Browsing by Author "Voutilainen, Ville"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-15 of 15
  • Voutilainen, Ville (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2019
    Finnish household debt relative to income has grown significantly since the turn of the millennium. In future, excessive borrowing could be stemmed by, for example, restricting the amount of credit available to households relative to their levels of income
  • Heinilä, Teemu; Jantunen, Lauri; Koskinen, Kimmo; Strandman, Ville; Voutilainen, Ville (2016)
    Euro & talous. Analyysi
    Millaisia muutoksia eurooppalaisten pankkien liiketoimintamalleissa on ollut vuosien 2010 ja 2015 välillä? Näyttää siltä, että pankit ovat selkeästi keskittyneet ydinliiketoimintaansa ja omiin vahvuusalueisiinsa. Muutosta ovat pääasiallisesta ajaneet säätely, kulujen karsinta ja digitalisaatio. Alla esitelty analyysi perustuu pankkien julkaisemiin tunnuslukuihin ja vuosiraporteissa annettuihin lausuntoihin.
  • Koskinen, Kimmo; Voutilainen, Ville (2022)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2022
    Russia's invasion of Ukraine in February 2022 has rapidly increased uncertainty related to the economic outlook and financing conditions. The war affects domestic companies’ operating environment in several ways. The total impacts will be felt much more broadly than only by companies that have direct Russian exposures in their business. The weakening economic environment, higher inflation and tighter financing conditions may increase companies’ refinancing risks. The most vulnerable are the companies that have ties to Russia and energy-intensive companies, as well as industries that will face the new crisis already weakened by the pandemic.
  • Koskinen, Kimmo; Voutilainen, Ville (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2021
    Housing company loans are contributing to household indebtedness and are changing the composition of household debt. Housing company loans can also incentivise residential property investors to become highly leveraged. Imposing a loan-to-value limit of 60% on housing company loans would mitigate the issues associated with large housing company loans and make it easier to assess their risks. The impact of a loan-to-value limit would largely fall on owner-occupied housing output. Housing company loans are generally not used to finance the construction of rental housing. Imposing a loan-to-value limit on housing company loans might increase the number of pre-sales required by small construction companies or raise their borrowing costs.
  • Koskinen, Kimmo; Voutilainen, Ville (2022)
    Euro & talous 1/2022
    Venäjän helmikuussa 2022 aloittama hyökkäys Ukrainaan on kasvattanut nopeasti talousnäkymiin ja rahoitusoloihin liittyvää epävarmuutta. Sota vaikuttaa kotimaisten yritysten toimintaympäristöön usealla tavalla. Kokonaisvaikutukset ulottuvat laajemmalle kuin pelkästään niihin yrityksiin, joilla on suoria Venäjä-riskejä liiketoiminnassaan. Heikentyvä taloudellinen ympäristö, kiihtyvä inflaatio ja kireämmät rahoitusolot voivat kasvattaa yritysten jälleenrahoitusriskejä. Haavoittuvimpia ovat liiketoiminnassaan Venäjään kytköksissä olevat ja energiaintensiiviset yritykset sekä toimialat, jotka ottavat uuden kriisin vastaan jo valmiiksi pandemian heikentämänä.
  • Alhonsuo, Sampo; Kiviniemi, Arttu; Björklund, Nina; Kauko, Karlo; Miettinen, Paavo; Putkuri, Hanna; Vauhkonen, Jukka; Voutilainen, Ville (2018)
    Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan makrovakausraportti 2/2018
    Sisällys 1 Esipuhe 5 2 Yhteenveto 8 3 Suhdannesidonnaiset vakausuhkat 10 3.1 Kokonaisluotonantoon liittyvät vakausuhkat 10 3.2 Asuntoluotonantoon liittyvät vakausuhkat 13 4 Suomen pankkisektorin vakavaraisuus 20 Liiteartikkeli: Kotitalouksien asuntolainojen ja kokonaisvelkojen määrä suhteessa vakuuksiin ja tuloihin 23
  • Voutilainen, Ville; Putkuri, Hanna (2022)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2022
    In Finland, a new housing loan usually has a maturity of 25 years and an interest rate and monthly loan-servicing costs that change once a year according to the 12-month Euribor. The loan is typically close to four times the borrower's annual net income, and servicing expenditure takes up nearly one-fifth of net income. Housing loans have increased in size and the share of longer-than-usual loans is becoming ever larger. Borrowers should prepare for debt-related risks to ensure their financial margin can withstand higher interest rates and other costs.
  • Putkuri, Hanna; Voutilainen, Ville (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2021
    New mortgage-borrowers’ total debt relative to income has increased in recent years. A higher proportion of new loans for house purchase are granted to highly indebted households relative to income. High debt-to-income ratios are less common in the case of first-home loans than in regard to other new housing loans. High debt-to-income ratios are more common in growth centres than elsewhere in Finland. The proposed debt-to-income cap would curb growth in indebtedness relative to income.
  • Nyholm, Juho; Voutilainen, Ville (2021)
    BoF Economics Review 2/2021
    We analyze the relationship of the distribution of future GDP growth and accumulation of household debt in Finnish macroeconomic data from 1980 to 2019. We find clear evidence that exuberant accumulation of household debt is related to the thickening of the left tail of the future growth distribution, while reaction in the right tail of the distribution is more damped. Thus, there is a link between rapid household debt growth and increase in probabilities of more severe downturns. We also re-establish the result of Mian, Sufi, and Verner (2017) that, on average, rapid household debt accumulation is associated with slower subsequent economic growth. While the relationship of the debt growth and negative tail effects is robust along our sample period, the association between debt growth and median of the GDP growth distribution varies from significantly negative to zero, depending on the estimation sample and especially if the Finnish Great Depression of early 1990’s is included.
  • Koskinen, Kimmo; Voutilainen, Ville (2021)
    Euro & talous 1/2021
    Taloyhtiölainat kasvattavat kotitalouksien velkaantumista sekä muuttavat kotitalouksien velkarakennetta. Lisäksi ne voivat kannustaa asuntosijoittajia suuren velkavivun käyttöön. Taloyhtiölainojen enimmäisluotto-osuuden rajaaminen 60 prosenttiin vähentäisi suuriin yhtiölainoihin liittyviä ongelmia ja helpottaisi riskien arviointia. Enimmäisluotto-osuuden rajaaminen kohdistuisi pääosin omistusasumisen uudistuotantoon. Vuokrarakentamisessa ei tavallisesti käytetä yhtiölainoja. Enimmäisluotto-osuuden rajaaminen voi kasvattaa pienten rakennusyhtiöiden vaatimaa ennakkovarausten määrää tai lisätä niiden rahoituskustannuksia.
  • Voutilainen, Ville (2019)
    Euro & talous 2/2019
    Suomalaisten velkaantuneisuus suhteessa tuloihin on 2000-luvulla kasvanut merkittävästi. Osalla uusista asuntovelallisista on tuloihinsa nähden paljon velkaa.
  • Voutilainen, Ville; Putkuri, Hanna (2022)
    Euro & talous 1/2022
    Uusi asuntolaina on tavallisesti 25 vuoden pituinen laina, jonka korko ja kuukausittainen maksuerä muuttuvat kerran vuodessa 12 kuukauden euriborin mukana. Laina on tyypillisesti lähes neljä kertaa lainanottajan yhden vuoden nettotulojen suuruinen, ja sen hoitomenot vievät vajaan viidenneksen nettotuloista. Asuntolainat ovat aiempaa suurempia, ja yhä merkittävämpi osa lainoista on tavanomaista pidempiä. Lainanottajien tulee varautua velkaantumisen riskeihin niin, että maksuvara kestää myös korkojen nousun tai muun menojen kasvun.
  • Putkuri, Hanna; Voutilainen, Ville (2021)
    Euro & talous 1/2021
    Uusien asuntolainanottajien kokonaisvelat suhteessa tuloihin ovat kasvaneet viime vuosina. Aiempaa suurempi osa uudesta asuntolainanannosta on myönnetty tuloihinsa nähden runsaasti velkaantuneille kotitalouksille. Muihin asuntolainoihin verrattuna pienempi osa ensiasuntolainojen euromäärästä on myönnetty lainanottajille, joilla on hyvin suuri velka-tulosuhde. Suuret velka-tulosuhteet ovat yleisempiä kasvukeskuksissa kuin muualla Suomessa. Ehdotettu velkakatto hillitsisi kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvua suhteessa tuloihin.
  • Voutilainen, Ville (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Kotitalouksien velka on puhututtanut viime viikkoina lehtien sivuilla ja pankkialan toimijoiden lausunnoissa. Suomen Pankki toi vakausarviossaan esille, että valtiovarainministeriön työryhmän esityksen kaltainen velkakatto tulisi saattaa lainsäädäntöön. Ehdotetulla velkakatolla pyritään ehkäisemään kasaantuvan velan muodostamia riskejä taloudelle. Mitä nämä riskit voivat olla?
  • Voutilainen, Ville (2017)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 11/2017
    We propose a wavelet-based approach for construction of a financial cycle proxy. Specifically, we decompose three key macro-financial variables – private credit, house prices, and stock prices – on a frequency-scale basis using wavelet multiresolution analysis. The resulting “wavelet-based” sub-series are aggregated into a composite index representing our cycle proxy. Selection of the sub-series deemed most relevant is done by emphasizing early warning properties. The wavelet-based financial cycle proxy is shown to perform well in detecting banking crises in out-of-sample exercises, outperforming the credit-to-GDP gap and a financial cycle proxy derived using the approach of Schüler et al. (2015).