Browsing by Subject "elintarvikkeet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-12 of 12
  • Kaaresvirta, Juuso; Koivu, Tuuli; Mehrotra, Aaron (2008)
    Bofit. Focus/Opinion. Expert view 3/2008
  • Kivistö, Jarkko (2009)
    EURO & TALOUS 4
    Elintarvikkeiden hinnat nousivat nopeasti vuosina 2007 ja 2008 eri puolilla maailmaa. Hintojen nousu alkoi euroalueella vuoden 2007 puolivälissä, mutta Suomessa kuluttajahinnat reagoivat viiveellä ja nousivat vasta tammikuussa 2008. Sen jälkeen suomalaisten elintarvikkeiden hinnat ovat kohonneet enemmän ja pidempään kuin euroalueella keskimäärin. Ilman lokakuussa 2009 toteutettua arvonlisäveron alennusta elintarvikkeiden hinnat olisivat Suomessa edelleen suhteellisesti kalliimpia kuin euroalueella. Mahdollisia selityksiä elintarvikkeiden hintojen nopeampaan nousuun Suomessa ovat energian hinnannousun suurempi vaikutus sekä palkkojen nopea kohoaminen. Elintarvikeketjun tarkastelu osoittaa myös merkkejä siitä, että päivittäistavarakaupan muiden kustannusten kasvu on syönyt katteita ja lisännyt kustannuspainetta kuluttajahintoihin.
  • Kaaresvirta, Juuso; Koivu, Tuuli; Mehrotra, Aaron (2008)
    Bofit. Focus/Opinion. Asiantuntijan näkemys 3/2008
  • Herrala, Risto (2008)
    EURO & TALOUS 1
    Maataloustuotteiden maailmanmarkkinoiden tarkastelu on euroalueen inflaatiokehityksen näkökulmasta ajankohtaista nyt, kun vuosikymmenien mittaisen laskevien reaalihintojen kauden jälkeen hinnat ovat kääntyneet selvään nousuun. Seuraavassa kartoitetaan maataloustuotteiden maailmanmarkkinoiden toimintaa sekä merkitystä inflaation kannalta. Ensin paneudutaan maataloustuotteiden markkinoiden pitkän tähtäimen kehityspiirteisiin taloustieteellisen keskustelun näkökulmasta. Sen jälkeen tarkastellaan maataloustuotteiden maailmanmarkkinoiden rakennetta sekä maataloustukia. Lopuksi arvioidaan markkinoiden hintakehitystä sekä maataloustuotteiden maailmanmarkkinahintasokkien välittymistä kuluttajahintoihin.
  • Herrala, Risto (2007)
    Suomen Pankki. BoF online 15/2007
    Maataloustuotteiden maailmanmarkkinoiden tarkastelu on euroalueen inflaatiokehityksen näkökulmasta ajankohtaista nyt, kun vuosikymmenien mittaisen laskevien reaalihintojen kauden jälkeen hinnat ovat kääntyneet selvään nousuun. Seuraavassa kartoitetaan maataloustuotteiden maailmanmarkkinoiden toimintaa sekä merkitystä inflaation kannalta. Ensin paneudutaan maataloustuotteiden markkinoiden pitkän tähtäimen kehityspiirteisiin taloustieteellisen keskustelun näkökulmasta. Sen jälkeen tarkastellaan maataloustuotteiden maailmanmarkkinoiden rakennetta sekä maataloustukia. Lopuksi arvioidaan markkinoiden hintakehitystä sekä maataloustuotteiden maailmanmarkkinahintasokkien välittymistä kuluttajahintoihin.
  • Nuutilainen, Riikka; Solanko, Laura (2011)
    BOFIT Online 7/2011
    Kiinan nopea talouden ja teollisuustuotannon kasvu viimeisen vuosikymmenen aikana on kuluttanut huomattavia määriä metalleja ja energiaa. Kasvanut kysyntä näkyy selvästi myös näiden maailmankaupassa, sillä useimpien raaka-aineiden osalta Kiinan kotimainen tuotanto ei riitä kattamaan kohonnutta kysyntää. Kiinan kasvava tuontiriippuvuus niin metallien, energiaraaka-aineiden kuin elintarvikkeidenkin osalta on verrattain uusi ilmiö. Joidenkin raaka-aineiden osalta (mm. rauta- ja nikkelimalmi) Kiinan tuonti jo yksinään vastaa suurinta osaa maailmankaupasta. Lyhyellä aikavälillä - ennen kuin Kiina saa mukautettua talouttaan palveluvaltaisemmaksi ja parannettua energiatehokkuuttaan - tämän trendin voidaan nähdä jatkuvan. Tämä katsaus valottaa lyhyesti Kiinan perusmetallien, energiaraaka-aineiden ja elintarvikkeiden kysyntää, kotimaista tuotantoa ja Kiinan suhteellista osuutta raaka-aineiden ulkomaankaupasta.
  • Tekoniemi, Merja (1992)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 1/1992
  • Haavio, Markus (2008)
    Suomen Pankki. BoF online 2008/13
    Energian ja elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti viime aikoina. Öljyn ja elintarvikkeiden hintojen noustessa myös euroalueen inflaatio on kiihtynyt. Tilanne on keskuspankin kannalta hankala. Yhtäältä raaka-aineiden hinnannousu kiihdyttää inflaatiota. Toisaalta etenkin energian kallistuminen uhkaa leikata kokonaistuotantoa ja ajaa talouden taantumaan. Tässä julkaisussa pohditaan taloustieteelliseen kirjallisuuteen tukeutuen, miten rahapolitiikan pitäisi reagoida öljyn ja elintarvikkeiden hintojen nousuun.
  • Laurila, Seppo (1951)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 25 ; 11-12 ; November-December
  • Simola, Heli (2014)
    BOFIT Policy Brief 9/2014
    Russia decided last week on an import ban on certain food products originating in countries that have imposed economic sanctions on Russia. All countries subject to the ban had at least some exports to Russia in these product categories last year.
  • Euroopan keskuspankki (2015)
    Euroopan keskuspankki. Talouskatsaus 6/2015
    Raha- ja reaalitalouden kehitys Yhteenveto 3 1 Ulkoinen ympäristö 6 2 Rahoitusmarkkinoiden kehitys 11 3 Talouskehitys euroalueella 15 4 Hinnat ja kustannukset 20 5 Rahan määrä ja luotonanto 24 6 Julkisen talouden kehitys 29 Kehikot 1 Muiden raaka-aineiden kuin öljyn viimeaikainen ja odotettu hintakehitys 31 2 Likviditeettitilanne ja rahapoliittiset operaatiot 22.4.–21.7.2015 33 3 TARGET2-transaktiotiedoista saatava hyöty vakuudettomien yön yli -rahamarkkinoiden analysoinnissa 37 4 TARGET-saldojen julkaiseminen 42 5 Euron efektiivisen valuuttakurssin tarkistetut kauppapainot kuvaavat kehittyvien markkinatalouksien merkityksen kasvua 45 6 Kyselytuloksiin pohjautuva euroalueen ylikapasiteetin mittaria 49 7 Elintarvikkeiden hintojen viimeaikainen kehitys euroalueella 52 8 Talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson 2015 maakohtaiset finanssipolitiikkasuositukset 55 Artikkelit (Saatavissa englanninkielisinä EKP:n verkkopalvelusta http://www.ecb.europa.eu/pub/economic-bulletin/articles/html/index.en.html) The state of the house price cycle in the euro area The fiscal impact of financial sector support during the crisis Tilastot T1
  • Ross, Märten (2012)
    Suomen Pankki. BoF online 17/2012
    The aim of monetary policy is to promote price stability over the medium term, which is the relevant time horizon from a monetary policy perspective. The main reason for the choice of the medium term is that monetary policy tools cannot generally influence average prices in the economy in the short term. In order that monetary policy decision-makers can have at their disposal the best information on the processes that determine medium-term price trends, assessments also draw on the figures for underlying inflation, from which certain prices have been removed. Calculated thus, underlying inflation should reflect less the more unstable elements of the price basket, which can be assumed to have only a short-term effect on overall price trends. Hence, the reason underlying inflation is monitored and used in setting monetary policy is not that central bank governors themselves do not eat or drive a car. The practice is based on the fact that food and energy prices fluctuate vigorously and possibly do not reveal much about future price trends more generally.