Browsing by Author "Vilmi, Lauri"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 32
  • Ikonen, Pasi; Vilmi, Lauri (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2019
    US economic policy has recently been marked by procyclical fiscal stimulus and a gradual but decisive shift towards protectionism. Concerns have been raised over the global ramifications of such policies coming to a head. This article presents alternative scenarios to illustrate how the global economy might be affected by different US economic policy outcomes.
  • Oinonen, Sami; Vilmi, Lauri (2021)
    BoF Economics Review 5/2021
    This paper presents the New Keynesian Phillips Curve (NKPC) -based framework for analysing euro area inflation outlook. Our NKPC specification, that relies on market- and surveybased inflation expectations, explains well euro area inflation dynamics. Its forecasting performance is also comparable to the performance of the ECB’s official forecasts in both short- and long-horizons. Overall, the NKPC is a useful tool for monitoring euro area inflation outlook. Thanks to its fast and light updating procedure it provides almost real-time information on inflation outlook.
  • Ikonen, Pasi; Oinonen, Sami; Schmöller, Michaela; Vilmi, Lauri (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2020
    Stagnation is a period of slow economic growth often characterised by low interest rates and low inflation. It is most commonly associated with the development of the Japanese economy since the early 1990s. In the euro area, the corona crisis together with an already ageing population, diminished productivity growth, and, in places, high levels of debt even before the onset of the current crisis may weaken the economy's ability to recover. There is a danger of the economy slipping into an equilibrium of low interest rates and low inflation, i.e. a liquidity trap. There is also a risk of inflation expectations declining. The policy response in the euro area to the economic outlook weakened by the corona crisis has been swift and decisive. Well-targeted policy measures can mitigate the risk of the economy following an adverse path.
  • Ikonen, Pasi; Oinonen, Sami; Schmöller, Michaela; Vilmi, Lauri (2020)
    Euro & talous 5/2020
    Stagnaatiolla tarkoitetaan hitaan talouskasvun kautta, johon usein liittyvät alhaiset korot ja hidas inflaatio. Vahvimmin stagnaatio on keskusteluissa yhdistetty Japanin talouskehitykseen 1990-luvun alun jälkeen. Euroalueella koronakriisi yhdistettynä jo valmiiksi ikääntyvään yhteiskuntaan, hidastuneeseen tuottavuuskehitykseen sekä paikoitellen jo ennen koronakriisiä korkeiksi nousseisiin velkatasoihin saattaa heikentää talouden elpymiskykyä. Uhkana on luisua hitaan inflaation ja alhaisten korkojen tasapainoon, ns. likviditeettiloukkuun. Riskinä on myös inflaatio-odotusten vaimentuminen. Euroalueella talouspolitiikalla on reagoitu päättäväisesti ja nopeasti koronakriisin heikentämiin talousnäkymiin. Oikein suunnatuilla politiikkatoimilla pystytäänkin vähentämään negatiivisen kehityskulun riskiä.
  • Solanko, Laura; Vilmi, Lauri (2013)
    BOFIT Online 5/2013
    Viimeisen kymmenen vuoden aikana energiamarkkinoilla on ollut nähtävissä kaksi suurta muutosta: kulutuksen kasvun siirtyminen nouseviin talouksiin sekä epätavanomaisten hiilivetyjen ja nesteytetyn maakaasun tulo markkinoille. Nousevat taloudet kuluttavat jo nyt yli puolet globaalista energiantuotannosta, ja kulutuksen kasvu siirtyy yhä selvemmin Aasian suuriin nouseviin talouksiin. Uusiutuvien energianlähteiden osuus kokonaiskulutuksesta kasvaa, mutta pysyy silti alle 20 prosentin ainakin lähivuosikymmenet. Samalla tuotantokustannusten pieneneminen on edesauttanut monien uusien öljy- ja kaasuesiintymien hyödyntämistä erityisesti Yhdysvalloissa. Tämä on laskenut erityisesti maakaasun hintaa Yhdysvalloissa samalla kun Euroopassa energian hinta on säilynyt kalliina. Asiasanat: energiamarkkinat, liuskekaasu, nesteytetty maakaasu (LNG)
  • Solanko, Laura; Vilmi, Lauri (2013)
    Euro & talous. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 1
    Viimeisen kymmenen vuoden aikana energiamarkkinoilla on ollut nähtävissä kaksi suurta muutosta: kulutuksen kasvun siirtyminen nouseviin talouksiin sekä epätavanomaisten hiilivetyjen ja nesteytetyn maakaasun tulo markkinoille. Nousevat taloudet kuluttavat jo nyt yli puolet globaalista energiantuotannosta, ja kulutuksen kasvu siirtyy yhä selvemmin Aasian suuriin nouseviin talouksiin. Uusiutuvien energianlähteiden osuus kokonaiskulutuksesta kasvaa, mutta pysyy silti alle 20 prosentin ainakin lähivuosikymmenet. Samalla tuotantokustannusten pieneneminen on edesauttanut monien uusien öljy- ja kaasuesiintymien hyödyntämistä erityisesti Yhdysvalloissa. Tämä on laskenut erityisesti maakaasun hintaa Yhdysvalloissa samalla kun Euroopassa energian hinta on säilynyt kalliina.
  • Oinonen, Sami; Paloviita, Maritta; Vilmi, Lauri (2013)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 6/2013
    Published in the Scandinavian Journal of Economics, Volume 114, Issue 2, pages 601–628, June 2012
    This paper analyzes euro area and U.S. inflation dynamics since the beginning of the 1990s by estimating New Keynesian hybrid Phillips curves with time-varying parameters. We measure inflation expectations by subjective forecasts from Consensus Economics survey and so do not assume rational expectations. Both rolling regressions and state-space models are employed. The results indicate that in both economic areas the inflation dynamics have steadily become more forward-looking over time. We also provide evidence that the impact of the output gap on inflation has increased in recent years. Overall, diminished inflation persistence emphasizes the role of credible monetary policy in inflation dynamics. JEL Classification: E31, C22, C51 Key words: inflation, Phillips curve, time-varying parameters, survey expectations
  • Kortela, Tomi; Oinonen, Sami; Vilmi, Lauri (2018)
    Euro & talous 1/2018
    Euroalueen inflaatio on ollut hidasta viime vuosina. Osa inflaation hitaudelle esitetyistä syistä, kuten globalisaatio ja digitalisaatio, haastavat ennen kriisiä vallinneen tavan ymmärtää inflaation muodostumista inflaatio-odotusten ja tuotantokustannusten kautta. Artikkelissa esitetyn analyysin mukaan Phillipsin käyrä selittää euroalueen inflaatiota edelleen suhteellisen hyvin. Inflaation hitaus viime vuosina on seurausta öljynhinnan alenemisesta, inflaatio-odotusten vaimeudesta ja negatiivisesta tuotantokuilusta. Tulevaa inflaatiota arvioitaessa inflaatio-odotusten kehityksellä on keskeinen rooli.
  • Oinonen, Sami; Vilmi, Lauri (2021)
    Euro & talous 4/2021
    Inflaatio on toipumassa koronakriisin aiheuttamasta poikkeuksellisesta heikkenemisestä. Rahapolitiikan ja hintavakauden näkökulmasta lyhyen aikavälin heilahteluja tärkeämpää on tarkastella inflaationäkymiä keskipitkällä aikavälillä. Tuoreimpien tutkimusten mukaan inflaatio-odotukset ovat keskeisessä roolissa arvioitaessa tulevaa inflaatiota ja siten auttavat muodostamaan käsityksen keskipitkän aikavälin kehityksestä. Tällä hetkellä eri mittarit osoittavat lähivuosille melko yhtenäisesti alle EKP:n tavoitteen pysyvää inflaatiota. Eri odotusmittareita on kuitenkin syytä seurata laajasti, sillä esimerkiksi koronakriisin syvimpään aikaan vuonna 2020 markkinaperusteiset inflaatio-odotukset osoittivat selvästi kyselytutkimuksia vaisumpia inflaationäkymiä.
  • Oinonen, Sami; Vilmi, Lauri (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 4/2021
    Inflation is recovering from an exceptional decline caused by the COVID-19 crisis. For monetary policy and price stability, it is more important to assess inflation developments over the medium term rather than short-term fluctuations. According to the latest research, inflation expectations play a key role in inflation projections and thus contribute to understanding inflation developments over the medium term. At present, different measures of inflation expectations rather consistently point towards inflation remaining below the ECB's target in the coming years. Different measures of expectations should nonetheless be monitored widely; for example, during the depths of the COVID-19 crisis in 2020, market-based inflation expectations pointed towards a substantially more subdued inflation outlook than survey-based expectations.
  • Vilmi, Lauri (2016)
    Euro & talous. Analyysi
    Työmarkkinoiden sopimusjärjestelmät vaihtelevat jonkin verran kehittyneissä talouksissa. Euroopassa työehdoista sopiminen on yleisesti melko keskittynyttä. Globalisaatio ja digitalisaatio ovat kuitenkin lisänneet painetta joustavuudelle ja paikallisemmalle sopimiselle. Erityisesti velka- ja pankkikriiseistä kärsineissä maissa, kuten Kreikassa, Portugalissa, Espanjassa ja Irlannissa, on siirrytty lähemmäs paikallista sopimista.
  • Ikonen, Pasi; Kerola, Eeva; Vilmi, Lauri (2019)
    Euro & talous 4/2019
    Suomen Pankin mallilaskelmien mukaan jo voimassa olevilla tullikorotuksilla on maailman BKT:n kasvuun noin 0,7 prosenttiyksikön kasvua hidastava vaikutus. Kauppakiistan vuoksi Yhdysvaltojen ja Kiinan väliset kauppavirrat ovat jo supistuneet. Epävarmuuden kasvu on heijastunut myös investointihalukkuuteen, ja teollisuuden ostopäällikköindeksit ovat globaalisti heikentyneet. Uutiset kauppaneuvotteluiden tilasta ovat heiluttaneet osakekursseja ja rahoitusmarkkinoiden riskilisiä, mutta merkittäviltä rahoitusmarkkinahäiriöiltä on tähän mennessä vältytty. Jos kauppasota kärjistyisi edelleen ja aiheuttaisi laajempia rahoitusmarkkinahäiriöitä, se hidastaisi Suomen Pankin riskiskenaarion mukaan maailman BKT:n kasvua vielä kaksi prosenttiyksikköä lisää.
  • Asplund, Tuulia; Ikonen, Pasi; Schmöller, Michaela; Vanhala, Juuso; Vilmi, Lauri (2020)
    Euro & talous 1/2020
    Suomessa ja muissa maissa on otettu käyttöön laaja joukko toimia, joilla pyritään torjumaan koronapandemian ja talouden rajoitustoimien aiheuttamaa taloudellisen toiminnan hiipumista, yritysten konkursseja ja työttömyyden nousua. Toimet vastaavat yritysten ja kotitalouksien välittömään ahdinkoon, mutta samalla niillä pyritään estämään tilapäisestä sokista aiheutuva lama, joka voi seurata konkurssiaallosta ja työttömyyden voimakkaasta noususta. Tärkeä tavoite on luoda olosuhteet, joissa talouden toipuminen olisi mahdollisimman nopeaa rajoitteiden poistumisen jälkeen.
  • Granziera, Eleonora; Haavio, Markus; Juselius, Mikael; Kortelainen, Mika; Vilmi, Lauri (2018)
    Euro & talous 1/2018
    Kansainvälisen finanssikriisin jälkeen useat keskuspankit laskivat ohjauskorkonsa lähelle nollaa tai jopa sen alle ja ottivat käyttöön epätavanomaisia rahapoliittisia toimia, kuten ennakoivaa viestintää ja laajamittaisia omaisuuserien osto-ohjelmia. Finanssikriisi ja sitä seurannut Euroopan velkakriisi toivat esiin reaalitalouden ja rahoitusmarkkinoiden väliset tiiviit kytkökset. Uusi toimintaympäristö on haastanut myös rahapolitiikan mallinnuksen - ja koko makrotaloustieteen.
  • Vilmi, Lauri (2016)
    Euro & talous 4/2016
    Luonnollinen korko on talouden tasapainottava reaalikorko, joka vallitsisi, jos talouden tuotanto olisi potentiaalissaan eli tilanteessa, jossa talous ei ole nousu- eikä laskusuhdanteessa. Tasapaino johtaisi pitkällä aikavälillä vakaaseen inflaatioon. Viimeisen 10 vuoden aikana kehittyneiden talouksien luonnollisen koron arvioidaan laskeneen huomattavasti. Tämä vaikuttaa paitsi nykyhetken rahapolitiikan arviointiin myös rahapolitiikan haasteisiin tulevaisuudessa. Arviot luonnollisen koron tasosta ovat kuitenkin erittäin epävarmoja, mikä hankaloittaa tämän koron käyttämistä rahapolitiikan ohjenuorana.
  • Mäki-Fränti, Petri; Vilmi, Lauri (2016)
    Euro & talous 1/2016
    Suomen talous on kehittynyt finanssikriisin jälkeen heikosti. Euroopan komission viimeisimmän ennusteen mukaan Suomi pysyy myös lähivuosina euroalueen hitaimmin kasvavana taloutena – Kreikan rinnalla. Syitä BKT:n kehnoon kehitykseen voi tarkastella vertaamalla Suomea muihin pieniin EU-maihin eli Alankomaihin, Belgiaan, Irlantiin, Itävaltaan, Ruotsiin ja Tanskaan. Nämä maat ovat mielekäs vertailuryhmä, sillä ne ovat suhteellisen avoimia talouksia ja kehitysasteeltaan lähellä toisiaan.
  • Lintunen, Jussi; Vilmi, Lauri (2013)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 24/2013
    This paper studies the cyclical properties of optimal emission taxes and emissions using a real business cycle model with a stock pollutant. We derive conditions for the procyclicality of optimal emission tax and show that the tax is in typical conditions procyclical. The possibility of a countercyclical behavior of the emission tax increases if 1) the pollution is short-lived and the emission transfer into environmental damages rapidly 2) emissions are countercyclical, 3) marginal damages are strongly increasing and 4), in disutility case, the marginal utility of consumption increases with the increase in the intensity of the harmful environmental process. In the climate change context we show that the optimal carbon tax is procyclical irrespectively on the production technology. Instead, the technology is a key determinant of the cyclicality of the emissions. The optimal carbon tax correlates almost fully with the consumption and as a rule-of thumb, it could be indexed to the consumption level of the economy. The relative scale of tax deviations relative to the consumption deviations is determined by the inverse of the intertemporal elasticity of substitution. Comparison between the optimal emission tax and an optimally set constant emission tax shows that the constant tax leads to very slightly higher emissions but the general economic effects are next to negligible. JEL classification: E32, Q54, Q58 Keywords: optimal emission tax, cyclical properties
  • Lintunen, Jussi; Vilmi, Lauri (2021)
    Environmental and Resource Economics
    Published in BoF DP 23/2013.
    We prove that under the most typical circumstances optimal emission prices are procyclical, i.e., prices should be lower during recessions. The procyclicality is more likely when emissions propagate very slowly into environmental damage. A prime example of such process is CO2 emissions. We show that carbon prices should be closely linked to the fuctuations of the marginal utility of consumption, which implies relatively modest magnitude of carbon price fuctuations. Our fndings imply that climate policies should focus on setting the carbon price to the optimal growth path level and give carbon price fuctuations only a secondary role. Opposite to the carbon price, the cyclicality of optimal emissions depends on the production technology in the energy sector, and may become countercyclical in future if the technology mix becomes less fossil dependent.
  • Granziera, Eleonora; Haavio, Markus; Juselius, Mikael; Kortelainen, Mika; Vilmi, Lauri (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2018
    In the aftermath of the global financial crisis many central banks cut their policy rates close to zero or even below and introduced non-standard monetary policy measures. The financial crisis and the European debt crisis that followed demonstrated the importance of the linkages between financial markets and the real economy. In this article we survey the open issues in economic research posed by limits on how low central banks are able to cut policy rates, and the unconventional measures, especially forward guidance and large scale asset purchase programmes.
  • Vilmi, Lauri (2012)
    Bank of Finland. Bulletin. Monetary policy and the global economy 1
    In 2007-2009, many central banks cut their policy rates sharply in an attempt to stave off deflation, ie a broadly based fall in prices, and to support developments in the real economy. With interest rates falling dose to zero, central banks resorted to non-standard policy measures. These included a long-term commitment to maintaining a low level of interest rates, the expansion of central bank balance sheets by increased provision of central bank money to the economy (quantitative easing) and changes to the structure of the central bank balance sheet, for example by purchasing long-term debt securities and selling short-term ones. This article focuses on exploring the conduct of a policy of quantitative easing and the experiences gained.