Browsing by Subject "hintavakaus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 22
  • Liikanen, Erkki (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 4/2017
    The amount of underutilized domestic capacity is expected to gradually be taken up, and the global economy's generally favourable outlook will support growth in the euro area. Together these factors support expectations that the inflation rate will slowly return to the policy objective.
  • Rehn, Olli (2019)
    Bank of Finland Bulletin. Blog
    Conducting monetary policy in the current low inflation and low interest rate environment is a case apart, unlike the ‘old normal’. The Bank of Finland organized an international research conference to discuss this dilemma, and two key topics in particular: the challenges of monetary policy and the future of European Monetary Union.
  • Välimäki, Tuomas (2021)
    Bank of Finland Bulletin. Blog
    The symmetry of the guideline for the monetary policy stance has recently attracted considerable attention in central banks’ communications. Both the Fed and the ECB have, in their recent strategy reviews, laid out that their preferences are symmetric about the inflation target of 2%. Indeed, the calibration of the inflation target was a key part of the ECB’s strategy review that was published in July.
  • Kontulainen, Jarmo (2019)
    Euro & talous. Blogi
    Rahapolitiikka on keskeisiltä osin inflaatio-odotuksiin vaikuttamista. Euroalueella se nojaa EKP:n rahapolitiikan ennakoivaan viestintään ja enenevässä määrin sen talouden tilasta riippuvaan osaan.
  • Bank of Finland (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2017
    The economic upswing in Finland has strengthened, and growth particularly in the first part of 2017 has been strong in the light of the statistical data. Economic growth in recent years has rested exclusively on domestic demand, but the base of growth is now broadening towards exports. The Bank of Finland forecasts GDP growth of 2.1%, 1.7% and 1.4% in 2017, 2018 and 2019, respectively.
  • Bank of Finland (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2017
    Euro area inflation accelerated notably in December 2016 and January 2017. This mainly reflected price increases caused by constraints in the supply of energy products and unprocessed food. In fact, the development of core inflation, excluding these items, still remained subdued. In addition, the rate of change in the prices of goods and services included in core inflation has remained slow. Sluggish core inflation and the rigidity of relative prices included therein suggest that euro area inflation is not picking up so as to exceed the price stability objective.
  • Kortela, Tomi (2019)
    Euro & talous 1/2019
    Rahapolitiikan strategia määrittää ne keskeiset periaatteet, joita keskuspankki noudattaa pyrkiessään tavoitteeseensa. EKP:n ensisijainen tavoite on hintavakauden tavoite. Keskuspankkien toimintaympäristö on muuttunut finanssi- ja velkakriisin pitkittymisen, väestön ikääntymisen sekä alhaisen korkotason vuoksi. Uusia rahapolitiikan välineitä on otettu käyttöön. Tutkimustieto rahapolitiikan keinoista ja toimenpiteiden tehosta on lisääntynyt. Toimintaympäristön muutokset ja lisääntynyt tutkimustieto haastavat keskuspankit tarkastelemaan rahapolitiikan strategiaansa.
  • Kortelainen, Mika (2018)
    Euro & talous. Blogi
  • Liikanen, Erkki (2017)
    Euro & talous 4/2017
    Resurssien vajaakäytön odotetaan asteittain vähenevän, ja maailmantalouden suotuisa kehitys tukee euroalueen kasvua. Nämä tekijät vahvistavat myös odotuksia, että vaimea inflaatio palautuu vähitellen tavoitteen mukaiseksi.
  • Parviainen, Seija (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Kaikki suurimmat keskuspankit ovat viime aikoina ottaneet kantaa siihen, miten ne aikovat jatkossa huomioida ilmastonmuutoksen, sen torjumisen ja vähähiilisyyteen siirtymisen aiheuttamat muutokset toimintaympäristössään. Suhtautumisessa ilmastokysymyksiin on kuitenkin painotuseroja keskuspankkien välillä. EKP:n tuoreessa strategiauudistuksessa hintavakaus pysyi edelleen EKP:n tärkeimpänä tavoitteena, mutta myös ilmastokysymykset otetaan huomioon niin rahapolitiikan suunnittelussa kuin käytännön toteutuksessakin.
  • Liikanen, Erkki (2016)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2016
    The euro area economy continued to grow in 2015, and forecasts for 2016 indicate a continuation of this positive trend. The unemployment rate has come down gradually from its previous high level. Notwithstanding the favourable general trend in the economy, euro area inflation has remained much slower than the target.
  • Liikanen, Erkki (2016)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2016
    Of the various factors of uncertainty surrounding the international economic outlook at the present time, a substantial proportion relates to policy choices. Much expectation focuses on US economic policy in the immediate years ahead, but so far no details are known. Meanwhile, the United Kingdom’s new arrangements in respect of its international economic relations remain undecided, while the UK Government’s detailed objectives are not entirely clear. Politically motivated uncertainties regarding the economic outlook are also to be found elsewhere in Europe and beyond.
  • Suomen Pankki (2017)
    Euro & talous 1/2017
    Euroalueen inflaatio vauhdittui selvästi joulukuussa 2016 ja tammikuussa 2017. Taustalla oli pääosin energiatuotteiden ja jalostamattomien elintarvikkeiden tarjonnan rajoitteista aiheutunut hintojen nousu. Ilman näitä tuotteita lasketun pohjainflaation kehitys jäikin yhä vaimeaksi. Lisäksi pohjainflaatioon sisältyvien tuotteiden ja palveluiden hintojen muutosvauhti on säilynyt hitaana. Verkkainen pohjainflaatio ja siihen kuuluvien suhteellisten hintojen jäykkyys viittaavat siihen, ettei euroalueen inflaatio ole kiihtymässä yli tavoitteen.
  • Rehn, Olli (2021)
    Euro & talous 4/2021
    Euroalueen talouskasvun odotetaan olevan reipasta tänä ja ensi vuonna, kun taloudet avautuvat, talouspolitiikan tuki on vahvaa ja maailmantalous elpyy. Toipuminen poikkeuksellisen syvästä ja äkillisestä kriisistä on ollut nopeaa. Koronapandemia ei kuitenkaan ole vielä ohi, ja deltamuunnoksen leviäminen näyttää vaimentaneen talouskehitystä kesällä. Näiden vaikutusten ei silti odoteta olevan kovin suuria eikä pitkäkestoisia kehittyneissä talouksissa, joissa rokotekattavuus on suuri.
  • (2003)
    Euroopan keskuspankki. Kuukausikatsaus Helmikuu
    Tässä artikkelissa käsitellään yhteisen rahapolitiikan ja finanssipolitiikan vuorovaikutusta euroalueella.Nämä vuorovaikutussuhteet liittyvät siihen, että molemmat politiikat vaikuttavat keskeisiin makrotalouden muuttujiin, mikä puolestaan luo riippuvuussuhteita rahapolitiikan ja finanssipolitiikan tavoitteiden välille.Finanssipolitiikka vaikuttaa hintakehitykseen, reaalikorkoihin ja riskipreemioihin samoin kuin kokonaiskysyntään ja potentiaaliseen tuotantoon.Nämä kaikki muuttujat on otettava systemaattisesti huomioon myös hintavakauteen keskittyvässä rahapolitiikassa.Rahapolitiikka puolestaan vaikuttaa muun muassa lyhyisiin korkoihin, inflaatio-odotuksiin ja pitkien joukkolainojen tuottoihin sisältyvän riskipreemioihin.Nämä taas vaikuttavat siihen taloudelliseen ympäristään jossa finanssipolitiikkaa toteutetaan.Näiden keskinäisten riippuvuuksien hallintaa ohjaa rahapolitiikan ja valtion talouden hoidon institutionaalinen rakenne.Rahapolitiikan tehtävänä on ylläpitää hintavakautta, koska tämä on ainoa tavoite, jonka rahapolitiikan voidaan odottaa pitkällä aikavälillä saavuttavan.On tärkeää, että rahapolitiikalla voidaan täysin itsenäisesti pyrkiä tähän tavoitteeseen niin, että hallitusten mahdolliset lyhyen aikavälin poliittiset intressit eivät pääse vaikuttamaan siihen. Finanssipolitiikan on puolestaan luotava vakaa ja ennustettava ympäristö,jossa markkinat voivat toimia tehokkaasti, ja osana yleistä hallintoa tuettava yleisön luottamusta ja poliittista yhteisymmärrystä.Selkeisiin tehtäväalueisiin ja sääntöihin perustuva talouspoliittinen päätöksenteko on yleensä parempi vaihtoehto kuin tilannekohtainen ja harkinnanvarainen reagointi talouden häiriöihin.Harkinnanvarainen ja tapauskohtainen koordinointi on kokemuksen valossa yleensä tehotonta ja jopa talouspoliittisten tavoitteiden vastaista, koska talouspolitiikan osa-alueiden harkinnanvarainen yhteensovittaminen on hankalaa ja siihen liittyy usein kannustinvääristymiä toteutuksesta vastaavien päätöksentekijöiden kannalta.Euroalueen institutionaalinen rakenne, joka perustuu Euroopan yhteisön perustamissopimukseen ja jota on täydennetty vakaus-ja kasvusopimuksella, on suunniteltu edellä esitetyt näkökohdat huomioon ottaen.Järjestelmä asettaa yksittäisille päätöksentekijöille selkeät tavoitteetja määrittelee asioiden tärkeysjärjestyksen ja valvontaa koskevien määräysten rajoissa luo tarkoituksenmukaiset kannustimet, joiden avulla tavoitteet on pyrittävä saavuttamaan.(Kattava selvitys EMUn institutionaalisesta rakenteesta on marraskuun 2001 Kuukausikatsauks
  • Liikanen, Erkki (2016)
    Euro & talous 5/2016
    Kansainvälisten talousnäkymien epävarmuustekijöistä merkittävä osa liittyy tällä hetkellä poliittisiin päätöksiin. Yhdysvaltain lähivuosien talouspolitiikkaan liittyy paljon odotuksia, mutta yksityiskohdista ei vielä tiedetä. Ison-Britannian kansainvälisten taloussuhteiden uudet järjestelyt ovat auki, eikä maan hallituksen yksityiskohtaisista tavoitteesta ole vielä täyttä selvyyttä. Politiikkaan liittyviä talousnäkymien epävarmuustekijöitä löytyy myös muulta Euroopasta ja sen ulkopuolelta.
  • Liikanen, Erkki (2016)
    Euro & talous 3/2016
    Euroalueen talous kasvoi edelleen vuonna 2015, ja ennusteet vuodeksi 2016 kertovat myönteisen kehityksen jatkuvan. Työttömyysaste on vähin erin alentunut korkealta tasoltaan. Suotuisasta yleisestä talouskehityksestä huolimatta euroalueen inflaatio on pysynyt selvästi tavoiteltua hitaampana.
  • Rehn, Olli (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Eurojärjestelmän toimet ovat vähentäneet rahoitusmarkkinoiden jännitteitä ja ylläpitäneet rahoitusvakautta voimakkaan epävarmuuden oloissa. Hallitsemattoman negatiivisen kierteen estäminen rahoitusmarkkinoilla on vaikuttanut osaltaan luottamuksen asteittaiseen palautumiseen talouteen, mikä on pitänyt yllä kokonaiskysyntää ja estänyt hintojen deflatorisen alakierteen.
  • Suomen Pankki (2017)
    Euro & talous 3/2017
    Noususuhdanne on Suomessa vahvistunut, ja erityisesti vuoden 2017 alkupuolen kasvu on tilastojen valossa ollut vahvaa. Viime vuosina talouskasvu on ollut yksinomaan kotimaisen kysynnän varassa, mutta nyt kasvun pohja on laajenemassa vientiin. Suomen Pankin ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa 2,1 % vuonna 2017, 1,7 % vuonna 2018 ja 1,4 % vuonna 2019.
  • Välimäki, Tuomas (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Rahapolitiikan mitoituksen ohjenuorana toimivan inflaatiotavoitteen symmetrisyys on viime vuosina saanut paljon huomiota keskuspankkien viestinnässä. Uskon, että keskustelu jatkuu euroalueella kuluvan kesän ja alkusyksyn mittaan, kun Euroopan keskuspankki (EKP) julkistaa uudistetun strategiansa. Keskeinen osa uudistusta on inflaatiotavoitteen määritelmän tarkentaminen.