Browsing by Subject "ilmastonmuutokset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 44
  • Simola, Heli (2020)
    BOFIT Policy Brief 11/2020
    Even with substantial uncertainty over the timing and magnitude of climate change, the potential impacts pose significant risks to long-term global economic development. This paper reviews relevant literature on economic effects of climate change with respect to Russia, which faces physical risks as well as risks created by the transition to a low-carbon economy. Most risks arise from the orientation of Russian production and exports to carbon-intensive sectors, particularly oil and gas. Nevertheless, Russia has shown little ambition in addressing risks related to climate change.
  • Leppänen, Simo; Solanko, Laura; Kosonen, Riitta (2015)
    BOFIT Discussion Papers 27/2015
    Published in Environmental and Resource Economics, Volume 67, Issue 1, May 2017: 67–92 as "The Impact of Climate Change on Regional Government Expenditures: Evidence from Russia"
    This paper explores the implications of climate change for government expenditures. Using a rich sub-national dataset for Russia covering 1995–2009, we estimate the impacts of changes in climatic conditions through short-term variation and medium-term changes in average regional temperatures and precipitation. We show a strong and robust negative (but non-linear) relation between regional budget expenditures and population-weighted temperature. The results indicate that an increase in temperature results in a decrease in public expenditures and that the magnitude of this effect diminishes the warmer the region. Further, our results suggest that the benefits from warming accumulate and that adaptation measures could help leverage those benefits. The estimated decreases in regional government expenditure are, however, quite small. It should be noted that our results are estimated for a scenario of mild temperature increase (1–2 °C). Larger temperature increases are likely to have dramatic consequences e.g. from loss of permafrost and methane release that are impossible to predict with available historical data.
  • Manninen, Otso; Tiililä, Nea (2020)
    Bank of Finland Bulletin. Analysis
    The need for sustainable finance has grown because of the urgency to mitigate climate change. One proposal to encourage sustainable finance is the Green Supporting Factor, which would make it less costly for entities in the financial sector to finance environmentally sustainable investments. However, it is not clear how well this would incentivise companies in the real economy to ‘greenify’ their investments. Furthermore, the uncertainties and potential adverse effects of the Green Supporting Factor make it an alternative all the less appealing.
  • Kilponen, Juha; Kontulainen, Jarmo (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 4/2021
    The ECB’s revised monetary policy strategy has now been adopted. The new 2% inflation target is clear and unambiguous. The target is symmetric, meaning both negative and positive deviations of inflation from the target are considered as equally undesirable. Commitment to the symmetric inflation target requires especially forceful or persistent monetary policy measures when interest rates are close to their effective lower bound. This may imply a transitory period in which inflation is moderately above target. A medium-term orientation with the inflation target also allows the ECB to emphasise sustainable growth and full employment in its decision-making. In its monetary policy, the ECB also takes into account environmental sustainability, in line with the new climate-related action plan.
  • Rehn, Olli (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2018
    Finland's economy will continue to grow, although its pace of expansion has for the time being moved past its peak. Growth is similarly expected to continue in the euro area; however, its inflationary outlook still calls for an accommodative monetary policy. Interest rate levels will therefore remain low, supporting growth conditions also in Finland. Risks to the global economy cast uncertainty over the economic outlook.
  • Itkonen, Juha V.A. (2015)
    Scientific monographs. E 49
    Climate change is one of the greatest market failures of our time. This thesis consists of three essays in which we study the economics of climate change using networks as a theoretical framework. In the first essay, we discover flaws in the foundations of a recent strand of literature estimating the carbon Kuznets curve (CKC). The CKC hypothesizes that carbon dioxide emissions initially increase with economic growth but that the relationship is eventually reversed. The recent literature attempts to estimate the CKC by adding energy consumption as a control variable. Due to model misspecifications related to the econometric methodology and database definitions, the results are biased to support the existence of a CKC. Consequently, the literature underestimates the need for climate policies. In the second essay, we study how social networks might help to explain why differences of opinion about climate change persist across segments of the lay public despite the scientific consensus. To do this, we programmed a Facebook application that collected survey data on concerns about climate change and network data on friendships. We found that respondents tend to have friends with similar concerns as their own, the unconcerned respondents have fewer friends, and any two respondents who disagreed about the seriousness of global warming were less than half as likely to be friends. The results indicate that the structure of the social network may hinder changes in opinions, explaining why opinions persist despite the scientific consensus. The results suggest that the communication of climate science could be improved by strategies that aim to overcome these network effects. In the third essay, we study permit markets which are connected by a network of links. A link allows participants of one emissions trading system to use permits of other systems. In a linked network of markets, foreign regulators can influence domestic policy outcomes even without a direct link. We apply graph theory to study these dependencies between markets to determine who exactly can affect domestic emissions and prices. We characterize the equilibrium’s dependency structure assuming perfect competition and an exogenous trading network. The results help to avoid unexpected foreign interference with domestic policy outcomes and to secure the effectiveness of climate change policies.
  • Manninen, Otso (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Sijoittajilla, jotka haluavat sijoittaa ympäristön kannalta kestäviin kohteisiin, on ongelmana tunnistaa sijoituskohteet, jotka aidosti edistävät ympäristötavoitteita. Tuhansien eri sijoituskohteiden ympäristövaikutusten arviointi on useimmille sijoittajille mahdotonta ja yksityisten luokittelijoiden kestävyysarviot ovat usein keskenään ristiriitaisia johtuen niiden käyttämistä erilaisista ja läpinäkymättömistä arviointimenetelmistä. Joissain tapauksissa rima voi olla niin matalalla, että lähes mikä tahansa kohde lasketaan vihreäksi. Vihreiden sijoituskohteiden luotettava tunnistaminen onkin ollut yksi keskeisistä hidasteista vihreän rahoituksen yleistymiselle.
  • Rehn, Olli (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Kestävän kehityksen mukainen, vastuullinen sijoitustoiminta on arkipäivää monissa keskuspankeissa, kuten Suomen Pankissa. Mutta yhteistyö on voimaa myös ilmastonmuutoksen torjunnassa ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä.
  • Bank of Finland (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2018
    Housing company loans and consumer credit add to high and rising levels of household indebtedness. The macroprudential toolkit needs to be replenished with borrower-based instruments that take into account loan applicants’ repayment ability and are able to address the rise of household indebtedness as a whole. Nordea's redomiciliation has increased the size and structural vulnerability of the Finnish banking sector. Italy's budget crisis and Brexit proceedings have contributed to uncertainty in Europe. Cyber risks and climate change pose yet further challenges for financial stability.
  • Karhu, Anu (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Ilmastonmuutos kasvattaa finanssisektorin riskejä, minkä mittaamiseen, hallintaan ja hinnoitteluun tarvitaan uudenlaista tietoa. Kansainvälisen Network for Greening the Financial System (NGFS) -verkoston väliraportin mukaan tarvetta on ainakin tulevaisuuteen suuntautuvalle ja nykyistä hienojakoisemmalle tiedolle. Samalla tiedon tulisi olla luotettavampaa ja vertailukelpoisempaa, mikä tarkoittaa yhtenäisten kansainvälisten raportointistandardien, menetelmien ja tarkastusmekanismien luomista sekä parannuksia tietojen saatavuuteen. Yksi esimerkki yhtenäisten kansainvälisten standardien edistämisestä on IFRS-säätiön aloite perustaa kestävän kehityksen standardeja laativa komitea.
  • Saada, Adam (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka vaikuttavat yritysten kansainvälisiin arvoketjuihin fyysisten ja siirtymäriskien kautta. Siirryttäessä ilmaston kannalta kestävämpiin toimintavaihtoehtoihin yritykset kohtaavat siirtymäriskejä, joiden taloudellinen merkitys on jäänyt vähemmälle huomiolle.
  • Sinersalo, Mikko (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 4/2020
    Vaikka julkinen keskustelu painottuu fyysisiin riskeihin, varsinkin lyhyemmällä aikavälillä siirtymäriskit ovat finanssimarkkinan kannalta huomattavasti merkittävämässä roolissa, kirjoittaa Mikko Sinersalo.
  • de Neumann, Niina (2021)
    Finanssivalvonta. Blogi 3/2021
    Lainan myöntämishetkellä on tarve saada kattava kuva siitä, miten ilmasto- ja ympäristöriskit vaikuttavat lainanottajan maksukyvyttömyysriskiin. Sijaitseeko yritys esimerkiksi alueella, joka voi tulvia? Asiakas voi olla altis fyysisille riskeille. Entä jos yrityksen on piakkoin tehtävä merkittäviä investointeja, jotta se olisi energiatehokkaampi? Asiakas on silloin altis siirtymäriskeille. Lainan myöntämishetkellä pohdittavaa on paljon. Pankki voi käydä vuoropuhelua lainanottajan kanssa siitä, miten asiakas on huomioinut ilmasto- ja ympäristöriskit nyt ja miten se tulee vastaamaan haasteisiin tulevaisuudessa.
  • Neumann, Niina de (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 19/2020
    Euroopan keskuspankki (EKP) on julkaissut ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaoppaan. Hallintaopas sisältää EKP:n pankkivalvonnan kolmetoista tärkeintä odotusta siitä, miten pankit voivat hallita ilmasto- ja ympäristöriskejä vakavaraisuusvalvonnan näkökulmasta. Tavoitteena on nostaa tietoisuutta ilmasto- ja ympäristöriskien vaikutuksista pankkeihin ja valmistautua tuleviin haasteisiin. Opas on erittäin laaja – se kattaa muun muassa liiketoimintamallia, hallintoa, riskienhallintaa ja tietojen julkistamiseen liittyviä odotuksia.
  • Nykänen, Marja (2019)
    Euro & talous. Blogi
    Talouskasvu liittyy tiiviisti päästöjen lisääntymiseen eikä yhteyttä ole helppo purkaa. Se on kuitenkin välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
  • Kauko, Karlo; Manninen, Otso; Saada, Adam; Tiililä, Nea (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Ilmastonmuutoksen seurauksena sään ääri-ilmiöt yleistyvät, mistä seuraa aineellisia vahinkoja kiinteistöille ja muulle infrastruktuurille. Suomessa tämä näkyy esimerkiksi meritulvariskin todennäköisenä pahenemisena. Monet lainavakuuksina käytetyt kiinteistöt sijaitsevat rannikkoseuduilla, joten meritulvariski todennäköisesti koskee satojen miljoonien eurojen arvosta vakuuksia. Ongelmaa pahentaa jatkossa myös väestön ja taloudellisen toiminnan siirtyminen sisämaaseuduilta rannikoille.
  • Sinersalo, Mikko (2018)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 30.6.2018
  • Nykänen, Marja (2020)
    Euro & talous. Blogi
    Vuonna 2015 Englannin keskuspankin silloinen pääjohtaja Mark Carney piti puheen, joka aktivoi finanssialan toimijoita, finanssivalvojia ja keskuspankkeja pohtimaan järjestelmällisesti ilmastonmuutokseen liittyviä rahoitusriskejä. Yksittäisten keskuspankkien tekemä työ johti parissa vuodessa keskuspankkien ja finanssivalvojien ilmastoverkoston Network for Greening the Financial System (NGFS) syntymiseen. Nykyään NGFS on yksi merkittävimmistä tämän teeman taustavoimista.
  • Nykänen, Marja (2019)
    Euro & talous. Blogi
    Riskien arviointi, mallintaminen ja hinnoittelu ovat finanssialan yritysten ydintoimintaa. Riskien toteutumiseen liittyy aina epävarmuutta. Mitä pidemmällä aikavälillä riskit voivat toteutua, sitä vaikeampaa niitä on yksilöidä ja arvioida niiden vaikutuksia. Finanssialalla toimivat ovat tottuneet elämään tämän riskien arviointiin liittyvän epävarmuuden kanssa. Ilmastonmuutoksesta – sen vaikutuksista, sen ehkäisemisestä tai pahimmassa tapauksessa ehkäisemisen epäonnistumisesta – syntyvien riskien ja kustannusten arvioiminen on suuri haaste finanssisektorin toimijoille, myös keskuspankeille ja valvojille.
  • Kauko, Karlo; Manninen, Otso; Saada, Adam; Tiililä, Nea (2021)
    Bank of Finland Bulletin. Analysis
    Due to climate change, extreme weather events will become more frequent, resulting in material damage to buildings and other infrastructure. In Finland, for example, this will probably increase the risk of coastal floods. Many of the properties used as loan guarantees are located in coastal areas, meaning collateral worth hundreds of millions of euros will probably be exposed to coastal flood risks. The problem will also be exacerbated in the future by the shift of population and economic activity from the interior regions to coastal areas.