Browsing by Subject "euro"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 81
  • Bank of Finland (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2021
    Payments are changing. In the same way that technological progress influences so many of the day-to-day activities of households and businesses, it affects how we make payments. The coronavirus pandemic has irreversibly changed how we live during the past year and has accelerated many long-brewing developments. The future of payments may arrive sooner than anticipated just one year ago.
  • Korhonen, Iikka; Randveer, Mare (2000)
    BOFIT Online 1/2000
    This paper assesses the impacts of Economic and Monetary Union and the euro on developments within the eight most advanced accession candidates in Central and Eastern Europe.The single currency completes the project for a single market in Europe, and overall, clear efficiency gains for participating countries are expected. This should spur foreign trade with e.g. the accession countries. Accession candidates may use a variety of foreign exchange rate regimes before they join the EU, but ultimately their economic policies become a matter of common interest.Pressure to peg to the euro obviously increases as membership approaches, but there is compelling evidence that countries should hold back on pegging to the euro until they have achieved sufficient convergence to attain credibility for a policy of fixed exchange rates. Keywords: Economic and Monetary Union, Central and Eastern Europe, exchange rate policy, integration
  • Bank of Finland (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2021
    COVID-19 is accelerating the payment revolution 3 Future of payments at hand 6 COVID-19 pandemic causing permanent change in payment habits 13 Payment and settlement systems subject to oversight 30
  • Rahn, Jörg (2003)
    BOFIT Discussion Papers 11/2003
    We apply BEER and PEER approaches to calculate real equilibrium exchange rates for five EU accession countries in central and east Europe.Bilateral nominal equilibrium exchange rates against the euro are obtained through algebraic transformation of the results. Panel cointegration techniques are used to check the adequacy of the empirical model.The results reveal substantial overvaluations of the real exchange rate in several EU accession countries. Overvaluation is even higher when these exchange rates are expressed in nominal terms against the euro. Keywords: real exchange rates, equilibrium exchange rates, transition economies, panel cointegration JEL Classification: F31, F41, C23
  • Campos, Nauro F.; Fidrmuc, Jarko; Korhonen, Iikka (2019)
    International Review of Financial Analysis January
    Published in Bank of Finland Research Discussion Papers 28/2017
    This paper offers a systematic evaluation of the evidence on the effects of currency unions on the synchronisation of economic activity. Focusing on Europe, we construct a database of about 3000 business cycles synchronisation coefficients including their design and estimation characteristics. We find that: (1) synchronisation increased from about 0.4 before the introduction of the euro in 1999 to 0.6 afterwards; (2) this increase occurred in both euro and non-euro countries (larger in former); and (3) there is evidence of country-specific publication bias.
  • Campos, Nauro F.; Fidrmuc, Jarko; Korhonen, Iikka (2017)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 28/2017
    Published in International Review of Financial Analysis 61 ; January ; 2019
    This paper offers a first systematic evaluation of the evidence on the effects of currency unions on the synchronisation of economic activity. Focusing on Europe, we construct a database of about 3,000 business cycle synchronisation coefficients as well as their design and estimation characteristics. We find that: (1) synchronisation increased from about 0.4 before the introduction of the euro in 1999 to 0.6 afterwards; (2) this increase occurred in both euro and non-euro countries (larger in former); (3) there is evidence of country-specific publication bias; (4) our difference-in-differences estimates suggest the euro accounted for approximately half of the observed increase in synchronisation.
  • Paunonen, Heli; Jyrkönen, Hanna (2002)
    Suomen Pankin keskustelualoitteita 10/2002
    The electronification of retail payments has been rapid in Finland. The use of payment cards and credit transfers is very common. However, cash is still used quite widely, especially for small value purchases.There are no statistics available on values or numbers of cash payments, because cash is in open circulation and so it is impossible to trace all cash transactions.In this study we investigate cash usage during the period 1995-2000 and assess the share of cash usage that cannot be explained.According to our findings, the share of unexplained cash usage amounted to about one-half of currency in circulation in 2000.However, with the recent conversion to euro cash, we have additional information on cash usage.Using this new information, we find that the unexplained share of cash usage was less than one-third in 2000. Cash usage has recently been examined by the central banks of Norway and Sweden.We thus compare the results of three central bank studies.In addition, we discuss the euro cash changeover and the extra information now available on cash usage. Key words: cash usage, euro cash changeover
  • Dorbec, Anna (2005)
    BOFIT Discussion Papers 15/2005
    Published in Growth Resumption in the CIS Countries, ed. by Oleh Havrylyshyn and Lucio Vinhas de Souza, Springer (2006), pp. 40-72
    The analysis of external economic relations of Russia reveals a paradox: while Europe is the main trade and direct investment partner of Russia, this is far from being the case concerning its currency s role in Russia's financial activities.The dollar is much preferred by economic agents for financial operations.This paper proposes a disaggregated approach to this issue by separating the means of exchange and store of value components of the use of substitution currencies.The influence of three main factors (inertial component, real trade relations and exchange rate fluctuations) on the relative demand for the euro by Russian economic agents is tested for the period 1999-2004.Finally we suggest a theoretical interpretation of the results based on the conventions theory approach. Keywords: dollarisation, euroisation, transition, Russia, currency substitution, asset substitution, network externalities, hysteresis, conventions JEL classification: E52, E41, F31, F41,G20
  • (2003)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Tammikuu
    Valuuttakauppojen selvitys- ja toimitusjärjestelmä CLS (Continuous Linked Settlement eli jatkuva linkitetty katteensiirto) käynnistyi 9.9.2002.Järjestelmässä hoidetaan seitsemän tärkeimmän valuutan, mm. euron, Yhdysvaltain dollarin ja Japanin jenin välisten valuuttakauppojen katteensiirtoja.CLS-järjestelmä on pankkialan vastaus G10-maiden keskuspankkien esittämään tavoitteeseen vähentää vatuuttakaupan maksujen toimitusriskiä, sillä järjestelmä on suunniteltu siten, että riski voidaan sen avulla suurelta osin poistaa.CLS-järjestelmän selvitysosapuolten on noudatettava katteensiirroissa tiukkaa päivittäistä aikataulua, mikä asettaa jonkin verran haasteita niiden likviditeetinhallinnalle.Järjestelmän odotetaan vaikuttavan myös markkinoiden infrastruktuuriin ja markkinaoloihin.Euro on järjestelmän katteensiirtojen toiseksi yleisin valuutta ja muissa järjestelmissä, joissa välitetään euromääräisiä suuria maksuja, maksujen määrät ja arvot tullevat pienenemään vaikka kokonaisvolyymit pysyisivät muuttumattomina. jotkin markkinaosapuolet odottavat CLS-järjestelmän antavan alkusysäyksen päivänsisäisten rahamarkkinoiden kehitykselle sekä valuuttakauppojen kaksitasoiselle hinnoittelulle, mutta näistä kysymyksistä on myös eriäviä mielipiteitä, joten tässä vaiheessa on vielä liian aikaista tehdä asiasta johtopäätöksiä.
  • Fischer, Christoph (2012)
    BOFIT Discussion Papers 24/2012
    Based on a classification of countries and territories according to their regime and anchor currency choice, the study considers the two major currency blocs of the present world. A nested logit regression suggests that long-term structural economic variables determine a given country's currency bloc affiliation. The dollar bloc differs from the euro bloc in that there exists a group of countries that peg temporarily to the US dollar without having close economic affinities with the bloc. The estimated parameters are consistent with an additive random utility model interpretation. A currency bloc equilibrium in the spirit of Alesina and Barro (2002) is derived empirically. Keywords: anchor currency choice, nested logit, exchange rate regime classification, additive random utility model, currency bloc equilibrium JEL-Classification: F02, F31, F33, E42, C25
  • Björkstén, Nils; Kim, Byung-Yeon (2000)
    Suomen Pankin kansantalousosaston työpapereita 3/2000
    We apply cointegration techniques to monthly euro/dollar exchange rate data from 1990-1999.The evidence suggests the existence of a stable relationship between the exchange rates, price levels and interest rates.This relationship between the dollar and the euro is used to forecast developments in 2000, and the forecast is compared with observed data.Results suggest that the euro exchange rate has in recent months been deviating from the cointegration relationship.This suggests that a structural break may have occurred during the current year.
  • Söderlund, Kjell Peter (1996)
    Suomi on muiden EU-maiden tapaan jo mukana talous- ja rahaliitossa EMUssa sen toisessa vaiheessa.Siirtyminen euroon ja yhteiseen rahapolitiikkaan edellyttää huolellista valmistelutyötä, johon Suomen Pankki osallistuu tiiviisti.
  • Heinonen, Antti (Edita, 2014)
    Johdanto 17 1. Yhteisen eurooppalaisen setelin valmistelun organisointi ja ratkaistavat kysymykset 21 Ajatus rahaliitosta käynnisti tulevien euroseteleiden valmistelun jo vuonna 1991 22 Keväällä 1992 perustettu seteliryhmä ryhtyi valmistelemaan yhteistä eurooppalaista seteliä 26 Euroopan rahapoliittinen instituutti perustettiin vuonna 1994 29 Suomen Pankki mukaan yhteisen rahan valmisteluun kesällä 1994 30 2. Yhteisen eurooppalaisen setelisarjan arvot ja ulkoasu sekä eri seteleiden koko 33 Setelisarjan arvot muotoutuivat selkeiden periaatteiden pohjalta 34 Haasteena yhteisen setelin ulkoasu ja tekstitys 36 Kotimainen EMU-valmistelu organisoitui 37 Tarinoita seteleiden allekirjoituksista 40 Seteleiden kokoerot sopeutettiin näkövammaisten tarpeisiin 42 Seteleiden aitoustekijöiden valintaperusteet muotoutuivat 43 Seteleiden sopiva minimikoko ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten kuluessa 43 Suomen Pankin edustajana seteleiden liikkeeseenlaskua valmistelevan ryhmän puheenjohtajaksi 46 3. Seteleiden aihepiirin valinta ja suunnittelukilpailu 49 Asiantuntijaryhmät ideoivat seteleiden aihepiirin 50 Seteleiden suunnittelukilpailu järjestettiin alkuvuodesta 1996 54 Seteliryhmä aloitti vuosittaiset kokouksensa Frankfurtin ulkopuolella 54 4. EMIn neuvosto valitsi suunnittelukilpailun voittajan, minkä jälkeen ehdotus viimeisteltiin ja loput ulkoasuun liittyvät avoimet kysymykset ratkaistiin 65 Suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen ulkoasu työstettiin lopullisiksi setelimalleiksi 66 Euroseteleiden suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen valinta yllätti pääjohtaja Lamfalussyn helppoudellaan 68 Myös euroseteleihin liittyvät oikeudelliset kysymykset valmisteltiin huolellisesti 77 Euroseteleiden numerointiin piti löytää yhteinen ratkaisu 72 5. Euroopan keskuspankin aloitettua toimintansa kesäkuussa 1998 ylimmäksi päätöksentekoelimeksi tuli EKP:n neuvosto, ja EKPJ:n setelikomitea muodostettiin 77 Seteleiden valmistelun uudelleenorganisointi EKP:n setelijohtajana 78 Eugenio Domingo Solans seteliasioista vastaavana EKP:n johtokunnan jäsenenä 82 6. Eurorahanvaihdon logistiset valmistelut 85 Eurorahojen liikkeeseenlaskun päivämäärä ja vaihtomuodollisuudet oli päätettävä hyvissä ajoin etukäteen 86 EMI ja EKP tapasivat keskeiset sidosryhmät puolivuosittain syksystä 1997 lähtien 89 Liikkeeseenlaskua varten tarvittavat eurosetelimäärät arvioitiin säännöllisesti 89 7. Euroseteleiden tuotantovalmistelut ja laajamittaisen tuotannon käynnistäminen 93 Euroseteleiden tuotannon valmistelu käsitti useita eri vaiheita 94 Koesetelillä testattiin setelipainojen kykyä painaa tasalaatuisia seteleitä 94 Koetuotannon jälkeen valmistettiin painolaatat, painettiin esituotanto ja perustettiin laadunhallintajärjestelmä 97 Hologrammin alkuperäiskappale katosi lennon aikana 98 Laajamittainen eurosetelituotanto käynnistyi kesällä 1999 99 Mittavaa tuotantoa ei haluttu kutsua massatuotannoksi 105 8. Tuotannossa ei täysin vältytty yllätyksiltä 107 Inhimillinen erehdys seteleiden valokopiointia ehkäisevän aitoustekijän painamisessa 108 Korroosio-ongelmia varmuuslangan metalloinnista 109 500 euron setelistä puuttui hologrammi 111 9. Euroseteleiden liikkeeseenlaskun valmistelut 113 Eurokäteisen käyttöönotto aiheutti rauhanajan suurimman logistisen operaation Euroopassa 114 Lineaarinen veloitusmalli ei ollut ensimmäistä kertaa käytössä 118 Käteis- ja myyntiautomaattien muuntamiseen valmistauduttiin huolellisesti 119 Käteisen käyttöönottoa koordinoinut eurojärjestelmän komitea 121 10. Euro 2002 -tiedotuskampanja 123 Suuren yleisön perehdyttämiseksi jaettiin 200 miljoonaa euroesitettä 124 Media oli poikkeuksellisen kiinnostunut rahanvaihdon valmisteluista 127 11. Rahanvaihdon toteutus 133 Kansalliset setelit vaihtuivat euroseteleihin ennakoitua nopeammin 134 Käteistä euroa vastaanottamassa Frankfurtissa - myös Suomen Pankissa riitti uudenvuodenyönä vierailijoita 137 Käteisautomaatit muunnettiin toimimaan euroseteleillä muutamassa päivässä, myyntiautomaattien muuntaminen vei pidempään 141 Onnistunut rahanvaihto herätti laajalti huomiota 743 12. Euroseteleiden ja niiden väärennösten kehitys käyttöönoton jälkeen 145 Eurosetelistön määrä on kasvanut jatkuvasti 146 Euroseteleiden käyttöönotto on muuttanut seteleiden markkakauden kehityssuuntia Suomessa 148 Lehman Brothers -investointipankin konkurssi kiihdytti eurosetelistön kysyntää 149 Aitoustekijät ehkäisevät euroväärennöksiä 153 Väärennökset kiinnostavat mediaa 160 13. Euroseteleiden liikkeeseenlaskun jälkeiset haasteet 163 Yhteistyö tuo tehoa eurojärjestelmän rahahuoltoon 164 Tehokkuushyötyjä tarkastellaan kaikkien käteisen rahan kiertoon osallistuvien toimijoiden kannalta 167 Euroseteleiden käyttöönotto ja liikkeeseenlasku ovat vaikuttaneet myös euroalueen ulkopuolisten keskuspankkien käytäntöihin 168 Kansallisen rahahuollon järjestelmäriskien vaikutukset: Heros-yhtiön konkurssi 168 14. Euroseteleiden ominaisuudet herättävät kiinnostusta 171 TBT eli tributyylitina huolestutti euroseteleissä 172 Radiotaajuisen etätunnistuksen käyttöä euroseteleissä spekuloitiin 173 Euroopan parlamentti esitti l ja 2 euron setelin käyttöönottoa 173 Yhdysvaltain kongressin tarkastusvirasto oli kiinnostunut 1 ja 2 euron seteleitä koskevista selvityksistä 774 Berliinistä löytyneet haperot setelit askarruttivat 175 15. Uusien EU-maiden myötä euron käyttöönoton valmistelut tulivat jälleen ajankohtaisiksi 177 Mukana Viron eurokeskusteluissa 181 16. Kohti Europa-sarjaa 183 Vaativa tie kohti toista eurosetelisarjaa käynnistyi 184 EKP:n neuvosto edellytti quantum leap -tekijöitä toiseen eurosetelisarjaan 185 Toista eurosetelisarjaa koskeva projekti käynnistettiin 186 Toisen eurosetelisarjan suunnittelu päätyi Europa-sarjaan 188 EKP:n neuvosto hyväksyi toisen eurosetelisarjan aitoustekijät 189 EKP:n setelijohtajan tehtävistä luopumisen jälkeen työ jatkui maailmanlaajuisen seteliväärennösten vastaisen yhteistyön parissa 190 Pääjohtaja Trichet'llä riitti kiinnostusta myös euroseteleihin 192 17. Euroseteleiden kaksi vuosikymmentä 195
  • Peisa, Paavo (1996)
    Suomen Pankki. A 96
    Tässä julkaisussa tarkastellaan Maastrichtin sopimukseen johtanutta kehitystä, sopimuksen määräyksiä kolmanteen vaiheeseen siirtymisestä sekä tulevan Euroopan keskuspankin toimintaa. Lisäksi kuvataan jäsenmaiden talouksien lähentymistä toisen vaiheen aikana sekä pohditaan, millaista Euroopan keskuspankin ja kansallisten keskuspankkien rahapolitiikka mahdollisesti on kolmannen vaiheen aikana.
  • Heinonen, Antti (2009)
    Bank of Finland. Bulletin 1
    More than seven years have passed since the launch of euro banknotes and coins. Following the smooth cash changeover, the number of euro banknotes and coins in circulation has grown faster than foreseen, and demand for euro banknotes has also increased outside the euro area. At the same time, cooperation between euro area central banks in the field of cash management has increased and the efficiency gains of the single currency have been successfully exploited. A number of new challenges have also emerged.
  • Korhonen, Tapio (2006)
    Euro on vakiinnuttanut asemansa dollarin jälkeen toiseksi tärkeimpänä valuuttana maailman valuuttamarkkinoilla.Eurolla on keskeinen asema yhä lähinnä vain euroalueen lähiympäristössä.
  • (2000)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus 1 ; Tammikuu
    Euro otettiin onnistuneesti käyttöön vuosi sitten.EKP:n neuvosto on vuoden 1999 alusta toteuttanut euroalueen yhteistä rahapolitiikkaa, joka perustuu koko alueen talouskehitykseen. Yhteisen rahan käyttöönoton ajan olosuhteita tarkasteltiin tammikuun 1999 Kuukausikatsauksen artikkelissa, jossa luotiin katsaus euroalueen joihinkin keskeisiin rakenteellisiin piirteisiin, kuten talouden ja rahoitusjärjestelmän kokoon ja avoimuuteen. Artikkelissa todettiin, että nämä piirteet eroavat suuresti niistä rakenteellisista piirteistä, joita yksittäisissä maissa oli ennen euroalueeseen osallistumista.Nämä erot on siksi tärkeää pitää mielessä euroalueen taloutta analysoitaessa.Monet koko euroalueen talouden rakenteelliset piirteet eivät juuri ole muuttuneet vuoden aikana, mutta yhteisen rahan käyttöönotto on vaikuttanut merkittävästi euroalueen rahoitusmarkkinoiden rakenteeseen ja kehitykseen. Tässä artikkelissa kuvataan euroalueen talouden keskeisiä rakenteellisia ominaisuuksia ja tärkeimpiä muutoksia, joita rahoitusmarkkinoilla on tapahtunut.Tällaisia muutoksia ovat ennen kaikkea kansallisten rahamarkkinoiden nopea yhdistyminen euroalueen markkinoiksi ja euromääräisten yksityisten joukkovelkakirjalainojen markkinoiden nopea kasvu, joka euroalueella tarjoaa yritysrahoitukselle useita vaihtoehtoja.
  • Lahdenperä, Harri (2006)
    Euron käyttöönoton myötä syntyivät koko euroalueen kattavat yhteiset rahamarkkinat, joilla rahoituslaitokset, institutionaaliset sijoittajat, suuryritykset ja julkisyhteisöt voivat tehokkaasti hallita maksuvalmiuttaan ja korkoriskejään. Euroajan alkuvaiheessa eurorahamarkkinoiden painopiste oli pankkien välisillä tukkutalletusmarkkinoilla, joille on myös kehittynyt laajat johdannaismarkkinat.Sittemmin markkinoiden kasvu on keskittynyt vakuudellisiin repo-markkinoihin, joiden kehitystä on tukenut viime vuosien nopea tuotekehitys.Myös kaupankäynti lyhyillä eurorahamarkkinapapereilla on vauhdittumassa, kun niille on vastikään luotu aiempaa yhtenäisempi ja läpinäkyvämpi markkinaympäristö.
  • Heinonen, Antti (2009)
    Eurokäteisen liikkeeseenlaskusta on kulunut runsaat seitsemän vuotta. Sujuvan rahanvaihdon jälkeen liikkeessä olevan eurokäteisen määrä on kasvanut ennakoitua nopeammin ja euroseteleiden kysyntä on lisääntynyt myös euroalueen ulkopuolella. Samanaikaisesti euroalueen keskuspankkien yhteistyö rahahuollossa on kehittynyt ja yhteisen rahan tehokkuusetuja on hyödynnetty. Joukko uusia haasteita on myös syntynyt.