Browsing by Subject "asuntoluotonanto"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-7 of 7
  • Bank of Finland (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2021
    The vulnerabilities related to housing finance have increased in Finland during the COVID-19 pandemic. Long housing loans are being taken out more than ever and a larger proportion of new mortgages are being granted to borrowers whose total debts will then be very high relative to income. The persistent upward trend in household indebtedness will undermine the economy’s ability to withstand future economic crises. A debt-to-income cap and a limit on the maturity of housing loans should be introduced without delay to stop the loosening of credit standards.
  • Bank of Finland (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2016
    The European Systemic Risk Board (ESRB), which is responsible for macroprudential oversight of the EU’s financial system, has issued a warning to Finland concerning the medium-term vulnerabilities related to household indebtedness and lending for house purchase. For purposes of risk mitigation, more efficient instruments should be made available to the Finnish authorities to limit the maximum size of new housing loans relative to the loan applicant’s debt-servicing capacity. There are, however, no threats to the stability of the Finnish financial system in the short term.
  • Putkuri, Hanna (2016)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2016
    Finland’s financial system is, by structure, vulnerable to risks associated with lending for house purchase. Housing loan volumes are large relative to other lending by banks and requirements on banks’ own funds. The fact that household debt levels have increased and that housing wealth constitutes a large proportion of household assets also increases the vulnerabilities. In addition, covered bonds secured by housing loans play a significant role in bank funding and investment. However, the increase in vulnerabilities has largely levelled off in the 2010s.
  • Suomen Pankki (2016)
    Euro & talous 5/2016
    Euroopan unionin rahoitusvakauden valvonnasta vastaava Euroopan järjestelmäriskikomitea varoittaa Suomea kotitalouksien velkaantumiseen ja asuntoluotonantoon liittyvistä keskipitkän aikavälin haavoittuvuuksista. Riskien lievittämiseksi Suomen viranomaisilla tulisi olla nykyistä tehokkaammat välineet rajoittaa uusien asuntolainojen enimmäiskokoa suhteessa lainanhakijan velanhoitokykyyn. Suomen rahoitusjärjestelmän vakaus ei kuitenkaan lyhyellä aikavälillä ole uhattuna.
  • Putkuri, Hanna (2016)
    Euro & talous 2/2016
    Suomen rahoitusjärjestelmä on rakenteeltaan altis asuntoluotonannon riskeille. Asuntolainojen määrä on suuri pankkien muuhun lainanantoon ja pankeilta vaadittuihin omiin varoihin verrattuna. Haavoittuvuutta lisäävät myös kotitalouksien aiempaa suurempi velkaantuneisuus ja varallisuuden painottuminen asunto-omaisuuteen. Lisäksi asuntolainavakuudellisten JVK-lainojen käyttö on runsasta sekä pankkien varainhankinnassa että sijoitustoiminnassa. Haavoittuvuuden kasvu on kuitenkin pääosin tasaantunut 2010-luvulla.
  • Suomen Pankki (2018)
    Euro & talous 5/2018
    Taloyhtiölainat ja kulutusluotot kasvattavat kotitalouksien velkaantumista. Makrovakausvälineitä tulee kehittää niin, että ne ovat sidoksissa lainanhakijan maksukykyyn ja hillitsevät kotitalouden velkaantumista kokonaisuutena. Nordean kotipaikkamuutos kasvatti Suomen pankkisektorin kokoa ja rakenteellista haavoittuvuutta. Italian budjettikriisi ja brexitin valmistelu lisäävät epävarmuutta Euroopassa. Myös kyberriskit ja ilmastonmuutos ovat rahoitusvakauden huolena.
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous 1/2021
    Asumisen rahoitukseen liittyvät haavoittuvuudet ovat Suomessa kasvaneet koronapandemian aikana. Pitkiä asuntolainoja otetaan enemmän kuin koskaan, ja entistä suurempi osa uusista asuntolainoista on myönnetty lainansaajille, joiden velat muodostuvat erittäin suuriksi suhteessa tuloihin. Kotitalouksien velkaantuneisuuden itsepintainen kasvu heikentää talouden kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä. Kotitalouksien velkakatto ja asuntolainojen pituusrajoitus tulisi saada viipymättä käyttöön lainaehtojen höltymisen pysäyttämiseksi.