Vuodenvaihteessa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siitä, kun eurosetelit ja -kolikot laskettiin liikkeeseen. Helmikuun lopussa taas päättyy Suomen Pankin kymmenen vuotta kestänyt velvollisuus lunastaa markkaseteleitä ja -kolikoita. Maaliskuusta lähtien markoilla on siis enää vain keräily- tai muistoarvoa, joka joissain tapauksissa voi kuitenkin olla nimellisarvoa suurempi. Selvittääkseen kuinka monella on vielä hallussaan markkoja ja mitä markoille on aikomus tehdä, Suomen Pankki tilasi Taloustutkimukselta kyselytutkimuksen.

Tyypillisesti ekonomistit olettavat, että taloudella on yksi tasapainotila, jota kohti talous liikkuu pitkällä aikavälillä. Talouden ajaa pois tasapainosta sen kohtaamat yllättävät muutokset, joita kutsutaan sokeiksi. Talouden kohtaamat sokit ja niihin liittyvä talouden dynamiikka aiheuttavat lasku- ja noususuhdanteita, mutta nämä ovat ohi meneviä ilmiöitä ja lopulta talous palautuu kohti tasapainoa.

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto päätti 22.1.2015 laajentaa rahapoliittisia arvopaperiostojaan. Maaliskuusta 2015 alkaen eurojärjestelmä (EKP ja euroalueen kansalliset keskuspankit) tulee ostamaan jo aiemmin käynnistettyjen ohjelmien1 ohella euroalueen valtioiden, valtiosidonnaisten laitosten ja yhteiseurooppalaisten liikkeeseen laskijoiden euromääräisiä investointiluokan velkapapereita. Kokonaisostomäärät tulevat olemaan noin 60 miljardia euroa kuukaudessa syyskuun 2016 loppuun saakka.

Washington D.C. palasi arkeen pääsiäistä edeltävällä viikolla, kun Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin ympärille pystytetty teräsaita poistettiin. Aita toimi turvana talousmahtimiehille ja -naisille valuuttarahaston kevätkokouksen aikana. Vaikka kokousten hiotuista loppupäätelmistä on usein vaikea saada selkoa, kansainväliseen finanssiarkkitehtuuriin liittyvät uudistushankkeet edistyvät kuitenkin juuri näissä kokouksissa.

Euroalueen rahapolitiikan päätöksenteon avoimuus lisääntyy vuoden 2015 alusta. EKP:n neuvosto päätti 3.7.2014 kokouksessaan julkistaa jatkossa selonteon käymistään rahapoliittisista keskusteluista. Tällä hetkellä korkokokousten pöytäkirjat julkaistaan 30 vuoden viiveellä. Suomen Pankki on pitänyt tärkeänä avoimuuden lisäämistä. Rahapolitiikan viestinnän muodot vaihtelevat jonkin verran keskeisten keskuspankkien välillä, mutta yhteistä on ollut avoimuuden kasvattaminen viimeisen 20 vuoden aikana.

EKP:n neuvoston eilen (4.9.2014) julkaisemat rahapolitiikan elvytystoimet ovat jatkumoa kesäkuussa julkaistulle rahapolitiikkapaketille. EKP:n neuvosto laski kaikkia rahapoliittisia korkojaan 0,10 prosenttiyksiköllä. Neuvosto asetti yön yli -talletuskoron -0,20 prosenttiin, jolloin pankkien täytyy maksaa entistä enemmän keskuspankkiin tekemistä talletuksistaan. Miinusmerkkinen korko kannustaa ylijäämäisiä pankkeja lainaamaan alijäämäisille pankeille sen sijaan, että ylijäämäiset pankit tallettaisivat varansa keskuspankkiin.

Viime viikon torstaina 22.1.2015 Euroopan keskuspankki teki historiallisen päätöksen viime syksynä käynnistetyn omaisuuserien osto-ohjelmansa merkittävästä laajentamisesta. Eurojärjestelmä ryhtyy maaliskuusta 2015 alkaen ostamaan jälkimarkkinoilta euroalueen valtioiden, valtiosidonnaisten laitosten ja yleiseurooppalaisten laitosten arvopapereita. Aikaisemmin päätetyt ostot kohdistuvat ainoastaan katettuihin joukkolainoihin ja omaisuusvakuudellisiin arvopapereihin.

Eurojärjestelmä laajentaa ensi maanantaina käynnissä olevat arvopaperiostonsa valtionlainoihin. Lokakuusta lähtien on ostettu pankkien liikkeeseen laskemia arvopapereita ja niiden ostamista jatketaan. Kaikkiaan yhteenlasketuiksi kuukausiostoiksi ilmoitettiin 60 miljardia euroa maaliskuusta 2015 syyskuun 2016 loppuun eli ohjelman koko on 1 140 miljardia. Ohjelman tavoite on rahapoliittinen. Taseen kasvattamisella pyritään nostamaan inflaatio kohti rahapolitiikan strategista tavoitetta eli alle kahden prosentin mutta sen lähellä olevaa vuosivauhtia.

EKP:n neuvosto päätti 5.6.2014 laskea korkonsa historiallisen alas sekä lisätä likviditeettiä lopettamalla aiemmin tehdyistä arvopaperiostoista (SMP) rahamarkkinoille tulleen rahamäärän poistamisen. Miten nämä toimet tulevat vaikuttamaan rahapolitiikan välittymismekanismiin lyhyiden rahamarkkinakorkojen kautta? Kuviossa 1 on kuvattu likviditeetin eli keskuspankkirahan määrän ja hinnan (lyhyt rahamarkkinakorko) suhde.

Jos palkat ovat Suomessa nousseet liikaa suhteessa muihin maihin, miten kilpailukyky voidaan palauttaa? Pelkkä palkkamaltti lievittää nyt ongelmaa hyvin hitaasti, koska muissakin maissa palkkojen odotetaan nousevan vain vaimeasti lähivuosina. Palkkamaltin lisäksi käytettävissä on muitakin keinoja. Tässä kirjoituksessa käyn niitä läpi. En ota kantaa siihen, mitä keinoja tulisi käyttää, vaan esitän arvioita niiden vaikutuksista.