Browsing by Author "Tutkimusosasto"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 20
  • Willman, Alpo (1987)
    Tutkimusyksikkö. Monistettuja tutkimuksia 16/1987
    We show that if domestic and foreign bonds are imperfect substitutes for each other and the exchange rate is fixed, then, unlike under the perfect substitutability assumption, uncertainty about monetary policy reactions affects the timing of balance-of-payments crises.
  • Willman, Alpo (1987)
    Tutkimusyksikkö. Monistettuja tutkimuksia 5/1987
    There is general agreement that a regime of fixed exchange rates can be sustained only if domestic economic policy is consistent with it. An excessively expansive monetary policy, for instance, leads to the depletion of foreign reserves, eventually forcing the central bank to either devalue the currency or allow it to float. However, speculative attacks on the currency have typically been preceded by a change in the foreign exchange target.
  • Lehtinen, Hanna-Leena (1988)
    Tutkimusyksikkö. Monistettuja tutkimuksia 3/1988
    BOF4 on Suomen Pankin kokonaistaloudellinen neljännesvuosimalli, joka on tarkoitettu lähinnä ennusteiden ja talouspoliittisten vaikutuslaskelmien tuottamiseen. Mallin yhtälöt on dokumentoitu Suomen Pankin tutkimusosaston monistettujen tutkimusten sarjassa (6/1987), varsinaisesta mallijulkaisusta on saatavissa vielä tällä hetkellä julkaisematon käsikirjoitus. Malli muistuttaa suuresti edeltäjäänsä BOF3:a, joka on dokumentoitu Suomen Pankin julkaisuna D:59, 1985. Tässä Energiakomiteaa varten laaditussa muistiossa tarkastellaan BOF4-simulointien avulla talouden sopeutumista energian hinnan nousuun ja bilateraalikaupan osuutta tässä sopeutumisessa (välitysöljykauppa mukaan lukien) sekä vuonna 1986 toteutettua energiaverouudistusta. Lisäksi tarkastellaan eräitä vaihtoehtoisiin energian hintaoletuksiin perustuvia vuoteen 1999 ulottuvia skenaarioita.
  • Solttila, Heikki; Vihriälä, Vesa (1994)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 23/1994
    The paper focuses on the proximate causes of the Finnish savings and cooperative banks' non-performing assets in the current banking crisis.Specifically, the effects of the lending structure at the outset of the crisis and the rate of growth of lending in the latter half of the 1980s are investigated.The main findings are: (1) Lending structure alone is not sufficient to explain the variation in the share of non-performing assets among the local banks.(2) Growth of lending is a major explanatory factor: the faster the growth in the second half of the 1980s, the higher the later share of non-performing assets.(3) Growth of lending is a particularly important "cause" in the case of the savings banks, where lending structure does not seem to have had much of an impact.(4) Lending to manufacturing, construction and trade has had a significant negative effect on the cooperative banks' asset quality.(5) Differences in the rate of lending growth go a long way in explaining why there are on average much more problem loans in the savings bank group than in the cooperative bank group.(6) The share of foreign currency loans is not an important factor when the effect of growth is accounted for, although the roles cannot be fully separated due to multicollinearity.(7) Assuming that growth of lending is more under the control of a bank than the structure of lending, the findings support the view that "bad luck" is not the only explanation of the Finnish banking problems but "bad banking" in the form of either ignorance of risks or deliberate risk taking is a major factor as well.
  • Tarkka, Juha (1983)
    Tutkimusyksikkö. Monistettuja tutkimuksia 5/1983
    Tähän monisteeseen on koottu kolme allekirjoittaneen eri tilaisuuksissa pitämää esitelmää kokonaistaloudellisten mallien rakentamisesta ja käytöstä. Käytännön esimerkkinä on Suomen Pankin tutkimusosaston neljännesvuosimalli BOF3, johon liittyviin kokemuksiin esitykset suurelta osin perustuvat.
  • Ahlqvist, Pia (1994)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 6/1994
    Raportti on osa Suomen Pankin Maksuvälineprojektia, jonka tuloksia on aiemmin kommentoitu Suomen Pankin julkaisussa A:87. Kirjoittaja toimi Maksuvälineprojektissa täysipäiväisenä tutkimus avustaj ana. Raportti on aikaisemmin hyväksytty lähes samassa muodossa pro gradu työnä Joensuun yliopistossa. Raportti käsittelee erilaisten sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta käteisrahan kysyntään. Näitä ovat ikä, sukupuoli, tulotaso, koulutus ja varallisuus. Kun sosioekonomisissa tekijöissä tapahtuu muutoksia, myös rahan kysyntä muuttuu. Tehtäessä kansainvälisiä vertailuja käteisrahan kysynnästä on kotitalouksien yli aggregoitaessa huomioitava väestön jakautuminen .sukupuolen mukaan, sekä talouden ikärakenne kussakin maassa, varsinkin jos niissä on huomattavia eroja maiden välillä. Tulevaisuudessa olisi .mielenkiintoista tutkia tapojen, tottumusten ja asenteiden vaikutusta maksuvälineen valintaan.
  • Autio, Jaakko (1992)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 30/1992
    Tutkimuksessa on selvitetty lokakuussa 1931 tapahtunutta Suomen luopumista kultakannasta. Tavoitteena on ollut selvittää, mikä ajoi Suomen Pankin siihen tilanteeseen, että oli tehtävä talouspoliit!isen ajattelun vastainen toimenpide ja luovuttava kiinteästä valuuttakurssista. Tutkimuskohteen valinnan tekee kiinnostavaksi valuuttapoliittisten ratkaisujen kokonaistaloudellinen merkitys. Niillä pyritään vaikuttamaan yleisten kansantaloudellisten päämäärien saavuttamiseen. Kultakannan aikana koko talouspolitiikka näytti alistetun valuuttakurssille ja sen kulta-arvon säilyttämiselle. Kun markka irrotettiin kullasta, samalla myös aktiivisen valuuttapolitiikan tarve lisääntyi. Samanaikaisesti suoritettiin myös valuutan devalvointi, jonka ansiosta talous kääntyi vähitellen nousuun ja lamakauden pohja ohitettiin.
  • Koskenkylä, Heikki (1992)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 13/1992
    Norjan pankkikriisi jatkuu jo kuudetta vuotta. Kriisi alkoi vuonna 1987 pankkien liian voimakkaan luotonannon seurauksena. Viime vuonna pankkien tulokset olivat ennätysmäisen huonot ja Norjan valtio ryhtyi tukirahoitukseen kahden uuden tukirahastonsa kautta. Neljä suurinta pankkia ovat nyt joko kokonaan tai oSIttain valtion omistuksessa. Norjan pankkien ja muiden rahoituslaitosten luottotappiot ovat olleet vuosina 1987-1991 yhteensä peräti 70 miljardia Norjan kruunua. Pankkikriisi on aiheuttanut merkittävän rakennemuutoksen Norjan pankkisektorissa. Useat pankit ovat fuusioituneet, joko vapaaehtoisesti tai viranomaisten pakottamana. Yksi keskisuuri pankki on lopetettu. Pankit ovat karsineet kulujaan mm. vähentämällä henkilökuntaa ja konttoreita. Pankkisektorin saneeraukset tulevat jatkumaan vielä usean vuoden ajan. Tässä selvityksessä vertaillaan myös Suomen ja Norjan pankkeja. Norjan pankkien tulos kehitys on ollut huomattavasti huonompi kuin Suomen pankeilla, vaikka niillä on selvästi parempi korkokate per tasesuhde ja myös parempi korkomarginaali. Suomen pankeilla tappioita on tullut sijoitustoiminnasta enemmän kuin Norjan pankeilla. Pankkisektorin saneeraus on edennyt Norjassa paljon pitemmälle kuin Suomessa. Suomessa on edelleen lähes kaksinkertainen määrä pankkien henkilöstöä ja konttoreita kuin Norjassa, vaikka väestön määrissä on vain vähän eroa. Kuitenkin Norjan pankkisektoria pidetään ylisuurena, mikä viittaisi erittäin suuriin saneeraustarpeisiin Suomenkin pankkisektorissa.
  • Miikkulainen, Pirkko (1985)
    Tutkimusyksikkö. Monistettuja tutkimuksia 15/1985
    Maksutasetutkimusten pääpaino on yleensä ollut kauppataseessa ja pääomataseessa. Palvelujen ulkomaankauppaa ei ole pidetty kokonaistaloudellisesti merkittävänä, joten siihen on kiinnitetty vain vähän huomiota. Viime vuosikymmenien kansainvälistymisen myötä palvelukauppa on kuitenkin kasvanut. Kasvu on ollut merkittävää myös siksi, että palvelukauppaa rajoitetaan monilla kansallisilla säännöksillä. Sikäli, kun teollisuusmaiden pyrkimykset poistaa palvelukaupan esteitä onnistuvat, on odotettavissa kaupan merkityksen edelleen kasvavan. Palvelujen ulkomaankaupan esteiden poistamiseen pyrkivissä neuvotteluissa tarvitaan myös runsaasti tietoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa mm. kuvaamalla tilastointia, tulkitsemalla palveluerien tietosisältöä ja esittämällä aikaisemin julkaisemattomia aikasarjoja. Tämän selvityksen tarkoituksena on valaista tilastoinnin perusteita ja käsitteistöä, antaa yleiskuva palvelujen ulkomaankaupan kehityksestä vuosina 1970-1983 ja konstruoida palvelujen ulkomaankaupalle ja sen alaerille ennustetyötä helpottavat yksinkertaiset ekonometriset selitysmallit .
  • Herrala, Risto (1994)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 25/1994
    Tässä raportissa esitellään suomalaisen pankkisektorin seuranta- ja ennustemalli Pasi.Mallilla voidaan analysoida pankkien tuloskehityksen taustoja Suomen Pankkiin kerättävän seuranta-aineiston valossa ja tehdä ennusteita pankkisektorin tuloskehityksestä kansantalouden tilaa koskevien ennusteiden pohjalta.Mallissa pankkien tuloserät on jaettu hinta- ja määrämuuttujiin.Pankkien tuloskehityksen kannalta keskeisten hinta- ja määrämuuttujien sekä kansantalouden tilaa kuvaavien muuttujien välille on mallitettu riippuvuudet talousteoriaa ja tilastollisia menetelmiä apuna käyttäen.Mallin käyttömahdollisuuksia esitellään vaihtoehtoislaskelmilla, jotka koskevat pankkien tuloskehitystä erilaisilla suhdanneolettamilla vuosina 1986- 1992.
  • Vasara, Ilkka (1977)
    Tutkimusyksikkö. Monistettuja tutkimuksia 4/1977
    Perinteisen tavaraviennin rinnalle on viime vuosina noussut laaja-alaisempi, yhdistetty tavaroiden, palvelusten, suunnittelun ja työpanoksen vienti, ns.projektivienti, jonka kehitysmahdollisuudet näyttävättulevaisuudessakin melko suotuisilta. Kun projektivienti on jokseenkin uusi ilmiö, on katsottu tarpeelliseksi tehdä siitä erityisselvitys. Makrotasolla ja viranomaisten kannalta selvitystarve koskee ensi sijaisesti projektiviennin kokonaisvaikutuksia talous elämän eri aloilla, yksityisten yritysten, ts. projektiviejien ongelmia tutkitaan samaan aikaan esimerkiksi Teollisuuden Keskusliitossa ja Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa.
  • Heikkilä, Airi (1994)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 2/1994
    Tässä selvityksessä kartoitetaan Suomen ulkomaalaisomisteista tavaroiden ja palveluiden tuotantoa suorien sijoitusten avulla. Erityisesti analysoidaan ulkomaalaisomisteisen yritystoiminnan laajuutta ja kannattavuutta. Lisäksi etsitään selityksiä sille, miksi sijoitukset Suomeen ovat jääneet varsin vähäisiksi aina 1990- luvun alkupuolelle asti. Ulkomaisten yritysten sijoittuminen Suomeen on ollut vähäistä sekä maan kokonaistalouden kannalta että kansainvälisesti verrattuna. Ulkomaalaisomisteinen yritystoiminta on kuitenkin jatkuvasti laajentunut Suomessa. Ulkomaiset yritykset ovat sijoittaneet pääomaa pääasiassa teollisuus- ja myynti yhtiöihin. Teollisuuden toimialoista ulkomaisia sijoituksia on tehty eniten metalliteollisuuteen, erityisesti sähköteknisten tuotteiden valmistukseen. Ulkomaiset sijoittajat ovat saaneet Suomeen sijoittamalleen pääomalle kansainvälisesti verrattuna hyvän tuoton aina 1980-luvun loppuun asti, mutta vuodesta 1990 lähtien sijoitusten tuotot ovat supistuneet jyrkästi, erityisesti palvelualoilla. Ulkomaalaisomisteisten yritysten toiminta on ollut keskimäärin jokseenkin yhtä kannattavaa kuin vastaava koko yritystoiminta Suomessa. Vuosina 1991-1992 ulkomaalaisomisteinen teollisuus toiminta koko teollisuustoiminnasta poiketen on pysynyt voitollisena pääasiassa sähköteknisten tuotteiden ja kulkuneuvojen valmistuksen voittojen ansiosta. Suorien sijoitusten hyvät tuotot eivät ole kuitenkaan vetäneet ulkomaista sijoituspääomaa Suomeen suuressa määrin. Ulkomaiset sijoittajat eivät ole päässeet Suomen kautta riittävän suurille markkinoille, jotta tuotteiden laajaa valmistusta skaalaetuihin perustuen olisi kannattanut siirtää Suomeen. Toisaalta suomalaiset kilpailijayritykset ja ulkomaalaisomistuksen rajoitukset ovat todennäköisesti myös osittain estäneet ulkomaisten sijoittajien pääsyn markkinoille.
  • Turkkila, Anne (1992)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 19/1992
    Tässä selvityksessä kartoitetaan suomalaisten pankkien kansainvälistymistä. Tarkastelun kohteena ovat pankkien kansainvälistymisen motiivit ja etabloituminen ulkomaille. Lisäksi selvityksessä arvioidaan suomalaisten pankkien ulkomaisten tytärpankkien ja sivukonttorien toiminnan tuloksellisuutta. Suomalaisten pankkien etabloituminen ulkomaille alkoi jo 1960-luvulla, mutta varsinaisesti se ajoittui vasta 1980-luvulle. Pankkien tärkeimmät motiivit mennä ulkomaille liittyivät suomalaisten yritysten kansainvälistymiseen sekä ulkomaankauppaan. Käytettävissä olleiden tilinpäätöstietojen perusteella selvisi, että suomalaisten pankkien ulkomaisten tytärpankkien ja sivukonttorien toiminta ei ole ollut keskimäärin kannattavaa. Ulkomaisten tytärpankkien ja sivukonttorien voitot/tappiot ovat olleet kuitenkin markkamääräisesti vähäisiä eikä niiden osuus suomalaisten pankkikonsernien tuloksissa ainakaan toistaiseksi ole ollut merkittävä.
  • Seppovaara, Juhani (30.1)
    Tutkimusyksikkö. Monistettuja tutkimuksia 27/1983
    Tutkimuksessa kartoitetaan Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan kehitystä 1950-luvun alusta lähtien. Painopiste on kaupan vaihteluissa vuosina 1970 - 1982 sekä maksutaseen kehityksessä samana ajankohtana. Keskeisenä ajatuksena on selvittää suhdannepoliittisesta näkökulmasta, miten kauppavaihto ja maksutase ovat kehittyneet erityisesti ns. energiakriisien yhteydessä. Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan vaihteluita on aiemin selvitetty ainakin neljässä tutkimuksessa. Hemmilän ja Koposen tutkimuksessa on verrattu suhdanneluoteisia sekä kausi-ja satunnaisluonteisia vaihteluita Suomen ja Neuvostoliiton välisessä kaupassa vastaaviin länsikaupan vaihteluihin vuosina 1954 - 1974. Dahlsteddtin tutkimuksessa on verrattu Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan suhdanneluonteisia vaihteluita muun ulkomaankaupan vaihteluihin sekä selvitelty ensin "mainittujen vaihteluiden vaikutuksia länsikaupan tasapainon kannalta. Hirvensalon tutkimuksessa, jonka päätarkoitus on Suomen ja Neuvostoton välisen clearing-maksujärjestelmän peruskartoitus,on myös selvitetty kaupan ja maksuliikkeen kehitystä sekä maksutaseen koostumusta vuosina 1961 -1976.
  • Hirvensalo, Inkeri (1978)
    Tutkimusyksikkö. Monistettuja tutkimuksia 8/1978
    Clearing- maksujärjestelmästä luopuminen Suomen ja Neuvostoliiton välisessä maksuliikkeessä on 1960-luvun jälkipuoliskolta lähtien ollut keskustelun kohteena .Ehdotukset järjestelmän muuttamiseksi ovat viime vuosina tulleet SNTL:n taholta. Virallisia keskusteluja asiasta käytiin ensimmäistä kertaa vuosien 1976 - 1980 runkosopimuksesta neuvoteltaessa. Tätä ennen asiasta kuitenkin keskusteltiin viranomaisten kesken jo vuosina 1969 -1970 vuosien 1971 - 1975 runkosopimusta valmisteltaessa. Suomen kanta on tähän asti ollut se, ettei järjestelmää ole syytä lähteä muuttamaan, ellei puolin ja toisin voida olla täysin vakuuttuneita muutoksen kaupankäyntiä edistävistä vaikutuksista. Tämän lähtökohdan myös Neuvostoliitto on hyväksynyt. Vuosien 1976 -1980 runkosopimuksesta neuvoteltaessa maitten välinen maksujärjestelmä päätettiin säilyttää entisellään vuoteen 1980 saakka, "elleivät osapuolet sitä ennen toisin päätä".
  • Suomen Pankki; Tutkimusosasto; Research Department (1982)
    Tutkimusyksikkö. Monistettuja tutkimuksia 9/1982
    BOF3 on Suomen kansantalouden toimintaa kuvaava ekonometrinen neljännesvuosimalli, jonka tarkoituksena on koota ja tuottaa tietoa kansantalouden toiminnasta. Mallia voidaan käyttää arvioitaessa talouspolitiikan tai kansainvälisen kehityksen vaikutuksiaSuomen talouteen sekä työvälineenä tuotettaessasuhdanne- ja keskipitkän aikavälin ennusteita.
  • Suomen Pankki; Tutkimusosasto; Research Department (1983)
    Tutkimusyksikkö. Monistettuja tutkimuksia 2/1983
    Suomen kansantaloutta koskevat taloudelliset tilastot sisältävät runsaasti kuukausittaista ja neljännesvuosittaista tietoa. Neljännesvuositasolla umpeen menevää ja vuositietoihin täsmäävää kansantalouden tilinpitoa tai rahoitustilinpitoa nämä sarjat eivät kuitenkaan muodosta. Niiden olemassaolo on kuitenkin mahdollistanut sellaisen neljännesvuosipohjaisen aikasarjatiedoston luomisen, joka Suomen Pankin neljännesvuosimallin sisältämän sektori- ja toimialajaotuksen puitteissa täyttää tilinpidolliset identiteettirajoitukset. Aineiston toimialaluokitus on seuraava: maatalous, palvelukset ym., metsätalous ja teollisuus. Rahoitustilinpidollisesti aineisto umpeutuu seuraavalla sektorijaolla: valtio, Suomen Pankki, ulkomaat, pankit ja muu yksityinen sektori (sis. kunnat ja KELAn). Tähän tiedostoon sisältyviin sarjoihin on vuosien varrella kohdistunut runsaasti kysyntää. Tämän takia on neljännesvuosimallin aikasarjatiedosto päätetty julkistaa tämän monisteen muodossa. Toimenpide on kuitenkin kertaluonteinen. Monistetta ei siten ole tarkoitus säännöllisesti päivittää. Jokaisesta aikasarjasta esitetään kuitenkin lyhyt selostus sen konstruointitavasta ja lähteistä. Useimpien sarjojen kohdalla tämä informaatio on riittävä sarjojen jatkamiseksi.
  • Ikonen, Vappu (1995)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 26/1995
    Selvityksessä luodaan katsaus Suomen Pankin kotimaisen luotonannon eri muotoihin 1860-luvulta nykypäivään ja julkaistaan tilastoliitteenä kuukausitilastot Suomen Pankin kotimaisesta luotonannosta jaoteltuina yleisön, talletuspankkien, muiden rahoituslaitosten ja julkisen sektorin saamiin luottoihin. Nyt julkaistavat kuukausisarjat ovat ensimmäinen esitys, jossa Suomen Pankin luotonanto on eritelty nykyaikaisella tavalla sektoreittain koko aikaväliltä ja jossa virallisten taseiden epäjatkuvuudet on mahdollisuuksien mukaan korjailtu. Aikaisemmin julkaistut taseet ovat ollet käytettävissä vain rahoitusvaatteittain luokiteltuna vuoteen 1973 asti.
  • Willman, Alpo (1987)
    Tutkimusyksikkö. Monistettuja tutkimuksia. Research Papers. 8/1987
    The paper extends the recent literature on balance-of-payments crises by allowing real effects to be connected with them. The collapse of the fixed exchange rate regime and the dynamics associated with this regime shift are studied. In addition, the effects of a fiscal expansion under the fixed exchange rate regime are studied, taking into account the fact that the viability of the regime is policy dependent.
  • Müürsepp, Anu (1992)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 32/1992
    Tässä selvityksessä esitetään katsaus maksujärjestelmien yleispiirteisiin, luonnehditaan lyhyesti Suomen maksujärjestelmää sekä kuvataan Viron maksujärjestelmän nykypiirteitä ja tulevaisuuden näkymiä. Tämä raportti sisältää kolme lukua. Ensimmäisessä luvussa käsitellään maksujärjestelmien yleispiirteitä, esitetään eri mallit clearingin suorittamiseksi ja kuvataan katteiden siirtoa brutto- ja nettoperiaatteella toimivissa järjestelmissä. Samoin tarkastellaan kysymystä, minkälaisia riskejä maksujärjestelmät sisältävät ja millainen on keskuspankin rooli maksujärjestelmien toiminnassa. Toisessa luvussa kuvataan Suomen maksujärjestelmää ja siihen liittyvää maksuliike-clearingia. Kolmannessa luvussa tarkastellaan Viron maksujärjestelmää. Aluksi tuodaan esille sen historialliset erikoispiirteet ja sen jälkeen kuvataan nyky tilannetta. Erikseen tarkastellaan maksuliike-clearingiä, sen puutteita ja tehostamisen tarvetta. Luvun lopuksi esitetään Viron pankki- ja maksujärjestelmän kehitysnäkymiä. Tärkeimmät esiin tulleet näkökohdat on koottu selvityksen yhteenvetoon.