Browsing by Subject "arvopaperit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 166
  • Koskinen, Jenni (2015)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2015
    Finnish securities settlement and custody servicing is undergoing a major reform. The timetable is tight. The controlled execution of the projects, on time, is essential due to the systemic importance of the securities markets infrastructure and the competitiveness of the Finnish markets. The reform is based on the EU Regulation on central securities depositories, and the centralised platform for securities settlement, preparations for which have been headed by the ECB. These projects are considerable in terms of scale and are necessary for achieving sustainable cost and risk reductions.
  • Koivuniemi, Emilia (2006)
    Bank of Finland. Financial market report 4
    The European Commission wants to support market participants' efforts to ensure increased efficiency of securities clearing and settlement. The Commission, together with market participants, have thus prepared a Code of Conduct, which is already being implemented.
  • Vauhkonen, Jukka (2010)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 2
    Useat Euroopan maat ovat rahoituskriisin kokemusten seurauksena rajoittaneet tai aikeissa rajoittaa arvopapereiden lyhyeksimyyntiä. Lyhyeksimyynnin suorien rajoitusten hyödyistä ei kuitenkaan ole juuri empiiristä näyttöä.
  • Suomen Pankki (2018)
    Euro & talous 1/2018
    Eurojärjestelmän arvopaperiomistukset olivat kasvaneet käynnissä olevan osto-ohjelman takia jo noin 2 300 mrd. euroon vuoden 2017 lopussa. EKP:n neuvosto on ilmoittanut jatkavansa omaisuuserien netto-ostoja 30 mrd. kuukausivauhdilla vähintään syyskuuhun 2018 asti. Arvopaperien brutto-ostot muodostuvat tasetta kasvattavista netto-ostoista ja uudelleensijoituksista, joita tehdään erääntyvien arvopapereiden korvaamiseksi uusilla. Brutto-ostot ovat keskimäärin noin 40 mrd. euroa kuussa tammi-syyskuun 2018 aikana, jolloin arvopapereita erääntyy keskimäärin noin 10 mrd. euroa kuukausittain. Arvopapereiden uudelleensijoittaminen on asteittain muodostumassa yhä keskeisemmäksi osaksi rahapolitiikan asianmukaista mitoitusta.
  • Korhonen, Kari (2001)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti Kevät
    Osakeselvitysaste on parantunut hieman yli 96 %:n tasoon syksyn järjestelmämuutosten ja osakelainauksen joustavoittamisen jälkeen, mutta lisäparannuksia selvitysjärjestelmien toimintaan kaavaillaan. CPSS:n ja IOSCO:n yhteisvoimin luonnostelemat kansainväliset selvitysjärjestelmäsuositukset muodostavat tulevaisuuden yleisvalvonnan periaatteet.
  • Ripatti, Kirsi (2002)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti Kevät
    Osakekauppojenselvitysaste vakiintunut 99 %:n tuntumaan. Vanhentunut KATI-osakeselvitysjärjestelmä korvataan RTGS-pohjaisella HEXCIearjärjestelmällä. HEX-konsernin Baltia-yhteistyö laajenee.
  • Vuorikallio, Mika (2007)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 3
    Arvopaperikaupan selvitystoiminnan tehostamista koskevan toimintasäännöstön (Code of Conduct) täytäntöönpano on edennyt toiseen vaiheeseen
  • Brusila, Eija (1994)
    Suomen Pankki. D 80
    Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa arvopaperikauppojen nettouttaviin selvitysjärjestelmiin sovellettava voimassaoleva lainsäädäntö. Tutkimuksen keskeinen teema on nettoutus, mutta monet esille tulevat ongelmat koskevat myös yleisesti arvopapereiden selvitystä. Arvopaperikauppojen nettoutuksen vaikutukset ulottuvat useille oikeudenaloille, mutta tutkimuksessa tarkastellaan nettoutusta yksityisoikeuden kannalta. Maksukyvyttömyyden aiheuttamien epäselvien tilanteiden vuoksi konkurssioikeudelliset säännökset ovat kuitenkin korostetusti esillä. Tutkimuskohteen ulkopuolelle on rajattu vero-oikeudellisten säännösten vaikutukset eri nettoutustyyppejä vertailtaessa sekä arvopaperikauppojen sopimusehtoja laadittaessa.
  • Wirtavuori, Anne (2019)
    Euro & talous. Blogi
    Vuonna 2008 kärjistynyt finanssikriisi loi tarpeen Euroopan rahoitusmarkkinoita koskevalle sääntelylle. Arvopaperikeskusasetus (CSDR, Central Securities Depositories Regulation) on osa tätä sääntelyä. Sen tavoitteena on lisätä arvopaperiselvityksen luotettavuutta ja tehokkuutta sekä tehostaa eurooppalaisten arvopaperikeskusten yhdenvertaisia toimintamahdollisuuksia.
  • Korhonen, Kari (2004)
    EURO & TALOUS 4
    Euroopan unionissa panostetaan siihen, että arvopaperikauppojen selvitys- ja toimitusprosessit toimisivat tulevaisuudessa nykyistä kitkattomammin ja että ulkomaisten arvopapereiden hankintakustannukset pienenisivät.Tämä edellyttää suuria rakennemuutoksia näihin prosesseihin ja sääntelyn modernisoimista. Miksi arvopaperikaupan selvitysja toimitusprosessit ovat tärkeitä?
  • (2000)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Helmikuu
  • Taipalus, Katja; Korhonen, Kari; Pylkkönen, Pertti (2003)
    Suomen Pankki. Tutkimuksia. A 104
    Julkaisun tarkoituksena on lisätä tietoa kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla nopeasti yleistyneestä arvopaperistamisesta. Aluksi selvitetään arvopaperistamistoiminnan lähtökohtia, sen perusrakenteita sekä erilaisten arvopaperistamistapojen eroja pääpiirteissään.Samalla pohditaan myös arvopaperistamistoiminnan motiiveja lähinnä pankkien ja yritysten näkökulmasta.Lisäksi arvioidaan arvopaperistamisen vaikutuksia rahoituksen saatavuuteen ja rahoitusmarkkinoihin.Julkaisussa pyritään arvioimaan myös arvopaperistamiseen liittyviä mahdollisia ongelmia.Lisäksi tarkastellaan arvopaperistamista Suomessa sekä arvopaperistamisen mahdollisia esteitä maassamme ja esitellään suomalaisten pankkien ja sijoittajien näkökulmia arvopaperistamiseen. Viranomaisten kiinnostus arvopaperistamiseen on lisääntynyt, koska arvopaperistaminen on uudistanut rahoitusmarkkinoita sekä tuonut markkinoille uusia riskienhallintamenetelmiä ja keinoja jakaa riskejä uudelleen.Keskuspankkien näkökulmasta on hyödyllistä pyrkiä arvioimaan arvopaperistamisen vaikutuksia erityisesti rahapolitiikan välittymisen näkökulmasta sekä sitä, mitä mahdollisuuksia arvopaperistaminen luo vakuuskäytännön kehittämiseksi. Julkaisussa esitellään myös arvopaperistamista koskevaa sääntelyä ja pyritään arvioimaan tarvetta sääntelyn kehittämiseen.Pankkien vakavaraisuussääntely on uudistumassa, ja uusissa vakavaraisuusvaatimuksissa otettaneen käyttöön esimerkiksi arvopaperistettuja eriä koskevia säännöksiä.Julkaisussa arvioidaan tulevien vakavaraisuussäännösten vaikutuksia mm. pankkien tase-erien arvopaperistamiseen. Julkaisun lopussa luodaan katsaus arvopaperistamisen kehittymiseen, tehtyihin lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin sekä muihin toimiin, joihin eräissä maissa on ryhdytty arvopaperistamisen edistämiseksi. Asiasanat: arvopaperistaminen, riskienhallinta, sääntely, vakavaraisuuskohtelu
  • Taipalus, Katja (2002)
    EURO & TALOUS 3
    Arvopaperistamisen (securitisation) merkitys kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla on kasvanut jatkuvasti.Etenkin viime vuosikymmenen aikana arvopaperistamistoiminta kasvoi voimakkaasti niin määrältään kuin maantieteelliseltä laajuudeltaankin.Samaan aikaan otettiin käyttöön yhä erilaisempia arvopaperistamistekniikoita.Arvopaperistamistekniikoiden muuttumista edisti nimenomaan se, että arvopaperistamisen rakenteet oli sovitettava yhteen paikallisen lainsäädännön kanssa.Suomessa arvopaperistaminen on toistaiseksi ollut vähäistä.
  • Leinonen, Harry; Pauli, Ralf (1999)
    Bank of Finland. Bulletin 73 ; 3
  • Paunonen, Heli (2004)
    Bank of Finland. Financial market report 1
    The banks in Finland have set their sights at achieving improved efficiency in the proc-essing of payments. There are also pressures to improve the operations of the securities clearing and settlement systems.
  • Koivuniemi, Emilia (2007)
    Bank of Finland. Financial market report 2
    The Markets in Financial Instruments Directive (MiFID) will take effect in November 2007. But its impacts are already evident. One of them is Project Turquoise which, if realised, could create competitive pressures among securities exchanges.
  • Myller, Marko (2009)
    Bank of Finland. Financial market report 1
    A new entity will be introduced into the value chain of Nordic securities trading the central counterparty (CCP), located between the stock exchange and the central securities depository. A solution is also being sought for a reliable credit derivative infrastructure.
  • Ripatti, Kirsi (2004)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 30/2004
    A Central Counterparty (CCP) is an entity that interposes itself between transacting counterparties - a seller vis-à-vis the original buyer and a buyer vis-àvis the original seller - to guarantee execution of the transaction.Thus, the original transacting parties substitute their contractual relationships with each other with contracts with the CCP.Central Counterparty Clearing has become increasingly popular in Europe, not just in derivatives markets, where, due to the high risk involved, it has been common for decades, but also in equities markets.Within the European Union, the main factor motivating the increased sophistication in clearing arrangements is the ongoing process of European economic integration, ie the euro's introduction, the ongoing organisation of an internal market for financial services and the corresponding objective of creating a pan-European financial infrastructure for payments and securities clearing and settlement.Central counterparty clearing houses exert a broad influence on the functioning of financial markets.They can increase the efficiency and stability of financial markets to the extent that their smooth functioning results in a more efficient use of collateral, lower operating costs and greater liquidity.As market players actively try to achieve economies of scale and scope with mergers and through harmonising their technical processes, they inevitably have had to focus on one of the most fragmented areas in Europe's securities market infrastructure - clearing and settlement.Because of the importance of its role, a CCP must have sound risk management.The CCP assumes responsibility in the aggregate and reallocates risk among participants.Moreover, if the CCP fails to perform risk management well, it can increase risk in the markets.While the big market players dominate the current CCP market in Europe, it is not only the big players who can benefit from a functioning CCP.With the right structure, a CCP enables small players to stay in the market and makes it possible for issuers in a regional marketplace to achieve market funding. Indeed, this is the tendency currently seen in the newest EU member states - and one of the main arguments against the single European CCP model.Although, the purpose has been to leave CCP questions to market participants, regulatory, oversight and supervisory issues can drive the actions of market participants.Indeed, authorities must sometimes be actively involved in boosting a CCP project to keep their home markets competitive.This may well be the situation faced by the Nordic/Baltic market in the near future.Thus, this paper attempts to give a neutral evaluation of the risks and benefits related to the functionality of CCPs in integrating markets and construct a framework for possible future risk-benefit analysis in a Finnish/Nordic-Baltic clearing and settlement infrastructure that incorporates a CCP solution.This is an updated version of a Bank of Finland working paper (Financial Markets Department 01/04).1 Key words: central counterparty clearing, clearing, settlement, securities markets, infrastructure, integration JEL classification numbers: G15, G20, G28, G33, G34
  • Rantalainen, Kristina (2007)
    Bank of Finland. Financial market report 4
    Since 1 January 2007, bank loans have been accepted as collateral for Eurosystem intraday credit and monetary policy operations. The eligibility criteria for banks' certificates of deposits changed on 1 June 2007. The changes have not reduced the Bank of Finland's payment system counterparties' liquidity adequacy.
  • Pesola, Jarmo (2008)
    Bank of Finland. Financial market report 3
    In September, the European Central Bank announced a change in its counterparty risk control framework for Eurosystem credit operations, with effect from the start of February 2009. The changes concern asset-backed securities and uncovered credit institution debt instruments used as collateral.