Browsing by Subject "elektroninen raha"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 26
  • Grym, Aleksi; Heikkinen, Päivi; Kauko, Karlo; Takala, Kari (2017)
    BoF Economics Review 5/2017
    Central banks have traditionally issued cash to the general public. With digitalisation, banknotes are becoming a technically outdated payment instrument, and some central banks have explored the possibility of central bank-issued electronic money applicable to retail payments. Electronic central bank money would offer the public the possibility to hold central bank money in a potentially cashless future. In its present form, blockchain technology would probably not be a suitable solution, since it is unable to process a sufficiently large number of transactions. Electronic central bank money would potentially have significant implications for other areas of central bank policy, which should be meticulously analysed.
  • Grym, Aleksi (2018)
    Bank of Finland Bulletin. Blog
    Cryptocurrencies refer to virtual mediums of exchange, which are transferred from one holder to another without the use of a centralised ledger. Originally conceived as an alternative to the official monetary system, cryptocurrencies have failed to realise their intended purpose. Instead, they might be viewed as an asset class of sorts, but only as long as there is a functioning market for them. As such, it is more appropriate to speak of crypto-assets, not cryptocurrencies.
  • Grym, Aleksi; Heikkinen, Päivi; Kauko, Karlo; Takala, Kari (2017)
    BoF Economics Review 4/2017
    Keskuspankit ovat perinteisesti laskeneet liikkeeseen seteleitä yleisön käytettäviksi. Digitalisaation myötä setelit alkavat olla teknisesti vanhentunut maksuväline, ja jotkut keskuspankit ovat harkinneet vähittäismaksamiseen soveltuvaa elektronista keskuspankkirahaa. Elektroninen keskuspankkiraha tarjoaisi yleisölle mahdollisuuden pitää hallussaan keskuspankkirahaa mahdollisessa setelittömässä tulevaisuudessa. Lohkoketjuteknologia nykyisellään todennäköisesti sopisi tarkoitukseen huonosti, sillä se ei pysty käsittelemään riittävän suurta määrää transaktioita. Elektronisella keskuspankkirahalla olisi todennäköisesti muille keskuspankkipolitiikan lohkoille merkittäviä vaikutuksia, joita olisi selvitettävä huolellisesti.
  • (2000)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Marraskuu
    Elektronista rahaa on käytetty euroalueella toistaiseksi ähän,mutta siitä voi tulla houkutteleva maksuväline. Tässä artikkelissa tarkastellaan elektronisen rahan kehitystä ja sen vaikutuksia rahapolitiikkaan,maksujärjestelmien yleisvalvontaan ja rahoituksen välittäjien vakauden valvontaan.Erityisesti käsitellään juuri hyväksyttyjä Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston antamia direktiivejä elektronisesta rahasta. Elektronisen rahan kehityksen ei pitäisi vaikuttaa EKP:n kykyyn saavuttaa ensisijainen tavoitteensa,joka on hintavakauden säilyttäminen.Maksujärjestelmien yleisvalvonnassa EKP keskittyy erityisesti elektronisen rahan järjestelmien tekniseen turvallisuuteen ja eri järjestelmien yhteensopivuuteen euroalueella.Nykyiset, äskettäin muotoillut vakauden valvonnan sääntely ja valvonta riittävät edistämään elektronisen rahan liikkeeseenlaskijoiden riskitietoisuutta.
  • Snellman, Jussi (2000)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 19/2000
    During the 1990s the availability of location-specific retail payment services in Finland declined substantially, but at the same time there was a surge of development of self-service methods. These new methods, which make use eg of mobile phones and the Internet, dramatically increased the availability of payment services that are not tied to location.More traditional forms of payment still exist; for example, the use of cash remains significant.In Europe there are marked differences between countries with respect to the use of different payment methods. Generally, the use of cashless payment instruments has increased during the last ten years, but it seems that payment patterns are still not converging to similar structures. The development of the Finnish retail payment system has long roots, and several factors - eg the salary bank arrangement of the 1960s and the severe banking crisis of the early 1990s - have influenced the development of the current Finnish payment system. In the retail payments area, new technologies are developing rapidly.The success of new forms of payment (based eg on mobile phones) in gaining general acceptance may depend on changes in the nature of consumption.If customer demand increasingly shifts toward virtual goods and services, the demand for new types of payment methods such as electronic money may increase substantially. Keywords: retail payments, electronification, ATMs, Internet banking
  • Tölö, Eero (2012)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 2
    Internetin osakulttuureissa yleistyy bitcoin-niminen innovatiivinen elektroninen vaihdantaväline. Bitcoinia ei voi väärentää, ja sen liikkeeseenlasku on automaattista. Kokonaisuudessaan bitcoin-markkinat ovat kuitenkin rajalliset, sillä vain harvat internetpalvelut hyväksyvät bitcoinin maksutapana.
  • Heinonen, Antti (2021)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 127
    Käteisen rahan maksuvälinekäytön suhteellisen osuuden vähentyessä moni keskuspankki pohtii paraikaa käteisen ominaisuuksia mukailevan elektronisen rahan (Central Bank Digital Currency) mahdollista käyttöönottoa. Tässä mielessä Suomen Pankin piirissä 1990-luvun alkupuoliskolla kehitetystä elektronisesta rahasta, toimirahasta, saadut keskuspankkimaailmassa poikkeukselliset kokemukset ovat nousseet mielenkiinnon kohteeksi. Tämä selvitys käy kronologisesti läpi Suomen Pankin toimirahahankkeen historian.
  • Pauli, Ralf; Koponen, Risto (1997)
    MARKKA & TALOUS 1
  • Grym, Aleksi (2018)
    Euro & talous. Blogi
    Kryptovaluutoiksi on kutsuttu virtuaalisia maksuvälineitä, jotka kiertävät haltijalta toiselle ilman keskitettyä tilinpitoa. Ne kehitettiin vaihtoehdoksi viralliselle rahajärjestelmälle, mutta ne eivät ole siinä onnistuneet. Niitä voidaan kuitenkin pitää eräänlaisena varallisuuden muotona, mutta vain niin kauan kun niillä on toimivat markkinat. Kryptovaluuttojen sijaan onkin parempi puhua kryptovaroista.
  • Jyrkönen, Hanna (2004)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 27/2004
    Finnish payment methods have changed rapidly as payment cards have gained increasing popularity and have, to an extent, replaced cash.This article examines this phenomenon and the trends in cash and electronic payment methods in Finland.It starts with an introduction to the statistical data on different payment methods used at points of sale and their electronification, after which learning curve and dynamic regression models are employed to analyse changes in the share of cash payments.Finally, forecasts are presented for the future path of the cash-share.The data indicate that the use of cards, especially debit cards, has increased substantially.For example, in 1984 some 80% of total purchases (in value terms) were made with cash, whereas by 2002 the corresponding figure had dropped below 50%.Estimation results suggest that learning curve models are not suitable for explaining electronification of payment methods in Finland - at least at this stage - whereas the error correction model and its special-case partial adjustment model, coupled with independent explanatory variables, seem to do a better job.A forecast based on the latter indicates that electronification will continue in future and that by 2010 the cash-share of total value of point-of-sale payments will fall to less than 30%.Key words: retail payments, payment instruments, electronification JEL classification numbers: G20, G21, G28
  • Grym, Aleksi (2020)
    BoF Economics Review 8/2020
    Central banks worldwide are currently exploring so called Central Bank Digital Currencies (CBDC). The Avant smart card system created by the Bank of Finland in the 1990’s can be considered the world’s first CBDC and the only one so far that has gone into production. Avant cards were based on smart card technology similar to that used in debit and credit cards today. Even though the system was initiated, developed, and for the first few years operated by the central bank, it was eventually spun off and sold to commercial banks. Once debit cards became less expensive and were upgraded to use smart card technology, Avant became obsolete and was shut down. The story of Avant can give us valuable insight contributing to the ongoing discussion regarding CBDC.
  • Lounatvuori, Markku (2000)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 18/2000
    Pankkien liiketoiminnan alaa on maassamme perinteisesti rajoitettu. Nyt rajoittaminen kohdistuu pankkien lisäksi myös muihin luottolaitoksiin.Lainsäätäjä ei silti aikoihin ole arvioinut rajoittamistarvetta, eikä siitä muutoinkaan ole meillä julkisuudessa paljoa keskusteltu. Selvityksessäni pyrin osoittamaan, että toimintaympäristömuutokset, kuten rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen, tietoyhteiskunnan nopea edistyminen ja Euroopan unionin jäsenyys, aiheuttavat tarpeen arvioida, vieläkö entisenlainen rajoittaminen on perusteltua. Kuvaan säännökset, jotka meillä nykyisin säätävät luottolaitoksen liiketoiminnasta.Tuon esiin näkökohtia, joilla mielestäni on ollut merkitystä rajoituksista aikanaan säädettäessä, ja pyrin arvioimaan, vieläkö niillä on sama merkitys kuin rajoitusten säätämisaikaan.Lisäksi esitän perusteita, joita toimintaympäristön muutos mielestäni on nostanut esiin ja joilla voisi olla merkitystä perusteltaessa rajoituksista luopumista.Säännöskuvauksen yhteydessä on myös lyhyt kuvaus siitä, mitä asiasta nykyisin säädetään EU:ssa ja USA:ssa.Uudelleenarviointiperusteita esittäessäni tukeudun myös USA:ssa esitettyihin näkemyksiin pankkitoiminnan ja kaupan erottamisen tarpeellisuudesta. Päädyn peräänkuuluttamaan avointa julkista keskustelua sen selvittämiseksi, kuinka saavuttaa sopusointu säätelyn ja liiketoiminnan uusien trendien välille.Nykyinen tilanne on luottolaitosten valvonnan näkökulmasta kestämätön. Rahoitustarkastus, joka rahoitusmarkkinoiden vakautta edistääkseen valvoo markkinoita ja niillä toimivia, törmää toistuvasti tilanteisiin, joissa se on kahden vaiheilla: mikä on - tuomarin ohjeen sanontoja lainatakseni - "yhteisen kansan hyöty" suhteessa siihen, niitä "säädetyn lain sanat näyttäisivät käskevän"? Asiasanat: luottolaitos, luottolaitostoiminta, pankki, pankkitoiminta
  • Takala, Kari (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Digivaluuttojen hyöty riippuu muiden maksuvälineiden tapaan ainakin saatavuudesta, hyväksyttävyydestä, kuluista sekä reaaliaikaisuudesta. Aika näyttää miten bitcoineille käy.
  • Kauko, Karlo (2002)
    Bank of Finland. Bulletin 76 ; 4
  • Lahdenperä, Harri (2001)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 26/2001
    The consequences of electronic trading, payment and settlement have recently become one of the main topics in monetary economics.New innovations in payment and settlement technology are challenging the central bank's monopoly over the supply of base money, which is generally considered the cornerstone of the central bank's power to set the short-term interest rate for the economy.This paper demonstrates that the development of the economy's transaction technology over time has indeed had a significant quantitative impact on the demand for currency and bank reserves, and indirectly on the modalities of the supply of reserves by the central bank.In contrast to past trends, the latest innovations in payment and settlement technology imply not only a quantitative change but also a qualitative one, as they enable private institutions to issue settlement money that competes with the liabilities of the central bank.The paper presents a model on the implementation of monetary policy in an economy where such private substitutes for central bank money are available for the settlement of transactions, showing that effective monetary control by the central bank might indeed be compromised in those circumstances.However, the study also highlights several attributes that may distinguish central bank liabilities from any private alternatives, some of which are based on the central bank's traditional role as the banker for the Government.Key words: monetary policy, reserve demand, payment systems, financial innovation
  • Takala, Kari (2016)
    Euro & talous. Blogi
    Viime aikoina on alettu laajemmin pohtia sitä tulisiko keskuspankkien ryhtyä laskemaan liikkeelle myös sähköistä käteistä. Fyysisen käteisen eli setelien ja kolikoiden käyttö maksuvälineenä on pankkijärjestelmiltään kehittyneimmissä maissa vähentynyt.
  • Rahoitustarkastus (2002)
    Rahoitustarkastus tiedottaa 3/2002
    Suomalaisten pankkien kannattavuus ja vakavaraisuus tammi-kesäkuussa 2002 - Taulukko 1. Suomalaisten pankkien tuloslaskelman pääerät tammi-kesäkuussa 2002 - Taulukko 2. Pankkikonsernien vakavaraisuustiedot Rahastosijoittamisen palkkiot - Mistä tietoa sijoitusrahaston palkkioista? Talletussuojarahasto turvaa asiakkaiden talletukset 25 228 euroon saakka - Talletussuojarahasto Esitysluonnos uudeksi laiksi Rahoitustarkastuksesta lausuntokierroksella Rahoitustarkastuksen toimivaltuuksia halutaan laajentaa ja hallintoa kehittää - Ratan esitysluonnoksesta antama lausunto Sähköisten palvelujen kehittyminen tuo haasteita rahoitusmarkkinoille - Mitä on sähköinen raha? - Luottolaitoslain soveltamisala laajenemassa ns. maksuliikeyhteisöihin Pörssiyhtiön tilinpäätös kansainvälistyy – kansallinen näkökulma kirjanpitoon poistuu - Tällä hetkellä voimassa olevat IAS-standardit Rata selvitti pankkien sisäisen valvonnan toimivuutta ja operatiivisten riskien hallinnan tasoa - AIB:n tapaus Tapahtumakatsaus - Työryhmä selvittämään keskenään kilpailevien säästö-, sijoitus- ja henkivakuutustuotteiden sääntelyä - Vakavaraisuusuudistuksen vaikutusten arviointia koskeva selvitys - Seuraava Rahoitustarkastus tiedottaa -tiedote
  • Snellman, Jussi (2000)
    Bank of Finland. Bulletin 74 ; 3
  • Gormez, Yuksel; Capie, Forrest (2000)
    Bank of Finland. Discussion papers 7/2000
    This paper investigates the views of electronic money operators and innovators on the possibilities and implications of e-money, especially with respect to replacing central bank money as well as technical issues regarding e-money, its implications for the financial industry and central banking.This has been done using surveys of major e-money innovators and operators, based on the assumption that these operators and innovators are likely to shape the future framework for e-money schemes.It seems that innovators and operators are quite confident about the future of e-money - despite problems and obstacles surrounding current testing -and that central banks' monopoly of the issuance of money as a medium of exchange will no longer be unchallenged.
  • Grym, Aleksi (2018)
    BoF Economics Review 1/2018
    This paper is an analysis of digital currencies, including cryptocurrencies, and their potential as monetary instruments. The analysis shows that the concept of a digital currency is a fallacy. Currency, in the form of coins and banknotes, can be viewed as a physical representation of a monetary unit of account. Currency cannot be digitised, as this would inevitably mean creating a financial record keeping system based on accounts. Cryptocurrencies are not currencies at all but accounting systems for non-existent assets. Central bank digital currency would practically mean bank accounts at the central bank. Whether the general public should have access to such accounts, and whether monetary transactions should be allowed to be made anonymously or privately, are questions of policy and unrelated to cryptocurrencies or their underlying technology.