implementation of monetary policy 41 4.1 The ultimate target - why aim at low inflation? 44 4.2 Ultimate, intermediate and immediate targets' in fixed and floating exchange rate regimes 47 4.3 The institutional framework for monetary policy 58 4.3.1 The exch~ge rate system 58 4.3.2 The liquidity facility and banks' central bank financing 64 4.3.3 The rrrinimum reserve system 68 4.3.4 The base rate 71 4.4 Domestic money market operations and interventions in the foreign exchange market 74 4.4.1 Domestic money market operations 74 4.4.2 Interventions in the foreign exchange market 78 4.5 How monetary policy decisions are made 84 4.6 Bank of Finland information policy 87 5 Monetary integration in Europe and the Bank of Finland 91 Appendix Financial relations between the banks and the Bank of Finland 96
  • Suomen Pankki; Idänkaupan osasto (1990)
    Suomen Pankki. A 75
    Sisällysluettelo: JOHDANTO 7 Vesa Korhonen: 11 NEUVOSTOLIITON TALOUS JA ULKOMAANKAUPPA Seija Lainela: 149 NEUVOSTOLIITON ULKOMAANKAUPPAJÄRJESTELMÄN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET CLEARINGKAUPPAAN Paula Lähdemäki: 189 NEUVOSTOLIITON KOKONAISTALOUDELLISET KÄSITTEET KANSANTALOUDEN TILINPIDON POHJALTA TARKASTELTUNA SUMMARY 241
  • Pauli, Ralf (1991)
    Suomen Pankki. A 81
    Esipuhe 1 Johdanto 1.1 Keskuspallkkien tehtävistä yleensä 1.2 Selvityksen näkökulma ja rajaus 2 Sääntelyn ja valvonnan tarve ja tavoitteet 2.1 Sääntelyn purkamisesta uudelleensääntelyyn 13 2.2 Mitä tarkoitetaan rahoitusmarkkinoiden vakaudella? 15 2.3 Mitä tarkoitetaan rahoitusmarkkinoiden tehokkuudella? 17 2.4 Vakauden ja tehokkuuden välisestä yhteydestä 21 2.5 Rahoitusjärjestelmän tärkeys ja häiriöalttius 24 3 Pankkien palvelutuotannon suurentaminen ja monipuolistaminen 3.1 Tuotannon suurentaminen ja monipuolistaminen pankkien näkökulmasta 3.2 Empiirisiä tuloksia 3.3 Tuotannon suurentaminen ja monipuolistaminen valvojan näkökulmasta 3.4 Pankki- ja vakuutuspalveluiden yhteistuotanto 4 Rahoitustoiminnan arvopaperistuminen 4.1 Arvopaperistuminen 4.2 Arvopaperistuminen pankkien kannalta 4.3 Arvopaperistuminen valvojan näkökulmasta 5 Suojajärjestelmät 5.1 Keskuspankin hätärahoitus 5.2 Talletusten vakuutusjätjestelmä 5.3 Hätärahoitukseen sisältyvä moral hazard -ongelma 5.4 Talletusten vakuuttamiseen sisältyvä moral hazard -ongelma 5.5 Keskuspankin hätärahoituksen ja talletusten vakuutusjärjestelmän välisestä yhteydestä 6 Lopuksi Liite Kirjallisuusl uettelo Summary
  • Suomen Pankki (1989)
    Suomen Pankki. A 72
    ESIPUHE 3 TIiVISTELMÄ 7 Veikko Saarinen PANKKITOIMINNAN KANNATTAVUUS SUOMESSA 1960 - 1981 11 Kjell Hemberg SUOMALAISTEN PANKKIKONSERNIEN KANNATTAVUUS VUONNA 1987 - KANSAINVÄLINEN VERTAILU 51 Sampo Alhonsuo - Juha Tarkka RAHOITUSTOIMINNAN TUOTTAVUUS JA TEHOKKUUS SUOMESSA 77 Monica Ahlstedt - Liisa Halme - Eeva-Liisa Raitanen PANKKITOIMINNAN RISKIT JA NIIDEN VALVONTA SUOMEN PANKISSA 107 SUMMARY 143
  • Suomen Pankki (1990)
    Suomen Pankki. A 77
    ESIPUHE Juha Savela PANKKIEN VAKAVARAISUUSVAATIMUKSIEN UUSIMINEN Sampo Alhonsuo LIIKEPANKIT SUOMESSA JA EUROOPAN YHTEISÖN MAISSA - TEHOKKUUDEN JA KANNATTAVUUDEN VERTAILU Sampo Alhonsuo - Johanna Pensala PANKKIEN JA VAKUUTUSYHTIÖIDEN YHTEISTOIMINTA JA TOIMIALALIUKUMINEN Tom Kokkola - Matti Viren KESKUSPANKIN KUSTANNUSRASITUS ERI MAISSA SUMMARY
  • Pauli, Ralf (toimittaja) (1994)
    Suomen Pankki. A 89
    Esipuhe Suomalaisten pankkien kansainvälistyminen Anne Turkkila Ulkomaiset pankit Suomessa Juha Savela Pankkien varainhankinnan ja varainkäytön muutokset Helka Jokinen - Heikki Solttila Pankin taseen ulkopuolisen toiminnan rakenne ja kehitys vuosina 1989-1993 Juha Savela Pankkisektorin kapasiteetti ja keskittyneisyys Suomessa Sinikka Salo Summary
  • Suomen Pankki (1993)
    Suomen Pankki. A 88
    Foreword 5 Payment Systems: Overview and Prospects 9 Ralf Pauli Cash 21 Seppo Eriksson - Tom Kokkola Banks' Payment Systems 59 Markku Hirvonen - Maija Keskinen - Eero Kostamo - Vuokko Pitkänen - Juhani Saarento - Timo Ylitalo The Bank of Finland Interbank Funds Transfer System and Payment Clearing 109 Marianne Palva Intemational Payments 121 Jyrki Aarnio - Mervi Arponen - Jorma Hilpinen - Leena Karlsson - Markku Kemppainen - Lea Latva-Pukkila - Hannu Lohikoski - Risto Savolainen - Olavi Setälä - Hannu Wiksten Clearing and Settlement of Securities Transactions: Description, Regulation and Intemational Recommendations 161 Maritta Vehmas Book-Entry Securities System and Clearing and Settlement of Book-Entry Transactions 177 Liisa Jauri Clearing and Settlement of Money Market Transactions at the Helsinki Money Market Center 187 Erkki Vehkamäki Trading, Clearing and Settlement on the Helsinki Stock Exchange 199 Juha Kaiponen Standardized Derivatlves: Trading and Clearing Jan Forsbom - Timo Laitinen New Payment Systems and the Central Bank Harri Hasko - Harri Lahdenperä - Ossi Leppänen - Antti Suvanto Literature on Payment Systems