Browsing by Subject "Tsekkoslovakia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Hrncir, Miroslav (1992)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 6/1992
  • Kivilahti, Terhi; Svanborg, Jyri; Tekoniemi, Merja (1992)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 12/1992
    Itä-Euroopan entiset keskusjohtoiset suunnitelmatalousmaat ovat siirtymässä kohti markkinataloutta ja pyrkivät samalla integroitumaan aikaisempaa huomattavasti laajemmin maailmantalouteen. Siirtymää haittaavat monet suunnitelmatalouksien erityispiirteet, jotka näkyivät etenkin ulkomaankaupan eristämisenä kotimaantaloudesta, rahan suppeana merkityksenä, valuutan vaihtokelpoisuuden puutteena sekä epärationaalisena hintajärjestelmänä. Epäkohdat ovat nousseet esiin keskinäisen avun järjestön SEVin lakattua toimimasta vuoden 1991 alkupuolella, mikä on johtanut entisten jäsenmaiden kaupan ja kokonaistuotannon voimakkaaseen supistumiseen. Kaupan elvyttämiseksi on suunniteltu Euroopan jälleenrakennuskauden maksu-unionin kaltaisia järjestelyjä. Valuutan vaihdettavuus ei ole päämäärä sinänsä, vaan nimenomaan sen talouteen tuoma positiivinen vaikutus. Tämä ilmenee parhaimmillaan kiristyneen kilpailun mukanaan tuomana tehokkuutena, hintasuhteiden korjaantumisena sekä ulkomaisten investointien, osaamisen ja teknologian maahantuontina. Valuutalla voi olla monen laajuista vaihdettavuutta: hyödykevaihdettavuutta, sisäistä tai ulkoista vaihdettavuutta sekä vaihdettavuutta ulkomaisten taloussuhteiden eri toimien osalta. Radikaalin siirtymäpolitiikan tavoitteena on rahatalouden tasapainottaminen, kun taas maltillisempi, asteittainen ohjelma korostaa rakenteellisia uudistuksia. Suuri osa entisen Neuvostoliiton ja mahdollisesti myös itäisen Keski-Euroopan maiden teollisuuslaitoksista saattaa olla ns. arvonvähentäjiä, eli ne ovat tappiollisia kaikilla valuuttakursseilla. Tällä tarkoitetaan sitä, että yrityksen tuottaman hyödykkeen bruttoarvo maailmanmarkkinahinnoissa on materiaalikustannuksia pienempi. Puola, Unkari ja Tsekkoslovakia ottivat sisäisesti vaihdettavat valuutat käyttöön vasta 1990-luvulla. Radikaali uudistusohjelma teki Puolan kaupan ja palveluiden ulkomaanmaksuista vaihdettavia. Neuvostoliiton hajoaminen itsenäisiksi tasavalloiksi on nostanut esiin kysymyksen kunkin tasavallan mahdollisesta kansallisesta valuutasta ja niiden vaihdettavuudesta. Ruplan käytöstä on alustavasti sovittu joidenkin tasavaltojen välisenä yhteisenä rahana, mutta omien valuuttojen käyttöä ei ole pois suljettu. Ruplan vaihdettavuudesta on esitetty monenlaisia suunnitelmia, mutta laajaa vaihdettavuutta tuskin voidaan taloudellisin perustein nopeasti toteuttaa.
  • Eronen, Jarmo (1993)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 4/1993
  • Janackova, Stanislava; Janacek, Kamil (1992)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 4/1992
  • Hrncir, Miroslav (1993)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 2/1993
  • Janacek, Kamil (1992)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 3/1992
  • Lainela, Seija; Sutela, Pekka (1991)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 9/1991
    Tämä raportti tarkastelee yksityistämisen asemaa siirtymässä sosialistisesta suunnitelmataloudesta kohti markkinataloutta. Se koostuu kolmesta osasta. Ensiksi tarkastellaan omistusoikeuksien luonnetta ja markkinatalousmaissa saatuja yksityistämiskokemuksia alan läntisen kirjallisuuden valossa. Toisessa osassa valotetaan niitä periaatevalintoja, jotka kohdataan siirtymäpolitiikkaan kuuluvassa yksityistämisessä. Lopulta kuvataan yksityistämisen nykytilannetta Puolassa, Unkarissa ja Tsekkoslovakiassa sekä lyhyesti yksityistämisestä Neuvostoliitossa käytyä keskustelua. Raportin tarkoituksena on antaa perusteet sen ymmärtämiselle, miksi yksityistämistä pidetään itäisessä Euroopassa siirtymäpolitiikan ytimenä.