Browsing by Author "Takala, Kari"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 44
  • Takala, Kari; Virén, Matti (1995)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 28/1995
    This paper deals with Finnish bankruptcies.It shows that bankruptcies are strongly related to the business cycle and that they are perhaps even more strongly related to indebtedness, real interest rates and asset prices.The importance of these financial factors probably increased when the financial markets were liberalized in the early 1980s. Although there is a lot of seasonal and cyclical variation in bankruptcies the long run level (especially when adjusted to the number of firms) is almost constant representing some sort of "a natural rate of bankruptcies".What makes bankruptcies so important is the fact that they directly affect production, employment and credit expansion.The credit crunch effect in particular is scrutinized in the paper.
  • Grym, Aleksi; Heikkinen, Päivi; Kauko, Karlo; Takala, Kari (2017)
    BoF Economics Review 5/2017
    Central banks have traditionally issued cash to the general public. With digitalisation, banknotes are becoming a technically outdated payment instrument, and some central banks have explored the possibility of central bank-issued electronic money applicable to retail payments. Electronic central bank money would offer the public the possibility to hold central bank money in a potentially cashless future. In its present form, blockchain technology would probably not be a suitable solution, since it is unable to process a sufficiently large number of transactions. Electronic central bank money would potentially have significant implications for other areas of central bank policy, which should be meticulously analysed.
  • Takala, Kari; Virén, Matti (1994)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 11/1994
    This paper contains a set of tests for nonlinearities in economic time series.The tests correspond both to standard diagnostic tests and some new developments in testing nonlinearities.The latter test procedures make use of models in chaos theory, so-called long-memory models and some asymmetric adjustment models.Empirical tests are carried out with Finnish monthly data for ten macroeconomic time series covering the period 1920-1993.Test results support unambiguous the notion that there are strong nonlinearities in the data.The evidence for chaos, however, is weak.Nonlinearities are detected not only in a univariate setting but also in some preliminary investigations dealing with a multivariate case.Certain differences seem to exist between nominal and real variables in nonlinear behaviour.
  • Sintonen, Meri; Takala, Kari; Hellqvist, Matti; Liikanen, Jenni (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2021
    The COVID-19 pandemic has accelerated changes in the use of payment methods in Finland. Nearly half of Finns have reduced their use of cash during the pandemic, and most believe that their use of cash has decreased permanently. Contactless and mobile payments as well as online shopping had already grown in popularity, but due to the COVID-19 pandemic people have begun to use them more widely. Nevertheless, even today cash remains an important means of payment for many people, and it still serves as a fall-back in the event of disruptions to electronic payments.
  • Grym, Aleksi; Heikkinen, Päivi; Kauko, Karlo; Takala, Kari (2017)
    BoF Economics Review 4/2017
    Keskuspankit ovat perinteisesti laskeneet liikkeeseen seteleitä yleisön käytettäviksi. Digitalisaation myötä setelit alkavat olla teknisesti vanhentunut maksuväline, ja jotkut keskuspankit ovat harkinneet vähittäismaksamiseen soveltuvaa elektronista keskuspankkirahaa. Elektroninen keskuspankkiraha tarjoaisi yleisölle mahdollisuuden pitää hallussaan keskuspankkirahaa mahdollisessa setelittömässä tulevaisuudessa. Lohkoketjuteknologia nykyisellään todennäköisesti sopisi tarkoitukseen huonosti, sillä se ei pysty käsittelemään riittävän suurta määrää transaktioita. Elektronisella keskuspankkirahalla olisi todennäköisesti muille keskuspankkipolitiikan lohkoille merkittäviä vaikutuksia, joita olisi selvitettävä huolellisesti.
  • Takala, Kari; Virén, Matti (2008)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 11/2008
    This paper deals with optimal payment systems. The issue boils down to how large are the costs of different payment media, which can be interpreted as a question of the efficiency of the means of payment. However, there are other qualifications related to the choice of payment media. Here, at least three issues can be distinguished. First is the question of optimal payment medium for each individual payment (size, location, EFTPOS etc.). This choice is not independent of the individual characteristics of the payer and payee. Secondly, there is the question of cost effectiveness of payments for different institutions and sectors. The final issue concerns the social optimum for each payment medium. These issues have been particularly controversial in the case of cash, which is still the dominant payment medium in most euro countries. Part of the controversy arises from the fact that the costs and benefits of different payment media affect different market participants in quite different ways, so that a possible social optimum might not correspond eg to the optima for different firms. The paper contains a short review of calculation methods and empirical results for a sample of countries. It also provides new evidence from Finland, which is to an extent one of the front-runners in payment technology and institutional design in payment systems. This shows up in relatively low overall costs of payments. Our estimate of total costs of payment media is 0.3 per cent of GDP, which is very low by international standards.
  • Takala, Kari (2008)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 1
    Yhteinen eurokäteisalue on muuttanut selvästi vähittäismaksutapoja. Korttimaksaminen yleistyy vauhdilla, mutta käteisen käyttö on useissa euromaissa edelleen vahvoilla. Muutokset käteisen käytössä ovat olleet yllättävän suuria.
  • Takala, Kari (2016)
    Euro & talous. Blogi
    Kouriintuntuvin yhteisvaluutan etu on käteisen yhteiskäyttöisyys kaikissa euromaissa. Eurokäteistä voidaan käyttää ja liikutella euroalueella ilman valuutanvaihtokuluja ja maksuja.
  • Takala, Kari (2002)
    EURO & TALOUS 3
    Kahdentoista euromaan ja yli 300 miljoonan ihmisen samanaikainen siirtyminen uuden käteisrahan käyttöön oli valtaisa ja pitkään valmisteltu operaatio, joka sujui kuitenkin jopa odotettua paremmin.Suomessa rahahuollon ja pankkijärjestelmän esivalmistelut, erilaiset tiedotuskampanjat ja koulutustilaisuudet sekä vähittäiskaupan hyvä valmistautuminen rahanvaihtoon edesauttoivat käteisen euron sujuvaa käyttöönottoa.
  • Levo, Urpo; Takala, Kari (2004)
    Bank of Finland. Bulletin 78 ; 2
    At the beginning of 2004, Finland's currency supply system was overhauled with the aim of creating a more efficient system with less overlap, a clearer division of labour and lower overall costs. Central bank opening hours for the reception of cash were extended and regional cash depots were established in selected areas on a trial basis.As a result, the Bank of Finland will now concentrate more clearly on wholesale activities in its currency supply and reduce the provision of individualised services for the banks and other private customers.In recent decades, Finnish banks have taken similar steps to outsource their currency supply operations to private specialists.
  • Barot, Bharat; Takala, Kari (1998)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 12/1998
    Given the emphasis on price stability in monetary policy, the concern caused by recent rapid increases in housing prices are understandable.It is suspected that such rises may provide early indication of mounting inflationary pressure.The purpose of this paper is to formulate and estimate an error-correction system model for housing prices and inflation for forecasting purposes.By using the estimated cointegrating vector, we also get an estimate of the equilibrium level for house prices that might be helpful in analysing the current situation in the housing market and the stance for monetary policy. Housing prices typically exhibit large cycles, and they are thus predictable to some extent.Volatility is caused by the fact that the supply of houses does not react perfectly to changes in housing demand.However, housing prices and inflation tend to have similar growth rates over the long run.In other words, houses provide a good inflation shelter, but in the long run, the real return to is equal to the explicit or implicit rental income derived from the owning of houses.The estimation results also show that the changes in the general price level are transmitted into house prices rather quickly, but inflation is surprisingly insensitive to housing prices.The equilibrium relationship between housing prices and consumer prices is also affected in the short run by variables such as interest rates, wages and the unemployment rate. Keywords: House prices, inflation, cointegration
  • Marviala, Jyri; Takala, Kari (1993)
    Suomen Pankin tilasto-osaston työpapereita; Bank of Finland statistics department working papers 6/1993
  • Syrjänen, Miika; Takala, Kari (2010)
    EURO & TALOUS 2
    Rahahuolto on yksi Suomen Pankin ydintehtävistä. Käteinen raha - setelit ja kolikot - on säilyttänyt asemansa maksuvälineenä jo vuosisatojen ajan, vaikka sähköisten maksutapojen yleistyminen on edennyt ripeästi viime vuosikymmenten aikana. Suomen Pankki huolehtii yhdessä muiden rahahuollon osapuolten kanssa rahan aitoudesta, laadusta ja saatavuudesta koko maassa. Keskuspankki on keskittynyt rahahuollossa erityisesti rahan tukkujakeluun. Tässä artikkelissa kuvataan, miten keskuspankki asettaa oman palvelutasonsa rahahuollossa. Lisäksi artikkelissa arvioidaan käteisen asemaa kortilla maksamisen rinnalla.
  • Sintonen, Meri; Takala, Kari; Hellqvist, Matti; Liikanen, Jenni (2021)
    Euro & talous 2/2021
    Koronapandemia on vauhdittanut maksutapojen muutosta Suomessa. Lähes puolet suomalaisista on vähentänyt käteisen käyttöä pandemian aikana, ja suurin osa heistä uskoo käteisen käyttönsä vähentyneen pysyvästi. Lähi- ja mobiilimaksaminen sekä verkko-ostaminen ovat jo aiemmin kasvattaneet suosiotaan, mutta koronapandemian myötä niitä on alettu käyttämään entistä laajemmin. Tästä huolimatta käteinen on vielä tänäänkin tärkeä maksuväline monelle, ja se toimii varajärjestelynä sähköisen maksamisen häiriötilanteissa.
  • Takala, Kari; Kostiainen, Seppo; Hämäläinen, Timo (1991)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 17/1991
    Tässä selvityksessä vertailIaan kolmea erilaista kotitalouksien säästämismittaria, joiden kehittymisessä havaitaan vuosina 1960-89 merkittäviä eroavuuksia. Säästäminen määritellään tilinpidossa tulojen ja kulutuksen erotuksena, kun taas ns. laaja säästäminen määritellään kotitalouksien nettovarallisuuden arvonmuutoksena. Näiden lisäksi säästämistä voidaan mallittaa kulutuksen ja elinkaaritulojen yhteisintegroituvuuden eli ns. virheenkorjausmekanismin avulla.
  • Takala, Kari; Kostiainen, Seppo; Hämäläinen, Timo (1991)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 13/1991
    Tähän tutkimukseen on koottu aikasarjat kotitalouksien varallisuuden jakautumisesta eri sijoituskohteisiin vuosina 1960 - 89. Varallisuus on pyritty arvioimaan mahdollisimman kattavasti markkinahintaisena. Varallisuuserille on laskettu nimelliset, reaaliset ja verojenjälkeiset tuotot. Suomessa käynnistyi 1980-luvulla varallisuusportfolion diversifioiminen, jonka seurauksena rahoitusvarallisuuden suhteellinen osuus kotitalouksien kokonaisvarallisuudesta kasvoi. Aikatalletusten ja osakkeiden portfolio-osuudet lisääntyivät selvästi. Samanaikaisesti asunto varallisuuden osuus kotitalouksien reaalivarallisuudesta tuli entistäkin hallitsevammaksi. Keskeisimpänä syynä kotitalouksien varallisuusportfolion rakenteen muuttumiseen on ollut kotitalouksien likviditeettirajoitusten poistuminen ja sijoitusvaihtoehtojen monipuolistuminen 1980-luvulla.
  • Takala, Kari (2015)
    Suomen Pankki. Blogi
    Viime aikoina on esitetty useita kannanottoja käteisen rahan poistamiseksi maksuvälineenä. Tanskassa velvollisuus ottaa käteistä vastaan esimerkiksi vaatekaupoissa ja ravintoloissa lakkaa lähivuosina käteisen kustannusten vuoksi. Ruotsissa käteisen poistamisen puhemiehenä on esiintynyt Abba-yhtyeen Björn Ulvaeus. Käteisestä luopumista on esittänyt myös Harvardin professori Kenneth Rogoff lähinnä tehokkaamman rahapolitiikan mahdollistamiseksi.
  • Takala, Kari (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Koronaviruspandemian käynnistyminen Suomessa maaliskuussa 2020 johti nopeasti siihen, että myös kasvokkaisessa vähittäismaksamisessa kaupat suosittelivat käteismaksujen välttämistä. Nyt tiedämme, että keskeinen viruksen tarttumiskanava on pisaratartunta ja setelit eivät ole todennäköinen tartunnan lähde.
  • Takala, Kari (2020)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 123
    Tässä selvityksessä pyritään arvioimaan harmaan talouden suuruusluokkaa ja käteisen käyttöä harmaassa taloudessa Suomessa. Mallitusten sijaan selvityksessä arvioidaan harmaan talouden määrää toimialoittain. Tästä löytyy erillisiä tutkimusarvioita verotarkastuksista, joita voidaan pitää luotettavimpina arvioina harmaasta taloudesta. Pääasiallisena lähteenä toimialoittaisissa tarkasteluissa käytetään eduskunnalle vuonna 2010 laadittua verotarkastuksiin perustuvaa tutkimusta harmaan talouden osuuksista. Osuuksia voidaan pitää todellista suurempina siksi, että verotarkastuksia ei kohdisteta pääsääntöisesti satunnaisesti kaikkiin yrityksiin vaan valikoituihin yrityksiin, joilla saattaa olla ilmiantojen tai muiden syiden vuoksi suurempi todennäköisyys harmaan talouden toimintaan. Koska harhan suuruutta ei voida arvioida, tämä selvitys pyrkii selvittämään harmaan talouden enimmäismäärää suomalaisessa yhteiskunnassa.
  • Takala, Kari (2015)
    Suomen Pankki. Blogi
    Harmaalla taloudella tarkoitetaan yleisesti veronalaista taloudellista toimintaa, aivan laillistakin, jota ei ilmoiteta verotuksessa. Kyse on siis veronkierrosta. Käteistä rahaa pidetään usein harmaan talouden mahdollistajana, sillä verottajan on vaikea havaita käteisellä maksettuja remontteja tai pimeitä palkkoja. Kotitalousvähennyksen voimaantulo on tosin vähentänyt selvästi tarvetta tämän kaltaiseen veronkiertoon.