Browsing by series

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 59
  • Brusila, Eija (1994)
    Suomen Pankki. D 80
    Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa arvopaperikauppojen nettouttaviin selvitysjärjestelmiin sovellettava voimassaoleva lainsäädäntö. Tutkimuksen keskeinen teema on nettoutus, mutta monet esille tulevat ongelmat koskevat myös yleisesti arvopapereiden selvitystä. Arvopaperikauppojen nettoutuksen vaikutukset ulottuvat useille oikeudenaloille, mutta tutkimuksessa tarkastellaan nettoutusta yksityisoikeuden kannalta. Maksukyvyttömyyden aiheuttamien epäselvien tilanteiden vuoksi konkurssioikeudelliset säännökset ovat kuitenkin korostetusti esillä. Tutkimuskohteen ulkopuolelle on rajattu vero-oikeudellisten säännösten vaikutukset eri nettoutustyyppejä vertailtaessa sekä arvopaperikauppojen sopimusehtoja laadittaessa.
  • Willman, Alpo (1976)
    Suomen Pankki. D 38
    Tämä tutkimus keskittyy kokonaismallin julkisen talouden lohkon esittelyyn sekä erilaisten finanssipoliittisten toimenpiteiden vaikutusten mittaamiseen. Tutkimus on kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa, joka muodostuu luvuista II - VI, rakennetaan julkisen talouden lohkolIe malli ja esitellään lohkon kytkennät kokonaismallin muihin osiin. Lohko muodostuu välittömien verojen kantoa kuvaavasta systeemistä sekä valtiontalouden, kansaneläkelaitoksen ja kuntien talouden osalohkoista. Sekä julkiset tulot että menot on melko pitkälle disaggregoitu ja niiden kehitystä on pyritty selittämään toisaalta julkisen vallan kontrollissa olevien päätösmuuttujien ja toisaalta kokonaismallin kannalta endogeenisten muuttujien avulla. Koska tulosten luotettavuus riippuu käytettävän menetelmän validisuudesta, tutkitaan toisessa vaiheessa kokonaismallin ennustekykyä. Tarkastelu suoritetaan ns. ex post ennusteiden valossa, jolloin ennalta määrätyistä muuttujista käytetään niiden toteutuneita arvoja. Kokonaismallin ennustekykyä käsitellään tutkimuksen VII luvussa. VIII luvussa, jossa kuvataan tutkimuksen kolmatta vaihetta, esitetään erilaisten finanssipoliittisten toimenpiteiden vaikutusten mittaamista. Niitä mitataan toisaalta keskeisten kokonaistaloudellisten tavoitemuuttujien kannalta ja toisaalta valtion budjetti tasapainon kannalta. Myös valtion tulojen ja menojen erotuksena syntyvän valtion rahoitustarpeen rahoitusmarkkinoiden kautta tapahtuvan vaikutuksen suuruutta tutkitaan.
  • Pohjola, Immo (1974)
    Suomen Pankki. D 35
    Seuraavassa esitetään aluksi rahateoriaa siltä osin kuin se koskee mallin rakentamista ja sitten selostetaan eräiden muiden maiden empiir.isiä rahamarkkinamalleja, joita on saatu käytettäväksi. Tämän jälkeen hahmotetaan Suomen rahamarkkinamallin kehikko .ja yhtälöt spesifioidaan ja estimoidaan. Estimoiduista yhtälöistä kootaan erilaisin oletuksin toimivia rahamarkkinakokonaisuuksia, minkä jälkeen käsitellään rahamarkkinoiden vaikutuskanavia kansantalouden reaalipuolen kehitykseen. Lopuksi esitetään lyhyesti eräitä parannusmahdollisuuksia rahamarkkinamalliin. Käytettävä aineisto sekä estimointimenetelmät selostetaan liitteissä. Tässä yhteydessä mainittakoon kuitenkin, että aineisto on neljännesvuosipohjaista ja kausipuhdistettua. Estimointiperiodi on 1958 - 1968.
  • Puumanen, Kari (1968)
    Suomen Pankki. D 19
    Suomen rahoitusmarkkinoilla on indeksisidonnaisuusinstituution synnyttäneenä voimana ollut ennen muuta reaalikorkoajattelun ja rahanarvoabstraktion varaan rakennettu inflaatiosuoja-argumentti. Tämä voimakkaan normatiiviseen asennoitumiseen johtava motivaatiolähde on myös ollut esteenä indeksisidonnaisuuden kehittymiselle rahoitusmarkkinasubjektien valintakenttää laajentavana ja riskiä eliminoivana instituutiona.Tältä kannalta olisi oleellista ei indeksisidonnaisuus sinänsä vaan mahdollisimman vapaan valinnan sallivien kaksoisluottomarkkinain olemassaolo. Varsinkin luoton kysynnän kannalta tarkasteltuna ovat rahoitusmarkkinamme tässä suhteessa vielä sangen puutteelliset. Tämän tutkimuksen eräänä pääteemana on ollut osoittaa inflaatiosuoja-argumentin selvä realistisuuden puute.Luvussa 2 tuotiin esille reaalikorkoajattelun virheellisyys ja luvussa 3 rahanarvoabstraktion soveltumattomuus varallisuuden inflaatioredistribuutiota koskevissa kysymyksissä.Nyt esiin tuotu tallettajien heikko elinkustannusinflaation ennakointikyky osoittaa sekin inflaatiosuojaargumentin epärealistisuutta.
  • Suomen Pankki; Bank of Finland (1983)
    Suomen Pankki. D 55
    Tässä julkaisussa esitetään Suomen Pankissa vuoden 1983 alkupuolella pidetyn inflaatioseminaarin alustukset. Seminaariin osallistui toistakymmentä keskuspankkipolitiikan valmistelusta vastuussa olevaa ekonomistia pankista sekä ulkopuolisena alustajana Palle Schelde Andersen Kansainvälisestä järjestelypankista (BIS). Keskustelun tavoitteena oli syventää osallistujien tietämystä inflaatioprosessista ja talouspolitiikan mahdollisuuksista torjua hintojen nousua.
  • Tuovinen, Marja (1979)
    Suomen Pankki. D 44
    1. JOHDANTO 9 2. ODOTUSTEN MUODOSTUMINEN MUUTTUJAN OMASTA MENNEISYYDESTÄ SAATAVAN INFORMAATION PERUSTEELLA 15 3. RATIONAALISET ODOTUKSET 38 4. TALOUDEN RAKENTEEN MUUTOS, OPPIMINEN JA ODOTUKSET 71 5. INFLAATIO-ODOTUSSARJAN OPTIlffiALISUUDEN TARKASTELUA 79 6. HINTOJEN MUUTOKSEN ARH1A-HALLIT INFLAATIO-ODOTUSTEN KUVAAJINA JA ODOTUSTEN MUODOSTmnSEN "VAIHTEEN MUUTOS" -HYPOTEESIN TESTAUS 7. YHTEENVETO 125 LÄHTEET 129 LIITE 1: Inflaatio-odotussarjan konstruoiminen 137 LIITE 2: Hintojen muutossarjojen eri differenssejä 143 LIITE 3: Hintojen muutossarjojen autokorrelaatio- ja osittaisautokorrelaatiofunktiot 145
  • Kukkonen, Pertti; Tikkanen, Esko (1970)
    Suomen Pankki. D 25
    Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ja arvioidaan erityisesti jäänmurtajien pääoma- ja käyttökustannuksia samoin kuin niiden tuottamia hyötyjä koko kansantalouden kannalta sen seikan selvittämiseksi3 mikä on taloudellisesti perusteltavissa oleva jäänmurtajainvestointien määrä. Tältä osin tutkimus on kokonaistaloudellista julkisten investointien suunnittelua. Tutkimuksessa sovellettavia kokonaistaloudellisen investointien suunnittelun periaatteita on esitetty talousneuvoston asettaman taloudellisen suunnittelun työryhmän mietinnössä1 . Näistä periaatteista on tutkimuksessa otettu sovellettavaksi kustannus-hyöty -analyysi. Yhdessä jäänmurtajapalvelusten ns. huippukysyntämallin kanssa kustannus-hyöty -analyysi muodostaa jäänmurtajainvestointien suunnittelun teoreettisen perustan.
  • Hirvonen, Juhani (1971)
    Suomen Pankki. D 27
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kokeilla vuosiaineistoon perustuvan yksinkertaisen kansainvälisen talouden ekonometrisen simultaanimallin muodostamista ja estimointia.
  • Kinnunen, Helvi (1993)
    Suomen Pankki. D 78
    Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten teollisuusyritysten kansainvälistymistä kaksivaiheisena prosessina. Yrityskohtaista poikkileikkausaineiston avulla etsitään vastausta kysymyksiin: - Mitkä yritykset kansainvälistyvät? - Mitkä tekijät määräävät ulkomaisen tuotannon määrän ja suuntautumisen?
  • Pihkala, Erkki (1965)
    Suomen Pankki. D 8
    1. Johdanto 2. Konerakennus 3. Raudan metallurgia 4. Yhteistyö polttoaineiden tuotannossa 5. Öljy- ja kaasuteollisuus 6. Yhteistyö sähkön tuotannossa ja jakelussa 7. Kemian teollisuus 8. Kulutustavara- ja elintarviketeollisuus 9. Maatalous 10. Yhteistyö liikenteessä 11. Ulkomaankauppa 12. Yhteistyö tilastotieteen alalla 13. Yhteistyö muissa komissioissa Loppulause
  • Molander, Ahti (1965)
    Suomen Pankki. D 7
    1. Johdanto 1 2. Kokonaistaloudelliset hinta- ja palkkateoriat 7 3. Katsaus hintojen ja palkkojen mikrotaloudelliseen teoriaan 17 4. Hypoteesien johtaminen 33 5. Aggregointiongelma 37 6. Ekonometrisistä malleista 43 7. Muuttujien empiiriset vastineet 58 8. Aikayksikön valinta ja havaintojen homiogeenisuus 74 9. Hintayhtälö empiirisessä mallitarkastalussa 78 10. Palkkayhtälö empiirisessä mallitarkastelussa 82 11. Eräitä tilastollisia ongelmia 86 12. Differenssimallit 92 13. Neljännesvuositarkastelu 100 14. Hinta- ja palkkayhtälö simultaanisena järjestelmänä 115 15. Estimaattien tarkkuus ja hypoteesin testaus 121 16. Tulosten tarkastelua 123 17. Eräitä muita empiirisiä hinta- ja palkkatutkimuksia 127 18. Kysyntäinflaatio vaiko kustannusinflaatio? 137 19. Loppumietelmiä 140 Lähdekirjallisuus 142
  • Suomen Pankki (1988)
    Suomen Pankki. D 67
    Tässä kokoomateoksessa julkaistaan kuusi Suomen Pankissa vuosina 1986 - 1987 tehtyä tutkimusta ja selvitystä. Ne käsittelevät korkojen kehitystä ja koronmuodostusta Suomessa. Artikkeleissa tarkastellaan ensi sijassa viime vuosien tapahtumia. Julkaistavat kirjoitukset perustuvat alun perin eri ekonomistiosastoilla laadittuihin keskustelualoitteisiin, joita julkaisua varten on kuitenkin korjattu ja täydennetty. Yleisvaikutelmaksi julkaisun tuloksista jää, että säännöstelyn asteittaisesta purkamisesta huolimatta suomalaiset rahoitusmarkkinat eivät näyttäisi viime vuosina toiminen ns. tehokkaiden markkinoiden ja rationaalisten odotusten hypoteesien mukaisesti. Markkinoiden nopean kehityksen vuoksi näin ei kuitenkaan,välttämättä tarvitse olla enää tai vastaisuudessa.
  • Johansson, Peter (1984)
    Suomen Pankki. D 56
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää koron muutoksen vaikutuksia kokonaistuotantoon ja hintatasoon taloudessa, jossa arvopaperimarkkinoiden merkitys on pieni. Tarkastelussa käytetään suljetun talouden mallia, mutta saadut tulokset voidaan kvalitatiivisesti yleistää koskemaan myös avointa taloutta. Tämä pätee erityisesti, jos oletetaan, että keskuspankki kontrolloi pitkäaikaisten ulkomaisten lainojen ja sijoitusten liikkeitä.
  • Virén, Matti (1988)
    Suomen Pankki. D 66
    Tämän selvityksen tarkoituksena on esitellä korkojen määräytymiseen vaikuttavia tekijöitä tilanteissa, jossa markkinavoimat olennaisilta osin määräävät korkojen ja korkorakenteen tason ja muutokset. Jos kohta käsite "markkinavoimat" tuntuu suhteellisen selvältä, mahdollisesti samoin kuin käsite "korkosäätely", on syytä pitää mielessä, että puhuttaessa markkinapohjaisesta korkojärjestelmästä liittyy siihen käytännössä aina asioita, jotka eivät ahtaasti tulkittuina liity markkinavoimiin; toisaalta vaikka puhutaan markkinapohjaisesta järjestelmästä, ei tämä suinkaan tarkoita sitä, että markkinat toimisivat täydellisesti. Tässä yhteydessä ei näihin varauksiin kuitenkaan kiinnitetä suurta huomiota. Ainoan poikkeuksen muodostaa jatkossa lyhyesti esiteltävä tasapainoluotonsäännöstely; ks. myös Stiglitz ja Weiss (1981).
  • Hämäläinen, Sirkka (1969)
    Suomen Pankki. D 22
    1.TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITE 1 2.KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISEN KÄSITTEESTÄ 9 3.KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMINEN JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT KANSANTALOUSTIETEEN TEORIASSA 14 4.KOTITALOUKSIEN SÄÄSTÄMISEEN VAIKUTTAVISTA PSYKOLOGISISTA TEKIJÖISTÄ 51 5.PSYKOLOGISTEN TEKIJÖIDEN VAIKUTUKSEN TUTKIMISEEN TÄHTÄÄVÄ EMPIIRINEN TUTKIMUS 97
  • Luukkainen, Hannele (1983)
    Suomen Pankki. D 54
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella rahoitustekijöiden vaikutusta kotitaloussektorin kulutuksen, investointien ja rahoitus saatavien määräytymiseen. Tutkimuksessa keskitytään selvittämään, miten koti taloussektorin rahoituksen lähteet - tulot ja luotot - ja eri varallisuuskomponentit - kestokulutusvaranto, asuntokanta ja rahoitussaatavat - vaikuttavat kestokulutuksen, muun kulutuksen ja asuntoinvestointien sekä rahoitussaatavien kysyntään. Rahoitussaatavia käsitellään paitsi aggregaattina myös ryhmiteltynä toisaalta likvideihin ja ei-likvideihin saataviin ja toisaalta korkoa tuottamattomiin ja korkoa ·tuottaviin saataviin.
  • Puntila, Markku (1965)
    Suomen Pankki. D 5
    Tutkimuksen teoreettisessa osassa tarkastellaan tekijöitä, jotka vaikuttavat Iikvidien varojen aggregoituun kysyntään rahan keskeisten tehtävien suorittajina- Rahan keskeisiksi tehtäviksi katsotaan tällöin toimiminen maksujen suoritusvälineinä, talousyksiköiden tulevien ja suoritettavien maksujen aikajakaantuman erot mahdollistavina sekä tämän aikajakaantuman satunnaisvaihteluiden varalta pidettyinä varantoina- Tästä kysynnästä käytetään tutkimuksessa nimitystä likvidien varojen kysyntä.Tutkimuksen empiirisen osan tarkoituksena on kuvata yleisön likvidien varojen kehitystä Suomessa tutkimusajanjakson aikana ja kokeilla, missä määrin yksin esitettyyn likvidien varojen kysynnän partiaaliseen tarkasteluun perustuvin mallein voidaan selittää näiden varojen kehitystä.Samalla empiirisen tutkimuksen tulokset saattavat antaa viitteitä, paitsi kysyntähypoteesien edelleen kehittämistä, myös reaali- ja rahataloudellisten tapahtumien välisten, molemminpuolisten riippuvuussuhteiden tarkastelua varten.
  • Helelä, Timo; Grönlund, Paavo; Molander, Ahti (1965)
    Suomen Pankki. D 12
    Tässä muistiossa on tarkastelun kohteiksi valittu sellaiset palkkaratkaisujen kannalta keskeiset tekijät kuten palkat. hinnat, työllisyys, tuottavuus ja tulonjako, niiden kehitys ajassa ja eri elinkeinoissa.Valtaosan muistion sisällöstä muodostaa luonnollisesti palkkoja koskeva tarkastelu. Tutkimuksen kohteena on koko kansantalous.Tämä on lyönyt leimansa sekä tilastoaineiston valintaan että tulosten analyysiin. Tutkimusnäkökulman kokonaisvaltaisuudesta johtuu, ettei yksittäisten alojen erityisongelmia ole voitu ottaa huomioon. Kokonaisvaltaisesta tarkastelukulmasta johtuu edelleen, että muistion perustana oleva tilastoaineisto pohjautuu kansantulolaskelmiin, jotka muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Näin on voitu välttyä päätymästä keskenään ristiriitaisiin tuloksiin, mikä usein saattaa olla seurauksena eri lähteistä peräisin olevan ja eri tavoin konstruoidun tilastoaineiston soveltamisesta.
  • Hilpinen, Jorma (1976)
    Suomen Pankki. D 39
    Selvityksen ensimmäinen luku käsittelee työvoiman kysynnän alueellista tasapainottomuutta. Vuoden 1973 jakautumat antavat kuvan tuotantotoiminnan keskittymistä ja sen alueellisia vaikutuksia työttömyyteen. Kansantalouden rakennemuutosten voimakkuutta havainnollistavat myös vertailut vuosien 1963 ja 1973 työllisyystietojen välillä. Toisessa luvussa tarkastellaan alueiden välisiä ja maasta pois suuntautuneita muuttovirtoja sekä mm. alueellisten koulutusrakenteiden vaikutusta muuttoon. Eri alueilla tapahtuneiden väestön ikärakenteiden muutosten avulla pyritään selvittämään maassa- ja maastamuuton tulevaisuuden näkymiä. Kolmannessa luvussa käsitellään työvoimaosuuksien vaihtelua eri alueilla ja eri ikäryhmissä. Vaihtelu on läheisessä yhteydessä tapahtuneisiin rakennemuutoksiin ja työvoimaosuuksiin vaikuttavia tekijöitä etsitään sekä työvoiman kysynnän että tarjonnan puolelta. Viime vuosina työvoimaosuudet ovat tuoneet työllisyyteen huomattavasti enemmän vaihtelua kuin työttömyys, joten ansiotyöhön osallistumiseen liittyvän käyttäytymisen pohtiminen on tärkeää. Lopuksi etsitään aikasarja-analyysin avulla työllisyysmuuttujien välisiä suhdannevaihtelun ajoittumiseroja. Analyysilla tähdätään keskeisten muuttujien vaihtelujen aikaerojen selvittämiseen sekä työllisyyssuhdanteiden sektoreittaisen ja alueellisen etenemistapahtuman kuvaamiseen. Analyysin avullatarkastellaan myös työttömyyden ja työllisyyden sopeutumista työvoiman kysynnän muutoksiin sekä sektoreittain että alueittain. Aikasarja-analyysin tuloksia on kuitenkin tulkittava varoen ja melko kaavamaisen tutkimusmenetelmän heikkoudet muistaen.
  • Lehto, Eero (1987)
    Suomen Pankki. D 65
    Tutkimuksen tavoite on kuvata pankkikilpailua lähinnä Suomen oloissa. Kuitenkaan ei rajoituta vain arvioimaan sitä, millaisena kilpailu on toteutunut, vaan analysoidaan myös sitä, miten kilpailu, kilpailun luonne ja kilpailun puuttuminen vaikuttavat pankkien käyttäytymiseen suomalaisia rahoitusmarkkinainstituutioita kuvaavassa teoreettisessa kehikossa.