Browsing by Subject "eurosetelit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-3 of 3
  • Heinonen, Antti (Edita, 2014)
    Johdanto 17 1. Yhteisen eurooppalaisen setelin valmistelun organisointi ja ratkaistavat kysymykset 21 Ajatus rahaliitosta käynnisti tulevien euroseteleiden valmistelun jo vuonna 1991 22 Keväällä 1992 perustettu seteliryhmä ryhtyi valmistelemaan yhteistä eurooppalaista seteliä 26 Euroopan rahapoliittinen instituutti perustettiin vuonna 1994 29 Suomen Pankki mukaan yhteisen rahan valmisteluun kesällä 1994 30 2. Yhteisen eurooppalaisen setelisarjan arvot ja ulkoasu sekä eri seteleiden koko 33 Setelisarjan arvot muotoutuivat selkeiden periaatteiden pohjalta 34 Haasteena yhteisen setelin ulkoasu ja tekstitys 36 Kotimainen EMU-valmistelu organisoitui 37 Tarinoita seteleiden allekirjoituksista 40 Seteleiden kokoerot sopeutettiin näkövammaisten tarpeisiin 42 Seteleiden aitoustekijöiden valintaperusteet muotoutuivat 43 Seteleiden sopiva minimikoko ei ole juuri muuttunut vuosikymmenten kuluessa 43 Suomen Pankin edustajana seteleiden liikkeeseenlaskua valmistelevan ryhmän puheenjohtajaksi 46 3. Seteleiden aihepiirin valinta ja suunnittelukilpailu 49 Asiantuntijaryhmät ideoivat seteleiden aihepiirin 50 Seteleiden suunnittelukilpailu järjestettiin alkuvuodesta 1996 54 Seteliryhmä aloitti vuosittaiset kokouksensa Frankfurtin ulkopuolella 54 4. EMIn neuvosto valitsi suunnittelukilpailun voittajan, minkä jälkeen ehdotus viimeisteltiin ja loput ulkoasuun liittyvät avoimet kysymykset ratkaistiin 65 Suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen ulkoasu työstettiin lopullisiksi setelimalleiksi 66 Euroseteleiden suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen valinta yllätti pääjohtaja Lamfalussyn helppoudellaan 68 Myös euroseteleihin liittyvät oikeudelliset kysymykset valmisteltiin huolellisesti 77 Euroseteleiden numerointiin piti löytää yhteinen ratkaisu 72 5. Euroopan keskuspankin aloitettua toimintansa kesäkuussa 1998 ylimmäksi päätöksentekoelimeksi tuli EKP:n neuvosto, ja EKPJ:n setelikomitea muodostettiin 77 Seteleiden valmistelun uudelleenorganisointi EKP:n setelijohtajana 78 Eugenio Domingo Solans seteliasioista vastaavana EKP:n johtokunnan jäsenenä 82 6. Eurorahanvaihdon logistiset valmistelut 85 Eurorahojen liikkeeseenlaskun päivämäärä ja vaihtomuodollisuudet oli päätettävä hyvissä ajoin etukäteen 86 EMI ja EKP tapasivat keskeiset sidosryhmät puolivuosittain syksystä 1997 lähtien 89 Liikkeeseenlaskua varten tarvittavat eurosetelimäärät arvioitiin säännöllisesti 89 7. Euroseteleiden tuotantovalmistelut ja laajamittaisen tuotannon käynnistäminen 93 Euroseteleiden tuotannon valmistelu käsitti useita eri vaiheita 94 Koesetelillä testattiin setelipainojen kykyä painaa tasalaatuisia seteleitä 94 Koetuotannon jälkeen valmistettiin painolaatat, painettiin esituotanto ja perustettiin laadunhallintajärjestelmä 97 Hologrammin alkuperäiskappale katosi lennon aikana 98 Laajamittainen eurosetelituotanto käynnistyi kesällä 1999 99 Mittavaa tuotantoa ei haluttu kutsua massatuotannoksi 105 8. Tuotannossa ei täysin vältytty yllätyksiltä 107 Inhimillinen erehdys seteleiden valokopiointia ehkäisevän aitoustekijän painamisessa 108 Korroosio-ongelmia varmuuslangan metalloinnista 109 500 euron setelistä puuttui hologrammi 111 9. Euroseteleiden liikkeeseenlaskun valmistelut 113 Eurokäteisen käyttöönotto aiheutti rauhanajan suurimman logistisen operaation Euroopassa 114 Lineaarinen veloitusmalli ei ollut ensimmäistä kertaa käytössä 118 Käteis- ja myyntiautomaattien muuntamiseen valmistauduttiin huolellisesti 119 Käteisen käyttöönottoa koordinoinut eurojärjestelmän komitea 121 10. Euro 2002 -tiedotuskampanja 123 Suuren yleisön perehdyttämiseksi jaettiin 200 miljoonaa euroesitettä 124 Media oli poikkeuksellisen kiinnostunut rahanvaihdon valmisteluista 127 11. Rahanvaihdon toteutus 133 Kansalliset setelit vaihtuivat euroseteleihin ennakoitua nopeammin 134 Käteistä euroa vastaanottamassa Frankfurtissa - myös Suomen Pankissa riitti uudenvuodenyönä vierailijoita 137 Käteisautomaatit muunnettiin toimimaan euroseteleillä muutamassa päivässä, myyntiautomaattien muuntaminen vei pidempään 141 Onnistunut rahanvaihto herätti laajalti huomiota 743 12. Euroseteleiden ja niiden väärennösten kehitys käyttöönoton jälkeen 145 Eurosetelistön määrä on kasvanut jatkuvasti 146 Euroseteleiden käyttöönotto on muuttanut seteleiden markkakauden kehityssuuntia Suomessa 148 Lehman Brothers -investointipankin konkurssi kiihdytti eurosetelistön kysyntää 149 Aitoustekijät ehkäisevät euroväärennöksiä 153 Väärennökset kiinnostavat mediaa 160 13. Euroseteleiden liikkeeseenlaskun jälkeiset haasteet 163 Yhteistyö tuo tehoa eurojärjestelmän rahahuoltoon 164 Tehokkuushyötyjä tarkastellaan kaikkien käteisen rahan kiertoon osallistuvien toimijoiden kannalta 167 Euroseteleiden käyttöönotto ja liikkeeseenlasku ovat vaikuttaneet myös euroalueen ulkopuolisten keskuspankkien käytäntöihin 168 Kansallisen rahahuollon järjestelmäriskien vaikutukset: Heros-yhtiön konkurssi 168 14. Euroseteleiden ominaisuudet herättävät kiinnostusta 171 TBT eli tributyylitina huolestutti euroseteleissä 172 Radiotaajuisen etätunnistuksen käyttöä euroseteleissä spekuloitiin 173 Euroopan parlamentti esitti l ja 2 euron setelin käyttöönottoa 173 Yhdysvaltain kongressin tarkastusvirasto oli kiinnostunut 1 ja 2 euron seteleitä koskevista selvityksistä 774 Berliinistä löytyneet haperot setelit askarruttivat 175 15. Uusien EU-maiden myötä euron käyttöönoton valmistelut tulivat jälleen ajankohtaisiksi 177 Mukana Viron eurokeskusteluissa 181 16. Kohti Europa-sarjaa 183 Vaativa tie kohti toista eurosetelisarjaa käynnistyi 184 EKP:n neuvosto edellytti quantum leap -tekijöitä toiseen eurosetelisarjaan 185 Toista eurosetelisarjaa koskeva projekti käynnistettiin 186 Toisen eurosetelisarjan suunnittelu päätyi Europa-sarjaan 188 EKP:n neuvosto hyväksyi toisen eurosetelisarjan aitoustekijät 189 EKP:n setelijohtajan tehtävistä luopumisen jälkeen työ jatkui maailmanlaajuisen seteliväärennösten vastaisen yhteistyön parissa 190 Pääjohtaja Trichet'llä riitti kiinnostusta myös euroseteleihin 192 17. Euroseteleiden kaksi vuosikymmentä 195
  • Raita, Tanja (2019)
    Euro & talous. Blogi
    Tänään 28.5.2019 otettiin käyttöön uudet 100 ja 200 euron setelit, ja samalla saatetiin valtava seteliuudistus maaliin.
  • Heinonen, Antti (European Central Bank, 2015)
    Preface 17 Acknowledgements 18 Preface and acknowledgements of the Finnish edition 19 Preamble 23 1. Questions to be resolved for Europe's common currency 27 Planning starts in 1991, prompted by the prospect of monetary union 28 Banknote working group begins planning work in spring 1992 32 European Monetary Institute established in 1994 35 Summer 1994: More central banks join currency planning 36 2. Denominations, and design of a common European banknote series 39 Clear principles for determining denominations 40 Challenges of appearance and lettering 42 Tales of banknote signatures 45 Banknote sizes adjusted for the visually impaired 47 Acceptable minimum banknote size almost unchanged for decades 49 Establishing principles for choosing security features 49 New chair appointed to the banknote issue task force 52 3. The choice of banknote themes and the design competition 55 Advisers identify wide range of potential themes 56 Banknote design competition arranged in early 1996 59 Banknote group begins annual meetings outside Frankfurt 60 4. Winning design finalised, details settled 87 Refining the winning entry into a finished banknote design 88 EMI's Lamfalussy: Picking the winner was unexpectedly easy 90 Detailed consideration of potential legal issues 92 Seeking a consistent solution for banknote numbering 94 5. ECB begins operations, ESCB banknote committee established 99 Reorganising banknote planning as ECB Director of Banknotes 700 Eugenio Domingo Solans, the ECB Executive Board member for banknotes 104 6. Planning logistics for the euro cash changeover 107 Euro cash issuance date and changeover formalities fixed long in advance 108 EMI and ECB begin regular meetings with stakeholders in autumn 1997 111 Regular reassessment of volume of banknotes required at launch 112 7. Banknote production from preparations to full-scale start-up 115 Preparations for production divided into many separate phases 116 Testing the ability of printing works to produce uniform banknotes 116 Printing plate production, a zero-production run and quality management 119 A hologram original lost in flight 720 Full-scale euro banknote production begins in summer 1999 121 Euro printing "is not mass production" 727 8. Production hiccups not entirely avoided 129 Error in printing a security feature to prevent colour copying 130 Corrosion problems with security thread metallisation 131 Hologram missing from 500 euro note 133 9. Getting ready to issue euro banknotes 135 Europe's greatest peacetime logistical operation 136 The pedigree of the linear debiting model 740 Conversion of cash dispensers and vending machines 141 CashCo takes charge of cash changeover coordination 743 10. The Euro 2002 Information Campaign 145 200 million brochures distributed to the public 146 Strong media coverage of changeover planning 755 11. The cash changeover 157 National banknotes exchanged faster than expected 158 The eve of the launch, and €-day itself 762 Cash dispensers quickly converted, vending machines more slowly 166 Successful changeover draws wide attention 768 12. Banknotes and counterfeits after the launch 171 Continuous increase in number of banknotes 172 Lehman Brothers bankruptcy spurs euro banknote demand 777 Euro changes national patterns of banknote use 178 Security features prevent euro counterfeiting 184 Human interest in the "alchemy" of counterfeiting 795 13. Events and challenges after banknote issuance 199 Common systems for Eurosystem cash management 200 Better efficiency for all parties involved in cash circulation 204 Systemic risks to national cash management: the Heros bankruptcy 205 Other central banks take note of euro banknote launch 206 14. Controversies over banknote materials and features 209 Environmental impacts of TBT and GMO cotton 210 Persistent rumours about radio identification tags 211 European Parliament asks for one-euro and two-euro notes 212 US Congress seeks advice on low-denomination notes 273 The enigma of Berlin's brittle banknotes 214 15. Cash changeover planning for the EU's new members 217 Something old, something new 218 Playing a part in Estonia's euro debate 221 16. The making of Europa 223 The arduous path towards a second euro banknote series 224 Council demands quantum leaps in security features 225 Exploring new banknote features 226 The series receives its designer and its name 228 Governing Council approves security features 230 Printing works and letters in the Europa-series 232 Growing role of banknote handling equipment 232 From banknotes director to global anti-counterfeiting chair 234 President Trichet's strong interest in euro banknotes 236 17. Looking back over two decades 239 Endnotes 243 Appendices 249 Appendix 1. 250 The 1996 design competition jury Appendix 2. 251 Irrevocable conversion rates for the euro 251 Appendix 3. 252 Euro banknotes and their security features 252 Appendix 4. 256 The shares of the euro area national central banks in the ECB's capital key since 1 January 2015 256 Appendix 5. 257 Euro banknote production 1999-2015 Sources and literature 263 Archive sources 264 Literature 264 Newspapers and news reviews 266 Name index 269