Browsing by Author "Tekoniemi, Merja"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 44
  • Solanko, Laura; Tekoniemi, Merja (2000)
    BOFIT Discussion Papers 14/2000
    This paper examines two regions of the Russian Federation, Novgorod and Pskov, to compare how differences in economic policy affect economic development.Despite common histories, geography and natural resources, Novgorod committed early on to policies that would attract foreign investments in production.Pskov, on the other hand, withdrew into protectionist policies until it was clear that efforts to increase domestic and foreign investment levels were needed.Using available statistics, we consider the reasoning that led these regions down such distinctly different economic policy paths and consequences of these choices. Key words: Russia, regions, Novgorod, Pskov
  • Popova, Tatiana; Tekoniemi, Merja (1998)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 1/1998
    Tax revenues constitute the main source of public sector funding for most countries.Russia's complex and ineffective tax system has hindered its economy and led to significant decrease in tax revenues.The new Tax Code approved in summer 1997 in the first reading of the Russian Duma was designed to remedy many of the problems with the current tax system.Its main objectives were to ensure simplification of the tax system, restoration of tax discipline, stimulation of production and protection of adequate tax revenues.Subsequently, there has been much discussion as to whether these objectives can be achieved by the proposed Tax Code draft, and thousands of amendments have been proposed.The discussion has centered around income and enterprise taxation, i.e areas where Russian practice differs considerably from other countries.Traditionally, income taxation in Russia has been a minor contributor to state revenues, while enterprise taxation has been a considerable contributor.According to the hypothetical calculations of the Tax Code Tax draft, federal and regional tax revenues as a share of GDP will decline, while revenues from extrabudgetary funds will increase.The aggregate tax burden should decrease from approximately 35.1% to 32.4% of GDP.These estimates are based on the assumption that GDP starts to grow and tax discipline is better enforced.This is the core of the tax reform and a key element in the success of Russia's economic reform as a whole. Keywords: Russia, taxation
  • Solanko, Laura; Tekoniemi, Merja (2002)
    BOFIT Online 2002/4
    Artikkelissa tutkitaan Venäjän fiskaalifederalismin kehitystä 1990-luvulta nykypäivään.Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisenä aikana entisten neuvostotasavaltojen itsenäisyyspyrkimykset olivat yleisiä ja tämä heijastui myös fiskaalifederalistisiin suhteisiin. Koko 1990-luku pyrittiin erilaisten virallisten ja epävirallisten sopimusten avulla vallan ja vastuiden määrittämiseen keskuksen ja alueiden välillä, mikä teki fiskaalisfederalistisen järjestelmän sekavaksi.Aluepolitiikka ei kuulunut hallituksen prioriteetteihin muuten kuin maan yhtenäisyyden osalta.Vuosikymmenen puolivälistä alkaen alueiden fiskaalista itsenäisyyttä lisättiin ja aluetukia pyrittiin kanavoimaan enemmän virallisten kanavien, lähinnä Aluetukirahaston, kautta.Edelleenkin Venäjän fiskaalifederalistiset suhteet kaipaavat kuitenkin selkeyttä, läpinäkyvyyttä, ennustettavuutta, tasapuolisuutta ja kovia budjettirajoitteita.Vuosikymmenen lopun kehittämissuunnitelmat vaikuttavat tässä suhteessa lupaavilta. Asiasanat: Venäjä, fiskaalifederalismi, verotus, Kiina
  • Harell, Timo; Kero, Jukka; Kuusela, Timo; Laakkonen, Elisa; Määttä, Päivi; Saajasto, Tiina; Svanborg, Jyri; Tekoniemi, Merja (1992)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 6/1992
  • Harell, Timo; Määttä, Päivi; Saajasto, Tiina; Svanborg, Jyri; Tekoniemi, Merja (1992)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 2/1992
  • Harell, Timo; Kuusela, Timo; Laakkonen, Elisa; Saajasto, Tiina; Svanborg, Jyri; Tekoniemi, Merja (1992)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 4/1992
  • Tekoniemi, Merja (1992)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 6/1992
  • Tekoniemi, Merja (1992)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 4/1992
  • Tekoniemi, Merja (1992)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 2/1992
  • Kivilahti, Terhi; Svanborg, Jyri; Tekoniemi, Merja (1992)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 12/1992
    Itä-Euroopan entiset keskusjohtoiset suunnitelmatalousmaat ovat siirtymässä kohti markkinataloutta ja pyrkivät samalla integroitumaan aikaisempaa huomattavasti laajemmin maailmantalouteen. Siirtymää haittaavat monet suunnitelmatalouksien erityispiirteet, jotka näkyivät etenkin ulkomaankaupan eristämisenä kotimaantaloudesta, rahan suppeana merkityksenä, valuutan vaihtokelpoisuuden puutteena sekä epärationaalisena hintajärjestelmänä. Epäkohdat ovat nousseet esiin keskinäisen avun järjestön SEVin lakattua toimimasta vuoden 1991 alkupuolella, mikä on johtanut entisten jäsenmaiden kaupan ja kokonaistuotannon voimakkaaseen supistumiseen. Kaupan elvyttämiseksi on suunniteltu Euroopan jälleenrakennuskauden maksu-unionin kaltaisia järjestelyjä. Valuutan vaihdettavuus ei ole päämäärä sinänsä, vaan nimenomaan sen talouteen tuoma positiivinen vaikutus. Tämä ilmenee parhaimmillaan kiristyneen kilpailun mukanaan tuomana tehokkuutena, hintasuhteiden korjaantumisena sekä ulkomaisten investointien, osaamisen ja teknologian maahantuontina. Valuutalla voi olla monen laajuista vaihdettavuutta: hyödykevaihdettavuutta, sisäistä tai ulkoista vaihdettavuutta sekä vaihdettavuutta ulkomaisten taloussuhteiden eri toimien osalta. Radikaalin siirtymäpolitiikan tavoitteena on rahatalouden tasapainottaminen, kun taas maltillisempi, asteittainen ohjelma korostaa rakenteellisia uudistuksia. Suuri osa entisen Neuvostoliiton ja mahdollisesti myös itäisen Keski-Euroopan maiden teollisuuslaitoksista saattaa olla ns. arvonvähentäjiä, eli ne ovat tappiollisia kaikilla valuuttakursseilla. Tällä tarkoitetaan sitä, että yrityksen tuottaman hyödykkeen bruttoarvo maailmanmarkkinahinnoissa on materiaalikustannuksia pienempi. Puola, Unkari ja Tsekkoslovakia ottivat sisäisesti vaihdettavat valuutat käyttöön vasta 1990-luvulla. Radikaali uudistusohjelma teki Puolan kaupan ja palveluiden ulkomaanmaksuista vaihdettavia. Neuvostoliiton hajoaminen itsenäisiksi tasavalloiksi on nostanut esiin kysymyksen kunkin tasavallan mahdollisesta kansallisesta valuutasta ja niiden vaihdettavuudesta. Ruplan käytöstä on alustavasti sovittu joidenkin tasavaltojen välisenä yhteisenä rahana, mutta omien valuuttojen käyttöä ei ole pois suljettu. Ruplan vaihdettavuudesta on esitetty monenlaisia suunnitelmia, mutta laajaa vaihdettavuutta tuskin voidaan taloudellisin perustein nopeasti toteuttaa.
  • Tekoniemi, Merja (1997)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 5/1997
    Katsauksessa käsitellään Luoteis-Venäjän talousalueeseen kuuluvien Pietarin kaupungin ja Leningradin läänin sekä Pohjois-Venäjän talousalueeseen kuuluvan Karjalan tasavallan talouskehitystä vuoden 1996 aikana.Ko. alueilla BKT ja teollisuustuotanto ovat laskeneet selvästi nopeammin kuin koko Venäjällä.Pietarin kaupungin teollisuustuotannon lasku on ollut erityisen nopeaa koneenrakennusteollisuuden voimakkaan supistumisen vuoksi. Koneenrakennusteollisuuden tuotannon laskun vastapainona on Pietarissa ollut palvelusektorin nopea kasvu, mikä on vähentänyt alueen työttömyyttä.Pietarin ja Leningradin alueen myönteisen kehittymisen kannalta alueen infrastruktuurin ja liikenneyhteyksien kehittäminen on tärkeää, sillä alueen merkitys Venäjän transitokaupan keskuksena kasvaa.Alueella pyritään myös helpottamaan ulkomaisten investoijien kohtelua.Karjalassa teollisuustuotannon lasku on johtunut pitkälti metsä- ja puunjalostusteollisuuden vaikeuksista.Sekä Karjalassa että Pietarissa ja Leningradin alueella korostuivat vuonna 1996 Venäjällä yleiset ongelmat - verotulojen supistuminen ja palkkarästien kasvu.Karjalassa palkka-, eläke- ja sosiaaliturvamaksurästit aiheuttivat lakkoja ja mielenosoituksia. Lähialueyhteistyöhön käytetyt varat ovat supistuneet, mutta EU:n ja Venäjän välisten yhteistyöohjelmien myötä on mahdollista lisätä myös Suomen lähialueyhteistyötä.
  • Tekoniemi, Merja (1998)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 3/1998
    Neuvostoliiton kaupan osuus Suomen ulkomaankaupasta supistui 1980-luvun puolivälistä alkaen.Vuoden 1990 lopulla clearing-järjestelmä lakkautettiin ja vuoden 1991 lopulla Neuvostoliitto hajosi.Näiden suurten muutosten seurauksena Suomen ja entisen Neuvostoliiton alueen ulkomaankauppavaihto supistui merkittävästi.Viime vuosina kauppa on kuitenkin elpynyt nopeasti. Etenkin vuonna 1997 kauppa kasvoi voimakkaasti - vienti IVY-maihin ja Baltiaan kasvoi 35 % ja tuonti sieltä 24 %.Vuodesta 1994 alkaen kauppa on pysynyt Suomelle ylijäämäisenä.Vaikka Venäjän osuus kaupasta on huomattava, Baltian ja erityisesti Viron merkitys kauppakumppanina on jatkuvasti kasvanut.Suomen vientiä IVY-maihin ja Baltiaan hallitsevat koneet ja kuljetusvälineet sekä elintarviketeollisuuden ja kemianteollisuuden tuotteet.Tuonti on pääosin energiaa. Asiasanat: ulkomaankauppa, Suomi, IVY, Venäjä, Baltia
  • Tekoniemi, Merja (1998)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 3/1998
    Neuvostoliiton hajottua keskuksen ja alueiden väliset suhteet alkoivat etsiä uusia muotoja alueilta lähteneiden aloitteiden pohjalta.Käytännössä vallan- ja vastuunjakokysymyksiä ei kuitenkaan pystytty heti selkeästi ratkaisemaan.Sekä federaatiosopimus että perustuslaki toivat keskuksen ja alueiden välisiin suhteisiin laillisen perustan, mutta eivät ratkaisseet useita alueyksiköiden väliseen hierarkiaan liittyviä kysymyksiä. Tämä on johtanut alueiden keskinäiseen kilpailuun keskushallinnon myöntämistä etuuksista.Keskuksen ja alueiden välisen tulonjaon osalta tätä on edesauttanut Venäjän epäselvä tulonjakopolitiikka. Alueiden keskinäinen yhteistyö on maantieteellisesti suhteellisen laajaa, mutta käytännön tasolla tehotonta.Keskushallinto on luonut aluesuhteita lähinnä uudistusmielisten kuvernöörien ja presidentin alue-edustajien kautta.Vuonna 1997 ns. vallanjakosopimusten solmiminen nopeutui.Niiden kussakin tapauksessa erilainen sisältö vahvisti edelleen alueiden suurempaa eriarvoisuutta.Eriarvoisuus ei ole ongelma sinänsä, mikäli sille on selkeät perusteet. Nykyisessä tilanteessa olisi tärkeää täsmentää keskuksen ja alueiden välistä vastuun ja vallanjakoa, saada tasoitettua alueiden välisiä suuria elintasoeroja ja edistää maan säilymistä yhtenäisenä kokonaisuutena. Asiasanat: Venäjä, alueet, fiskaalifederalismi
  • Juurikkala, Tuuli; Korhonen, Vesa; Ollus, Simon-Erik; Sutela, Pekka; Tekoniemi, Merja (2006)
    BOFIT Online 2/2006
    Mikä on Venäjän paino ja minkälainen toimija Venäjä on maailmantaloudessa?Miksi Venäjän talous kasvaa niin nopeasti ja onko nykyinen talouskasvu kestävällä pohjalla?Näkyykö monia vuosia jatkunut talouskasvu Venäjän alueilla?Entä kehittyvätkö rahoitus- ja pankkisektori?Oheiset artikkelit valottavat näitä Venäjän talouskehityksen kannalta keskeisiä kysymyksiä.Viimeinen artikkeli käsittelee Ukrainan talouden keskeisiä haasteita vuonna 2006. Artikkelit perustuvat BOFIT:in ekonomistien alustuksiin Venäjä tietoiskuussa Helsingissä 8.5.2006. Asiasanat: Venäjä, maailmantalous, talouskasvu, aluetalous, rahamarkkinat, pankkisektori
  • Tekoniemi, Merja (1994)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 11/1994
  • Tekoniemi, Merja (1992)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 1/1992
  • Lainela, Seija; Ollus, Simon-Erik; Rautava, Jouko; Simola, Heli; Sutela, Pekka; Tekoniemi, Merja (2007)
    BOFIT Online 7/2007
  • Solanko, Laura; Tekoniemi, Merja (1998)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 6/1998
    This paper examines two regions of the Russian Federation, Novgorod and Pskov, to compare how differences in economic policy affect economic development.Despite common histories, geography and natural resources, Novgorod committed early on in reform to policies that would attract foreign investments in production. Pskov, on the other hand, drew back into protectionist policies until it was clear that efforts to increase domestic and foreign investment levels were needed.Using available statistics, we consider the reasoning that led these regions down such distinctly different economic policy paths. Keywords: Russia, regions, economic policy
  • Rautava, Jouko; Tekoniemi, Merja; Solanko, Laura; Komulainen, Tuomas; Korhonen, Vesa; Sutela, Pekka (2002)
    BOFIT Online 7/2002
    Sisällysluettelo: Öljyn hinta ja Venäjän talous: ekonomisti Jouko Rautava 3 Venäjän maatalouden näkymät: ekonomisti Merja Tekoniemi 5 Venäjän aluetaso - itsenäisiä läänityksiä vai keskusvallan hallintoyksiköitä?: ekonomisti Laura Solanko 7 Venäjän rahoitusmarkkinat ja kriisiherkkyys: ekonomisti Tuomas Komulainen 9 Venäjä ja maailmantalous: ekonomisti Vesa Korhonen 11 Suomi, EU ja Venäjä: päällikkö Pekka Sutela 13
  • Sutela, Pekka; Komulainen, Tuomas; Rautava, Jouko; Korhonen, Vesa; Tekoniemi, Merja; Lainela, Seija (2003)
    BOFIT Online 8/2003
    Sisällysluettelo: Venäjä nopeassa kasvussa? päällikkö Pekka Sutela 4 Rahoitusmarkkinat ja yritysjärjestelyt ekonomisti Tuomas Komulainen 6 Venäjän rakennepolitiikan saavutukset ja haasteet ekonomisti Jouko Rautava 8 Venäjä ja talousintegraation ankkurit ekonomisti Vesa Korhonen 10 Venäjän maatalous 2000-luvulla - erityistarkastelussa viljan vientinäkymät ekonomisti Merja Tekoniemi 12 Väestökehityksen varjot ekonomisti Seija Lainela 14 Mitä tämä kaikki merkitsee Suomelle? päällikkö Pekka Sutela 16