Browsing by Subject "Uusi-Seelanti"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Mayes, David G. (1997)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 18/1997
    Viimeisen vuosikymmenen pankkikriisit ovat herättäneet huolestumista monissa teollisuusmaissa.Tässä raportissa tarkastellaan Uudessa-Seelannissa vuonna 1996 käyttöön otetun, julkistamisperiaatteeseen nojautuvan pankkivalvontajärjestelmän etuja.Vaikka Uudella-Seelannilla on monia erityispiirteitä, jotka tekevät uudesta järjestelmästä juuri sille erityisen soveliaan, soveltuvat järjestelmän kaikki pääperiaatteet muuhunkin OECD-alueeseen, myös nykyisen EU-lainsäädännön yhteyteen.Nämä periaatteet ovat seuraavat: 1) yritysjohdon kontrollin laadun varmistaminen ja laadukkaat laskentatoimen ja riippumattoman tilintarkastuksen standardit rahoituslaitoksissa, jotka haluavat pankkitoimiluvan 2) markkinakurin edellyttämän konkreettisen informaation julkistaminen yksittäisten pankkien riskinotosta; informaatioon on sisällyttävä pankkien koko toimintaa koskevat value-at-risk -laskelmat 3) pankkien johdon ja hallinnon pitäminen vastuullisina pankkien liiketoiminnan asiaankuuluvasta varovaisuudesta; tähän kuuluvat rangaistukset ja taloudellinen vastuu virheellisistä tiedoista 4) veronmaksajien varojen vaarantamisen välttäminen antamalla ymmärtää, että mikään pankki ei ole liian iso kaatumaan, ja keskittämällä valvontaviranomaisten toimet sen varmistamiseen, että ne voivat puuttua asioihin ja estää koko rahoitusjärjestelmän kannalta haitalliset seuraukset yksittäisen pankin joutuessa vaikeuksiin. Näillä keinoin voidaan merkittävästi vähentää pankkivalvontaan liittyvää moraalikatoa ja valvonnan kustannuksia. Asiasanat: rahoitusmarkkinoiden valvonta, markkinakuri, järjestelmän vakaus
  • Mayes, David G. (1998)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 23/1998
    This paper explains how banking supervision within the EU, and in Finland in particular, can be improved by the implementation of greater market discipline and related changes.Although existing EU law, institutions, market structures and practices of corporate governance restrict the scope for change, substantial improvements can be introduced now while there is a window of opportunity for change.The economy is growing strongly and the consequences of the banking crises of the early 1990s have been worked through.Greater market discipline, in the form of a regime of quarterly public disclosure by banks of their capital adequacy, peak exposures and risk management systems, along with improved incentives, will help improve the prudential management of banks, reduce the costs of supervision, enable supervisors to focus on systemic risks and help customers determine the risks they face.Banking inherently involves the taking of risks, but transparency and improved public information about them will help all concerned manage the risks more effectively and greatly reduce the chance that the taxpayer will again be called upon to help rescue the banking system. Keywords: Banking supervision, market discipline, disclosure, systemic risk, financial system oversight
  • Raijas, Anu; Brander, Richard (2020)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 120
    Talousosaaminen nähdään tänä päivänä keskeisenä kansalaistaitona, joka korostuu koko ajan muuttuvassa taloudellisessa toimintaympäristössä. Kouluopetuksella on merkittävä rooli talousopetuksen tarjoamisessa. Lasten ja nuorten ohella myös muiden väestöryhmien talousosaamisen edistämistä tulee kehittää eri elämäntilanteissa ja toimintaympäristöissä. Arvokasta työtä talousosaamisen edistämiseksi tekevät viranomaiset, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Näiden tahojen yhteistyöllä ja vuorovaikutuksella voidaan edesauttaa tiedon tehokasta välittymistä oikeaan osoitteeseen. Kun toimijoita on kentällä paljon, on tärkeää muodostaa kokonaiskuva toiminnasta. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on ollut aktiivinen talousopetuksen kehittämisessä. Raportissa esitellään järjestössä luotuja yhtenäisiä suosituksia, periaatteita ja menetelmiä kansalaisten talousosaamisen edistämistoiminnan koordinointiin ja tutkimukseen. Näitä monet maat ovat soveltaneet talousosaamisen kansallista strategiaa rakentaessaan. Raportissa tarkastellaan valikoitujen kehittyneiden maiden ratkaisuja koordinoida talousosaamisen edistämistä. Maita esitellään siitä näkökulmasta, mitä opittavaa meillä voisi niistä olla pohdittaessa Suomeen sopivaa talousosaamisen strategiaa. Talousosaamisella on pitkäaikaisia vaikutuksia niin yksittäisen kansalaisen elämään kuin kaikkiin markkinoiden toimijoihin myös yhteiskunnallisella tasolla. Siksi vastuu talousosaamisen edistämisestä katsotaan kuuluvan julkisille toimijoille. Kansallisesta strategiasta ovat tarkastelluissa maissa vastuussa joko keskuspankki, finanssivalvonta tai valtiovarainministeriö. Monessa maassa vastuutahoksi on myös luotu kokonaan uusi julkinen organisaatio. On tärkeää, että vastuutaho on puolueeton ja riittävän arvovaltainen. Rahoituksen järjestyminen valtion budjetista takaa toiminnalle jatkuvuuden. Jotta kaikki tahot saadaan sitoutumaan strategiaan ja aidosti toteuttamaan sitä, tulee heille järjestää mahdollisuus osallistua sen valmisteluun. Siksi strategian valmisteluun tulee varata aikaa vähintään vuosi. Talousosaamisen edistämiseen on monessa maassa perustettu verkostoja, joiden toimintaa ohjataan ja joiden jäseneksi otetaan vain hyväksyttäviä toimijoita. Talousosaamisen edistämisen tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi toimintaa verkostoissa on tärkeää koordinoida. Jotta strategiaa olisi helppo toteuttaa, sille kannattaa laatia konkreettinen ja käytännönläheinen toteuttamissuunnitelma. Myös vaikuttavuuden arviointimenetelmiä on tarpeen kehittää sekä mitata kansalaisten talousosaamisen tilaa ja kehitystä säännöllisesti väestötasolla. Pitkälle kehittyneissä talousosaamisen strategiamaissa tutkimuksella on keskeinen rooli strategian toteuttamisen eri vaiheissa. Monessa maassa kaikki talousosaamiseen liittyvä toiminta on koottu keskitetysti joko siitä vastuussa olevan organisaation verkkosivustolle tai sitten sitä varten on perustettu oma verkkosivusto, joka on nimetty aihetta hyvin kuvaavasti. Myös tuotemerkin luominen talousosaamiseen on monessa maassa käytössä. Koska useimmissa maissa korostetaan lasten ja nuorten talousosaamista, on strategioita usein linkitetty kouluopetukseen ja opettajien täydennyskoulutukseen. Yhteistyö talousopetuksen ulkopuolisten asiantuntijatahojen kanssa on tärkeää, sillä he usein myös tuottavat opetukseen materiaaleja ja välineitä. Talousosaamisen kansallinen strategia tai suunnitelma on monessa maassa hyväksi havaittu työkalu talousosaamisen edistämiseen. Kuten raportti osoittaa, sen voi toteuttaa hyvin monella eri tavalla. Suomen strategiaa suunnitellessa on hyvä ottaa mallia muista maista. Siinä on olennaista keskittyä konkreettiseen, käytännönläheiseen, toteuttamiskelpoiseen ja kustannustehokkaaseen toteuttamissuunnitemaan.
  • Huang, Angela; Margaritis, Dimitri; Mayes, David (2001)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 18/2001
    Ilmestynyt myös Multinational Finance Journal 5 ; 3 ; 2002.
    We use the ten years of experience in inflation-targeting in New Zealand since 1989 to test whether monetary policy appears to conform to the simple rules that have been recommended for it in the literature.Of the inflation targeting central banks, the Reserve Bank of New Zealand has both the longest experience and probably the most clearly defined target and policy framework for achieving it.We show that while a Taylor rule with the standard parameters used in the US does indeed describe New Zealand monetary policy quite well, the Reserve Bank has focused rather more strongly on price stability, as required by its Policy Target Agreements.However, while the conduct of New Zealand monetary policy as set out in the Monetary Policy Statements is firmly based on targeting the inflation rate in the future we find, using the Bank's own forecasts, that nevertheless targeting inflation close to the present appears to be a better description of policy. Furthermore, restricting the policy choice to the information available to the Reserve Bank at the actual time of policy settings and ignoring subsequent revisions to published statistics does not result in a much improved explanation of its actions.We find a clear 'smoothing' element to the Bank's policy rather than immediate response to every small fluctuation.We show further that some of the variables that enter the policy rule have slightly asymmetric cycles.From symmetric and asymmetric cointegration tests on the long-run relationship between interest rates, the output gap, and inflation we show that there is insufficient evidence to suggest that monetary policy has been asymmetric in treating upside inflationary pressures differently from those towards deflation.Key words: monetary policy, Taylor rule, inflation targeting, New Zealand
  • Mayes, David G. (2007)
    Suomen Pankki. BoF online 2007/12
    1 Three versions of inflation targeting 5 2 Exchange rate fluctuations 6 3 Stabilising prices 9 4 Choosing an operational focus 10 5 Setting out the possible future path of policy 13 6 Concluding remark 15 References 16 List of charts Chart 1. Inflation, Interest Rates and the Real Exchange Rate in Australia 18 Chart 2. Inflation, Interest Rates and the Real Exchange Rate in Canada 19 Chart 3. Inflation, Interest Rates and the Real Exchange Rate in New Zealand 20
  • Redward, Peter (1996)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 12/1996
    This paper discusses the reasons for the change in economic policy direction adopted in New Zealand in 1984.The paper briefly outlines the economic history of New Zealand in the period from the early 1970's to 1996.The ultimate test of the success of the economic reforms is whether they have increased the growth rate of potential per capita output in the economy. I discuss the evidence on this hypothesis and conclude that the evidence does support the hypothesis of a structural change in this measure.Five of the major areas of reform are discussed, these areas are goods, capital and labour market liberalisation and the fiscal and monetary policy framework adopted in New Zealand. Keywords: economic policy reform, New Zealand
  • Mayes, David G.; Vilmunen, Jouko (1999)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 10/1999
    Unemployment is now the key issue for economic policy in the OECD and Europe in particular.By examining data from the period 1962- 1996 for two highly different small open OECD economies, Finland and New Zealand, in a VE? model this paper seeks to cast light on three questions: the degree to which unemployment has been the result of slow adjustment to large external shocks; the degree to which differences in labour market structures can lead to different responses to shocks; the importance of the exchange rate and the external sector in resolving the problmems.The approach uses a fairly general model of the labour market that includes wages, unemployment, the capital stock and the terms of trade.It uses cointegration analysis to establish long-run relationships among the four variables.In the case of Finland we find that the shoji-run response of unemployment to shocks (to the long-run relationship) is large relative to the response of real wage and the terms of trade.In New Zealand on the other hand both real wages and the terms of trade, in particular, adjust more rapidly. As a result the burden of short-run adjustment in the New Zealand economy appears to fall more heavily on (relative) prices.Since the unemployment rate in both countries displays hysteresis, these results suggest that relative price adjustment in the New Zealand economy is more effective in preventing adverse aggregate shocks from becoming adverse unemployment shock. Keywords: unemployment, open economy, structural change, labour market