Browsing by Subject "Turkki"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-16 of 16
  • Lukkarila, Johanna (2003)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 3/2003
    Monet maat ovat 1990-luvun alun jälkeen luopuneet kiinteän mutta ajoittain muutettavan valuuttakurssin järjestelmästä.Tässä työssä arvioidaan, miten Aasian tapahtumien jälkeen kehitellyt niin kutsutut kolmannen sukupolven valuuttakriisimallit selittävät Aasian kriisiä.Lisäksi teorioita ja Aasian tapahtumia verrataan Venäjän ja Turkin viimeisiin rahoituskriiseihin.Tarkastelu osoittaa, etteivät perinteiset teoriat ole menettäneet merkitystään kriisien selittäjinä.Uusia malleja ja mallien yhdistämistä kuitenkin tarvitaan, sillä viimeaikaisiin kriiseihin on yhä useammin liittynyt sekä pankki- että valuuttakriisien piirteitä.Avain-sanat: valuuttakriisit, pankkikriisit, kehittyvät markkinat, Aasia, Turkki, Venäjä JEL-luokittelu: F31, F32, F41
  • Égert, Balázs (2005)
    BOFIT Discussion Papers 3/2005
    Published in Economic Systems vol. 29, no 2 (2005), pp. 123-282
    This paper investigates the equilibrium exchange rates of three Southeastern European countries (Bulgaria, Croatia and Romania), of two CIS economies (Russia and Ukraine) and of Turkey.A systematic approach in terms of different time horizons at which the equilibrium exchange rate is assessed is conducted, combined with a careful analysis of country-specific factors.For Russia, a first look is taken at the Dutch Disease phenomenon as a possible driving force behind equilibrium exchange rates.A unified framework including productivity and net foreign assets completed with a set control variables such as openness, public debt and public expenditures is used to compute total real misalignment bands. JEL: E31, O11, P17 Keywords: Balassa-Samuelson, Dutch Disease, Bulgaria, Croatia, Romania, Russia, Ukraine, Turkey
  • Bircan, Çağatay; Saka, Orkun (2019)
    BOFIT Discussion Papers 1/2019
    We use data on the universe of credit in Turkey to document a strong political lending cycle. State-owned banks systematically adjust their lending around local elections compared with private banks in the same province. There is considerable tactical redistribution: state-owned banks increase credit in politically competitive provinces which have an incumbent mayor aligned with the ruling party, but reduce it in similar provinces with an incumbent mayor from the opposition parties. This effect only exists in corporate lending as opposed to consumer loans, suggesting that tactical redistribution targets job creation to increase electoral success. Political lending influences real outcomes as credit-constrained opposition areas suffer drops in employment and firm sales. There is substantial misallocation of financial resources as credit constraints most affect provinces and industries with high initial efficiency.
  • Benkovskis, Konstantins; Wörz, Julia (2012)
    BOFIT Discussion Papers 19/2012
    Published in Empirical Economics, Volume 51, Issue 2, Sept. 2016, pp 707–735
    This analysis of global competitiveness of emerging market economies accounts for non-price aspects of competitiveness. Building on the methodology pioneered by Feenstra (1994) and Broda and Weinstein (2006), we construct an export price index that adjusts for changes in the set of competitors (variety) and changes in non-price factors (quality in a broad sense) for nine emerging economies (Argentina, Brazil, Chile, China, India, Indonesia, Mexico, Russia and Turkey). The highly disaggregated dataset covers the period 1999?2010 and is based on the standardized 6-digit Harmonized System (HS). Unlike studies that use a CPI-based real effective exchange rate, our method highlights notable differences in non-price competitiveness across markets. China shows a huge gain in international competitiveness due to non-price factors, suggesting that China critics may be overstressing the role of renminbi undervaluation in explaining China's competitive position. Oil exports account for strong improvement in Russia's non-price competitiveness, as well as the modest losses of competitiveness for Argentina and Indonesia. Brazil, Chile, India and Turkey show discernible improvements in their competitive position when accounting for non-price factors. Mexico's competitiveness deteriorates regardless of the index chosen. JEL Classification: C43, F12, F14, L15 Keywords: non-price competitiveness, quality, relative export price, emerging countries
  • Disli, Mustafa; Schoors, Koen; Meir, Jos (2013)
    BOFIT Discussion Papers 6/2013
    Published in Journal of Financial Stability, Vol. 9, No. 4, 2013, Pages 804–819
    We examine the effects of political connections on depositor discipline in a sample of Turkish banks. Banks with former members of parliament at the helm enjoy reduced depositor discipline, especially if the former politician's party is currently in power - less so if the former politician served as a minister. Banks with structural problems are more likely to appoint former politicians, but our results remain robust after controlling for selection effects. Ministers may reduce depositor discipline less because they signal severe problems and because the additional government deposits they bring to the bank during their term tend to leave with them. Keywords: Depositor discipline, political connections, banks JEL: G1, G2, D7
  • Korhonen, Iikka (2018)
    Euro & talous. Blogi
    Tämän vuoden ja etenkin kesän aikana usean nousevan talouden valuuttakurssi on heikentynyt etenkin Yhdysvaltain dollaria (kuvio 1), mutta myös euroa ja muita valuuttoja vastaan. Turkin tilanne saa tällä hetkellä eniten huomiota, mutta myös Argentiinan, Brasilian, Etelä-Afrikan ja Venäjän valuutat ovat heikentyneet tämän vuoden aikana selvästi. Jotkut puhuvat jo vuoden 2013 tapahtumien toistosta, jolloin jo pelkät arvelut Yhdysvaltain tulevista koronnostoista heikensivät hyvin monien nousevien talouksien valuuttoja ja laskivat pörssikursseja niissä. Näytti myös siltä, että sijoittajat reagoivat samoin melkein kaikkien maiden kohdalla, olivatpa niiden taloudelliset ja poliittiset perustekijät millaisia tahansa.
  • Simola, Heli (2013)
    BOFIT Online 10/2013
    Turkki on asukasluvultaan yksi Euroopan suurimpia maita ja etenkin 2000-luvulla myös sen taloudellinen painoarvo on lisääntynyt selvästi maan nopean talouskasvun myötä. Maa on noussut ylemmän keskitulon maiden joukkoon ja sen kansalaisten ostovoiman suhteen korjattu tulotaso on jo ohittanut EU-maista Romanian ja Bulgarian. Useimmissa ennusteissa talouskasvun odotetaan jatkuvan ripeänä myös lähivuosina, mutta merkittävä riski talouskehitykselle on maan riippuvuus ulkomaisista pääomavirroista, jotka ovat vaihdelleet voimakkaasti. Pidemmällä aikavälillä talouden kasvupotentiaaliksi arvioidaan 4-5 %, mutta sen saavuttaminen vaatii uusia investointeja ja rakenteellisia uudistuksia talouden tuottavuuden kohentamiseksi. Asiasanat: Turkki, talouskehitys
  • Simola, Heli (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Turkin talous oli koronakriisin alkaessa vasta toipumassa vuoden 2018 lopulla alkaneesta taantumasta. Vuonna 2019 bruttokansantuote (BKT) kasvoi vain 0,9 %. Aiempien vuosien ulkomaiseen rahoitukseen nojaava talouskasvu ja taantumasta toipumiseksi tehdyt tukitoimet olivat myös heikentäneet Turkin talouden vakautta entisestään. Monilla mittareilla tarkasteltuna Turkin talous oli koronakriisin kynnyksellä haavoittuvammassa asemassa kuin vuosikymmentä aiemmin kansainvälisen finanssikriisin alla.
  • Simola, Heli (2016)
    Euro & talous. Blogi
    Turkin talouskehitykseen kohdistuva epävarmuus on jälleen lisääntynyt, mikä voi vaikeuttaa maan ulkoista rahoitusasemaa, rajoittaa investointeja sekä viivyttää talouspolitiikassa tarvittavia uudistuksia.
  • Simola, Heli (2018)
    Euro & talous. Blogi
    Turkki on ollut yksi eniten kansainvälisistä markkinamyllerryksistä kärsineistä nousevista talouksista tänä vuonna. Liira on viime viikkoina ollut 15–20 % heikompi vuoden alkuun verrattuna sekä dollariin että euroon nähden, ja Istanbulin pörssi-indeksi on pudonnut 15 % vuoden alusta. Heikon kehityksen on laukaissut Yhdysvaltain rahapolitiikan ja samalla globaalin likviditeettitilanteen kiristyminen, koska Turkin talous on hyvin herkkä kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden kehitykselle. Taustalla on Turkin talouden voimakas riippuvuus ulkomaisesta lyhytaikaisesta rahoituksesta. IMF arvioi Turkin ulkoiseksi rahoitustarpeeksi jälleen tänä vuonna noin 25 % BKT:stä.
  • Simola, Heli (2014)
    Suomen Pankki. Blogi
    Turkin talouskasvu on alkuvuonna hidastunut jälleen selvästi, kun maan kokonaistuotanto vielä viime vuonna kasvoi 4 % vuotta aiemmasta. Kasvun hidastuminen on ollut laaja-alaista, sillä alkuvuoden kehitys on ollut vaisua niin vähittäiskaupassa, teollisuudessa kuin rakentamisessakin. Taustalla on erityisesti kotimaisen kysynnän hiipuminen osin kiristyneen talouspolitiikan seurauksena, mutta osin myös lisääntyneen kotimaisen ja kansainvälisen epävarmuuden myötä.
  • Simola, Heli (2022)
    Euro & talous. Blogi
    Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa syventää Turkin talousongelmia. Sota on entisestään kiihdyttänyt etenkin energian ja elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen nousua. Se kasvattaa Turkin tuontimenoja, lisää paineita Turkin liiran heikkenemiseen sekä kiihdyttää jo ennestään nopeaa inflaatiota. Lisäksi venäläisten matkailijoiden määrä Turkissa voi vähentyä huomattavasti, kun venäläisten ostovoima putoaa sodan seurauksena.
  • Parviainen, Seija; Simola, Heli (2016)
    Euro & talous. Analyysi
    Turkin naapurimaiden Irakin ja Syyrian talouksia ovat koetelleet viime vuosina alueen vakavat levottomuudet. Arabikevään jäljiltä jatkuvat sisällissodat, taistelu ISISiä vastaan ja ratkaisematon kurdikysymys ovat aiheuttaneet mittavia aineellisia ja inhimillisiä menetyksiä sekä aikaansaaneet suuria pakolaisvirtoja Irakista ja Syyriasta varsinkin Turkkiin.
  • Simola, Heli (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Venäjän viennin kannalta Turkki on keskeisin markkina energiasektorilla, kun taas tuonti on keskittynyt kulutusvetoisille aloille.
  • Hake, Mariya; Radzyner, Alice (2019)
    BOFIT Policy Brief 1/2019
    Although the European Union (EU) countries constitute the largest trade partner and investor of the Western Balkan economies, economic exposure in terms of trade and investments to Turkey, Russia and China has been on the rise in the past decade. Turkey is among the top trading partners of Serbia and Bosnia and Herzegovina, while its investments in the banking sectors in the rest of the Western Balkan economies is gaining also in importance. Going further, the trade volume with Russia is overall small except for Serbia, however, Russian investments are sizable in key sectors (e.g energy, real estate) in Montenegro and Bosnia and Herzegovina. Financial and economic ties with China have intensified particularly between 2015 and 2017, not least because the region is part of the New Silk Road and the so-called “16+1 format”. China invests in regional infrastructure, such as ports, railroads and highways mainly in Albania, Bosnia and Herzegovina, FYR Macedonia, Montenegro and Serbia. Overall, the growing influence of non-EU global players poses an additional pressure on the EU to thoroughly follow its Western Balkan strategy.
  • Korhonen, Iikka; Peresetsky, Anatoly (2013)
    BOFIT Discussion Papers 4/2013
    Published in Emerging Markets Finance and Trade, Volume 52, Issue 5, 2016: 1210-1225 as "What Influences Stock Market Behavior in Russia and Other Emerging Countries?"
    We empirically test the dependence of the Russian stock market on the world stock market and world oil prices in the period 1997:10-2012:02. We also consider three Eastern European stock markets (Poland, the Czech Republic, and Hungary), as well as two markets outside Europe (Turkey and South Africa). We apply a rolling regression to identify periods when oil prices or stock indices in the US and Japan were important. Surprisingly, oil prices are not significant for the Russian stock market after 2006. A TGARCH-BEKK model is employed to assess the degree of correlation between markets, taking into account the global market stochastic trend. We find that correlation between markets increased between 2000 and 2012. Growth was especially high in Eastern European markets during 2004-2006, which is likely connected with the EU accession of these countries in 2004. Key words: Russian stock market, oil, financial market integration, stock market returns, news, emerging markets, transition economies. JEL: G10, G14, G15, C5.