Browsing by Subject "Tanska"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 24
  • Andersen, Kaare Guttorm; Kauko, Karlo (1996)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 13/1996
    The possibilities to improve households' eligibility for long-term housing loans at fixed interest rates has been a current topic of public discussion.Yet, credit institutions have difficulties in granting such loans, unless they themselves can acquire fixed-rate funding.In many cases, the only feasible way for them to raise such funding is to issue bonds.In a number of countries, such arrangements are already in use. In this paper we present a cross-country study of housing finance by mortgagebacked bonds.The paper describes and analyses mortgage credit markets in Denmark, Sweden and the United States of America with respect to the institutional structure, loans and bonds characteristics, legal framework and the security underlying the system.We have found that all three markets differ and that these differences originate from the respective countries' national characteristics and financial histories.In Sweden and the United States in particular, the public sector has been involved in developing the system. Generally, long-term credit is offered in all three countries through relatively well-functioning, efficient markets. However, certain problems are common to all.First, the number of outstanding bond series is relatively large.Second, in many housing loans, the borrower has the option to repay the debt prematurely.In these cases, the credit institution may have to avoid maturity matching problems by issuing bonds with unknown maturity. We briefly review the history and present circumstances of Finnish bond issuing credit institutions to elucidate why such institutions play a marginal role.Long ago, bond-issuing mortgage institutions were an essential part of the Finnish financial market, but legislative obstacles to their operations almost killed the industry after World War II.The tax system favoured ordinary banks, and bond emissions were restricted by government regulations.Now, these legal obstacles have been abolished.In the light of both foreign and past domestic experience, such institutions have a market niche.Finally, we discuss some of the problems related to setting up a bond- financed mortgage credit market in Finland. Key words: Housing loans, bonds, mortgage banks
  • Schauman, Heidi (2012)
    Suomen Pankki. BoF online 5/2012
    Tässä selvityksessä tarkastellaan, miten asuntomarkkinat ja kotitalouksien velkaantuneisuus ovat kehittyneet Pohjoismaissa viime vuosina ja vuosikymmeninä. Selvityksen tavoite on luoda käsitys siitä, miten Pohjoismaat eroavat toisistaan ja siitä, onko Suomella jotain opittavaa muista Pohjoismaista. Selvitys käsittelee asuntohintojen, asuntoinvestointien, rakentamisen sekä kotitalouksien velkaantumisen kehitystä. Yhteenvetona voidaan todeta, että Pohjoismaissa asuntohinnat ovat kehittyneet hyvin samansuuntaisesti viime vuosikymmenen aikana. Kehitys heijastaa pääsääntöisesti matalia korkoja ja myönteistä tulokehitystä eikä niinkään rakentamisen niukkuutta, vaikka joissakin maissa ainakin kasvukeskuksissa on ongelmia kaavoittamisen kanssa. Myös lainamarkkinoiden muuttuminen ja yhä vapaamuotoisempien lainojen tulo markkinoille on antanut tukea asuntohintojen nousulle.
  • Pesola, Jarmo (2005)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 13/2005
    The macroeconomic determinants of banking sector distresses in the Nordic countries, Belgium, Germany, Greece, Spain and the UK are analysed using an econometric model estimated on panel data from partly the early 1980s to 2002.The dependent variable is the ratio of banks' loan losses to lending.In addition to the lagged dependent variable, the explanatory variables include a surprise change in incomes and real interest rates, both variables as a separate cross-product term with lagged aggregate indebtedness.The underlying macroeconomic account that this paper puts forward is that loan losses are basically generated by strong adverse aggregate shocks under high exposure of banks to such shocks.The underlying innovations to income and real interest rates are constructed using published macro-economic forecast for these variables.According to the results, high customer indebtedness combined with adverse macroeconomic surprise shocks to income and real interest rates contributed to the distress in banking sector. Loan losses also display strong autoregressive behaviour which might indicate a feedback effect from loan losses back to macroeconomic level in deep recessions.The results can be used in macro stresstesting the banking sector. Key words: financial fragility, shock, loan loss, banking crisis JEL Classification numbers: G21, E44
  • Åkerholm, Johnny (1988)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 6/1988
    The paper deals with the adjustment problems that small open economies face in a financially integrated world. Particular attention is paid to the assignment of different policy instruments te the achievement different policy targets. It is concluded that the· possibilities to use monetary and fiscal policy instruments are highly dependent on the flexibility of wages and prices. It is, however, likely that monetary policy has to be increasingly geared towards the containment of inflation, while fiscal pol~cy has to secure external balance. The pessibilities to maintain employment is thus largely dependent on wage and price behaviour. The adjustment process of Australia, Denmark and Sweden is analyzed in order to shed some light on the role of the policy mix and to evaluate the importance of wage and price flexibility and the factors which influence the degree of flexibility.
  • Vauhkonen, Jukka; Westman, Hanna (2013)
    Bank of Finland. Bulletin. Financial stability 2
    The structure of the Finnish banking system is vulnerable, due to the banking system s growing size, high degree of concentration, strong national and Nordic interconnectedness, and the systemic importance of some banking groups. Finnish authorities must be prepared to impose either on all banks or some banks additional capital requirements allowed under the EU s Capital Requirements Directive (CRD).
  • Suomela, Samuli (1958)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 32 ; 4 ; April
  • Savolainen, Eero; Tölö, Eero (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2017
    The Finnish, Swedish, Norwegian and Danish banking sectors have broadly similar strengths and weaknesses. Their profitability is strong, capital adequacy solid, and loan losses have been at historically low levels for a long time. On the other hand, the national banking sectors are large and concentrated and their systemic risks relate largely to lending to the residential and commercial real estate markets.
  • Raijas, Anu; Brander, Richard (2020)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 120
    Talousosaaminen nähdään tänä päivänä keskeisenä kansalaistaitona, joka korostuu koko ajan muuttuvassa taloudellisessa toimintaympäristössä. Kouluopetuksella on merkittävä rooli talousopetuksen tarjoamisessa. Lasten ja nuorten ohella myös muiden väestöryhmien talousosaamisen edistämistä tulee kehittää eri elämäntilanteissa ja toimintaympäristöissä. Arvokasta työtä talousosaamisen edistämiseksi tekevät viranomaiset, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Näiden tahojen yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella voidaan edesauttaa tiedon tehokasta välittymistä oikeaan osoitteeseen. Kun toimijoita on kentällä paljon, on tärkeää muodostaa kokonaiskuva toiminnasta. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on ollut aktiivinen talousopetuksen kehittämisessä. Raportissa esitellään järjestössä luotuja yhtenäisiä suosituksia, periaatteita ja menetelmiä kansalaisten talousosaamisen edistämistoiminnan koordinointiin ja tutkimukseen. Näitä monet maat ovat soveltaneet talousosaamisen kansallista strategiaa rakentaessaan. Raportissa tarkastellaan valikoitujen kehittyneiden maiden ratkaisuja koordinoida talousosaamisen edistämistä. Maita esitellään siitä näkökulmasta, mitä opittavaa meillä voisi niistä olla pohdittaessa Suomeen sopivaa talousosaamisen strategiaa. Talousosaamisella on pitkäaikaisia vaikutuksia niin yksittäisen kansalaisen elämään kuin kaikkiin markkinoiden toimijoihin myös yhteiskunnallisella tasolla. Siksi vastuu talousosaamisen edistämisestä katsotaan kuuluvan julkisille toimijoille. Kansallisesta strategiasta ovat tarkastelluissa maissa vastuussa joko keskuspankki, finanssivalvonta tai valtiovarainministeriö. Monessa maassa vastuutahoksi on myös luotu kokonaan uusi julkinen organisaatio. On tärkeää, että vastuutaho on puolueeton ja riittävän arvovaltainen. Rahoituksen järjestyminen valtion budjetista takaa toiminnalle jatkuvuuden. Jotta kaikki tahot saadaan sitoutumaan strategiaan ja aidosti toteuttamaan sitä, tulee heille järjestää mahdollisuus osallistua sen valmisteluun. Siksi strategian valmisteluun tulee varata aikaa vähintään vuosi. Talousosaamisen edistämiseen on monessa maassa perustettu verkostoja, joiden toimintaa ohjataan ja joiden jäseneksi otetaan vain hyväksyttäviä toimijoita. Talousosaamisen edistämisen tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi toimintaa verkostoissa on tärkeää koordinoida. Jotta strategiaa olisi helppo toteuttaa, sille kannattaa laatia konkreettinen ja käytännönläheinen toteuttamissuunnitelma. Myös vaikuttavuuden arviointimenetelmiä on tarpeen kehittää sekä mitata kansalaisten talousosaamisen tilaa ja kehitystä säännöllisesti väestötasolla. Pitkälle kehittyneissä talousosaamisen strategiamaissa tutkimuksella on keskeinen rooli strategian toteuttamisen eri vaiheissa. Monessa maassa kaikki talousosaamiseen liittyvä toiminta on koottu keskitetysti joko siitä vastuussa olevan organisaation verkkosivustolle tai sitten sitä varten on perustettu oma verkkosivusto, joka on nimetty aihetta hyvin kuvaavasti. Myös tuotemerkin luominen talousosaamiseen on monessa maassa käytössä. Koska useimmissa maissa korostetaan lasten ja nuorten talousosaamista, on strategioita usein linkitetty kouluopetukseen ja opettajien täydennyskoulutukseen. Yhteistyö talousopetuksen ulkopuolisten asiantuntijatahojen kanssa on tärkeää, sillä he usein myös tuottavat opetukseen materiaaleja ja välineitä. Talousosaamisen kansallinen strategia tai suunnitelma on monessa maassa hyväksi havaittu työkalu talousosaamisen edistämiseen. Kuten raportti osoittaa, sen voi toteuttaa hyvin monella eri tavalla. Suomen strategiaa suunnitellessa on hyvä ottaa mallia muista maista. Siinä on olennaista keskittyä konkreettiseen, käytännönläheiseen, toteuttamiskelpoiseen ja kustannustehokkaaseen toteuttamissuunnitemaan.
  • Kurri, Samu (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Suomi, Ruotsi ja Tanska valitsivat erilaiset ratkaisut rahapolitiikan tekoon. Onko lopputuloksessa eroa?
  • Pesola, Jarmo (2001)
    Bank of Finland. Bulletin 75 ; 3
  • Pesola, Jarmo (2001)
    EURO & TALOUS 3
    Tasapainoinen ja ennakoitavissa oleva talousympäristö on rahoitusjärjestelmän vakauden kannalta ensiarvoisen tärkeä. EMU-jäsenyyden uskotaan tukevan myönteistä talouskehitystä ja auttavan siten tämän päämäärän saavuttamisessa. Rahoitusjärjestelmän haavoittuvuuden vähentämiseksi tarvitaan puolestaan rahoitusmarkkinoiden sääntelyä.
  • Suvanto, Antti (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Talouskriisin pitkittyminen on houkutellut esiin joukon yksinkertaisia lääkkeitä, joilla kriisi voitaisiin taltuttaa. Näiden nurjat puolet jäävät yleensä mainitsematta, jos niitä on edes mietitty.
  • Vauhkonen, Jukka (2013)
    Bank of Finland. Financial market report 1
    The Nordic countries are about to introduce stronger measures to reduce the risks related to housing lending and fluctuations in house prices. Sweden and Norway intend to increase the risk weights applied to housing loans in the calculation of capital adequacy requirements for banks. In Denmark, the rules on booking banks' provisions for credit losses were tightened. In Finland, the government is expected to issue a proposal for a law amendment which would enable a binding cap on the loan-to-value ratio for housing loans.
  • Koskenkylä, Heikki; Rantama, Jaana (1995)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 16/1995
    Selvityksessä tarkastellaan Pohjoismaiden pankkien korkomarginaa- lin ja suhteellisen korkokatteen (korkokate/tase) kehitystä viime vuosien ajalta. Korkomarginaali määritellään kunkin maan omassa valuutassa laskettujen luottojen ja talletusten keskikorkojen eroksi. Marginaalia arvioidaan lähinnä sopimuskorkojen osalta.Norjan ja Suomen osalta on voitu laskea myös järjestämättömien saamisten vaikutus toteutuneeseen korkomarginaaliin.Korkomarginaalia on Suomen ja Ruotsin osalta pystytty arvioimaan myös sektoreittain. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa korkomarginaali nousi rahoitusmarkkinoiden liberalisoinnin yhteydessä 1980-luvun jälkipuoliskolla, Ruotsissa selvästi eniten.Kuluvan vuosikymme- nen alussa marginaalit kääntyivät selvään laskuun.Suomessa tapahtui kuitenkin tilapäinen nousu pankkikriisin pahimpina vuosina 1992 1993, mutta sen jälkeen marginaali on laskenut Suomessakin.Tanskan pankkien korkomarginaali on ollut Pohjois- maiden alhaisin.Vuodenvaihteessa 31.12.1994 marginaalit olivat seuraavat: Tanska 4.2 %, Norja 4.4 %, Suomi 4.9 % ja Ruotsi 5.7 %. Korkomarginaalien lasku viime aikoina johtuu mm. pankkikil- pailun lisääntymisestä ja luoton kysynnän vähäisyydestä.Pankkien parantunut kannattavuus mahdollistaa marginaalien alentamisen. Pohjoismaiden pankkien suhteelliset korkokatteet ovat kohonneet pankkikriisin hellittäessä.Korkojen nousu viime vuonna heikensi kuitenkin suhteellisia ja pääosin absoluuttisiakin korkokatteita.Suomessa suhteellinen korkokate nousi viime vuonna johtuen lähinnä pankkien taseen supistumisesta.Suomessa on selvästi Pohjoismaiden alhaisin suhteellinen korkokate.
  • Vauhkonen, Jukka (2013)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 1
    Pohjoismaat ovat ottamassa käyttöön nykyistä vahvempia keinoja asuntoluotonantoon ja asuntojen hintojen heilahteluihin liittyvien riskien vähentämiseksi. Ruotsi ja Norja aikovat korottaa pankkien vakava-raisuusvaatimusten laskennassa käytettäviä asuntoluottojen riskipainoja. Tanskassa kiristettiin pankkien luottotappiovarausten kirjaussäännöksiä. Suomessa hallitukselta odotetaan tänä vuonna esitystä lakimuutoksesta, joka mahdollistaisi sitovan enimmäisluototussuhteen asettamisen asuntoluotoille.
  • Koskenkylä, Heikki (1994)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 20/1994
    Selvityksessä tarkastellaan pohjoismaiden pankkien tulos-, tase- ja vakavaraisuuskehitystä vuoden 1994 välitilinpäätösten pohjalta. Selvitys kattaa Islannin, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Tanskan pankit.Lisäksi arvioidaan pankkisektorin tilaa yleensä, rakennemuutoksia ja pankkikriisin nykyvaihetta.Lopuksi arvioidaan pankkitukea ja sen takaisinsaantimahdollisuuksia sekä pankkikriisin voittajia ja häviäjiä. Vuoden 1994 alkupuoliskolla pankkien tulos heikkeni selvästi vain Tanskassa, jossa se oli jopa tappiollinen.Tämän aiheutti pitkän koron nousua seurannut obligaatiosalkun arvojen alentuminen. Islannin, Norjan ja Ruotsin pankit olivat voitollisia.Ruotsissa pankkien tuloksen parantuminen oli voimakkainta.Tanskan lisäksi myös Suomen pankit olivat tappiollisia.Tappio kasvoi hieman Suomessa. Norjassa ja Ruotsissa pankkikriisi on jo melkein voitettu.Suomessa kriisi jatkuu edelleen. Arviot pankkituen lopullisista kustannuksista valtiolle ovat muuttuneet oleellisesti vuoden 1994 kuluessa.Norjassa valtio saa lähes kaiken tuen takaisin ja voi jopa tehdä voittoa pankkitukisijoituksilla.Ruotsissa lopullinen menetys olisi noin kolme ja Suomessa noin kahdeksan prosenttia vuoden 1993 bruttokansantuotteesta. Tuen takaisinsaanti riippuu olennaisesti taloudellisen tilanteen ja korkotason kehityksestä.Suotuisa kasvu ja maltillinen korkokehitys (pitkien korkojen lasku) voisivat edesauttaa pankkituen takaisinsaantia arvioitua enemmän.Myös omaisuudenhoitoyhtiöiden (Ruotsissa ja Suomessa) menestyksellinen toiminta voi tuoda valtion pankkitukea huomattavasti takaisin.
  • Laine, Tatu (ed.) (2015)
    Bank of Finland. Scientific monographs. E 50
    This simulator seminar book includes twelve chapters dealing with various aspects of quantitative analysis of financial market infrastructures. The topics include, among others, systemic risks, participant behavior, and new monitoring methods of various payment systems. The methodologies vary from payment system simulations to other types of quantitative analysis based e.g. on artificial neural networks as well as GARCH models. These studies have been presented in the Bank of Finland’s simulator seminars during 2012–2014.
  • Savolainen, Eero; Tölö, Eero (2017)
    Euro & talous 2/2017
    Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan pankkisektoreilla on pääosin samat vahvuudet ja heikkoudet. Kaikissa maissa sektorin kannattavuus on hyvä, vakavaraisuus vankka ja luottotappiot ovat pitkään olleet historiallisen vähäiset. Toisaalta maiden pankkisektorit ovat suuria, keskittyneitä ja niiden järjestelmäriskit liittyvät pitkälti asunto- ja kiinteistömarkkinoiden luotottamiseen.
  • Vauhkonen, Jukka; Westman, Hanna (2013)
    Euro & talous. Rahoitusjärjestelmän vakaus 2
    Suomen pankkijärjestelmän rakenne on haavoittuva pankkijärjestelmän kasvaneen koon, suuren keskittyneisyyden, pankkien kansallisen ja pohjoismaisen voimakkaan kytkeytyneisyyden ja joidenkin pankkiryhmien systeemisen merkittävyyden vuoksi. Suomessa tulee olla valmius asettaa joko kaikille pankeille tai osalle pankeista EU:n vakavaraisuusdirektiivin sallimia lisäpääomavaatimuksia.
  • Honkapohja, Seppo (2012)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 36/2012
    The financial liberalization in the four Nordic countries (Denmark, Finland, Norway, and Sweden) that took place mostly in the 1980s led to a major financial crisis in three of those countries. The crises in Finland, Norway, and Sweden are among the deepest financial crises in advanced market economies since World War II. Denmark experienced some banking problems but managed to avoid a systemic crisis. This paper reviews the process of liberalization and discusses the reasons why Finland, Norway, and Sweden drifted into financial and economic crises. Keywords: financial repression, credit rationing, capital account controls, financial deregulation JEL classification numbers: E42, F36, G28