Browsing by Subject "ilmastonmuutos"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 21
  • Haavio, Markus (2010)
    Bank of Finland. Bulletin 2
    Although the issue of climate change is shrouded in a great deal of uncertainty, there is broad agreement over certain key questions: the global climate is heating up and something has to be done to moderate this trend. This article considers what effects climate change and climate policy could have on monetary policy. The focus is on two possible channels of influence. In the first place, macroeconomic developments as a whole could become unstable and monetary policymaking could as a result become more challenging. Secondly, if we are going to be able to moderate climate warming, the relative prices of commodities will have to change: greenhouse gas emissions, fossil fuels and energy will have to become more expensive relative to other commodities and production inputs. From a central bank perspective, the key issue is how this change in relative prices can occur without an increase in the general level of prices, ie higher inflation.
  • Manninen, Otso; Tiililä, Nea (2020)
    Bank of Finland Bulletin. Analysis
    The need for sustainable finance has grown because of the urgency to mitigate climate change. One proposal to encourage sustainable finance is the Green Supporting Factor, which would make it less costly for entities in the financial sector to finance environmentally sustainable investments. However, it is not clear how well this would incentivise companies in the real economy to ‘greenify’ their investments. Furthermore, the uncertainties and potential adverse effects of the Green Supporting Factor make it an alternative all the less appealing.
  • Manninen, Otso (2016)
    Euro & talous 2/2016
    Maailman sijoitusvarallisuudesta merkittävä osuus on yrityksissä, joiden liiketoiminta tuottaa runsaasti hiilidioksidipäästöjä. Tulevaisuudessa ilmastopolitiikan tuomat päästörajoitukset vaikuttavat näiden yritysten kykyyn toimia, mikä voi alentaa niiden arvoa. Seurauksena voi olla merkittävä riski sijoittajille, jotka eivät ajoissa varaudu tähän ns. hiiliriskiin. Se, että hiiliriski on piilossa sijoittajien sijoitusportfolioissa, on omiaan lisäämään epäluottamusta markkinatoimijoiden välillä.
  • de Neumann, Niina (2021)
    Finanssivalvonta. Blogi 3/2021
    Lainan myöntämishetkellä on tarve saada kattava kuva siitä, miten ilmasto- ja ympäristöriskit vaikuttavat lainanottajan maksukyvyttömyysriskiin. Sijaitseeko yritys esimerkiksi alueella, joka voi tulvia? Asiakas voi olla altis fyysisille riskeille. Entä jos yrityksen on piakkoin tehtävä merkittäviä investointeja, jotta se olisi energiatehokkaampi? Asiakas on silloin altis siirtymäriskeille. Lainan myöntämishetkellä pohdittavaa on paljon. Pankki voi käydä vuoropuhelua lainanottajan kanssa siitä, miten asiakas on huomioinut ilmasto- ja ympäristöriskit nyt ja miten se tulee vastaamaan haasteisiin tulevaisuudessa.
  • Haavio, Markus (2010)
    EURO & TALOUS 3
    Vaikka ilmastonmuutokseen liittyy paljon epävarmuutta, tietyistä asioista vallitsee laaja yksimielisyys: maapallon ilmasto lämpenee ja jotain pitäisi tehdä tämän kehityksen hillitsemiseksi. Tässä artikkelissa pohditaan, mitä vaikutuksia ilmastonmuutoksella ja ilmastopolitiikalla voi olla rahapolitiikkaan. Artikkelissa keskitytään kahteen mahdolliseen vaikutuskanavaan. Ensinnäkin makrotaloudellinen kehitys voi kokonaisuudessaan muuttua epävakaammaksi, ja tästä syystä rahapolitiikan harjoittaminen saattaa tulla entistä haastavammaksi. Toiseksi jotta ilmaston lämpenemistä pystyttäisiin hillitsemään, hyödykkeiden suhteellisten hintojen täytyy muuttua: kasvihuonepäästöjen, fossiilisten polttoaineiden ja energian hintojen täytyy nousta suhteessa muiden hyödykkeiden ja tuotantopanosten hintoihin. Keskuspankkien näkökulmasta keskeinen kysymys on, miten tämä suhteellisten hintojen muutos voi tapahtua ilman, että yleisen hintatason nousu eli inflaatio kiihtyy.
  • Neumann, Niina de (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 19/2020
    Euroopan keskuspankki (EKP) on julkaissut ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaoppaan. Hallintaopas sisältää EKP:n pankkivalvonnan kolmetoista tärkeintä odotusta siitä, miten pankit voivat hallita ilmasto- ja ympäristöriskejä vakavaraisuusvalvonnan näkökulmasta. Tavoitteena on nostaa tietoisuutta ilmasto- ja ympäristöriskien vaikutuksista pankkeihin ja valmistautua tuleviin haasteisiin. Opas on erittäin laaja – se kattaa muun muassa liiketoimintamallia, hallintoa, riskienhallintaa ja tietojen julkistamiseen liittyviä odotuksia.
  • Rehn, Olli (2018)
    Euro & talous. Blogi
    Ilmastonmuutos on merkittävä riski paitsi planeettamme tulevaisuudelle myös talouskasvulle ja rahoitusvakaudelle. Maailman talousfoorumin vuotuisessa riskiraportissa todetaan, että vaikutuksiltaan suurimmista riskeistä jopa kahdeksan kymmenestä on tavalla tai toisella kytköksissä ilmastonmuutokseen. Silti aina välillä törmää ihmettelyyn, miten ilmastonmuutos liittyy keskuspankin toimialaan. Ylitämmekö jopa mandaattimme osallistumalla keskusteluun tulevaisuutemme suurimmasta uhasta? Ei, emme ylitä. Ilmastonmuutos on suurin markkinahäiriö, joka maailmassa on koskaan nähty. Tämä johtuu siitä, että ilmastonmuutos on talouteen kohdistuva ulkoisvaikutus, mikä tarkoittaa puolestaan sitä, etteivät päästöjen aiheuttajat korvaa kaikkia aiheuttamiaan haittoja. Näin kiteytettiin ilmastonmuutokseen liittyvä perimmäinen ongelmaa vuonna 2006 ilmestyneessä Sternin raportissa.
  • Nykänen, Marja (2019)
    Euro & talous. Blogi
    Riskien arviointi, mallintaminen ja hinnoittelu ovat finanssialan yritysten ydintoimintaa. Riskien toteutumiseen liittyy aina epävarmuutta. Mitä pidemmällä aikavälillä riskit voivat toteutua, sitä vaikeampaa niitä on yksilöidä ja arvioida niiden vaikutuksia. Finanssialalla toimivat ovat tottuneet elämään tämän riskien arviointiin liittyvän epävarmuuden kanssa. Ilmastonmuutoksesta – sen vaikutuksista, sen ehkäisemisestä tai pahimmassa tapauksessa ehkäisemisen epäonnistumisesta – syntyvien riskien ja kustannusten arvioiminen on suuri haaste finanssisektorin toimijoille, myös keskuspankeille ja valvojille.
  • Manninen, Otso (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Ilmastonmuutos vaikuttaa vakuutusyhtiöiden taloudelliseen tilanteeseen ja siten yleiseen rahoitusvakauteen.
  • Rehn, Olli (2019)
    Euro & talous. Blogi
    Ilmastonmuutoksen onnistunut hidastaminen ja siihen sopeutuminen edellyttää paitsi oikeita kannustimia ja oikeaa teknologiaa myös investointeja. Kestävän rahoituksen avainkysymys on, miten investointeja voidaan ohjata tukemaan päästövähennystavoitteita nopeammin ja tehokkaammin, mutta samalla tasapainoisesti.
  • Manninen, Otso (2016)
    Bank of Finland. Bulletin 2/2016
    A significant proportion of the world’s investment assets lie with companies whose business activities produce large emissions of carbon dioxide. In the future, climate policy emissions restrictions will affect these companies’ ability to operate, which could lower their value. The consequence could be a substantial risk for investors who do not make timely provision against this ‘carbon risk’. The fact that the carbon risk is hidden within investors’ investment portfolios will simply serve to undermine confidence between market actors.
  • Nykänen, Marja (2019)
    Bank of Finland Bulletin. Blog
    Assessing, modelling and pricing of risks is among the core activities of financial sector companies. The realisation of risks is always subject to uncertainty: the longer the time horizon for risk realisation, the harder it is to identify the risks and estimate their impacts. Financial sector participants are used to living with this uncertainty. Assessing the risks and costs arising from climate change – its effects, mitigation and, in the worst case, failure to mitigate – presents a major challenge for financial sector participants. Central banks and supervisors are no exception in this respect.
  • de Neumann, Niina (2021)
    Finanssivalvonta. Blogi 9/2021
    Pankit tunnistavat ilmasto- ja ympäristöriskien hallinnan tarpeen. Lähes kaikki pankit tunnistavat, että ilmasto- ja ympäristöriskit vaikuttavat pankkien riskiprofiileihin nopeastikin seuraavien 3–5 vuoden aikana. Toimintasuunnitelmien osalta laatu vaihtelee vielä paljon. Osalla pankeista on jo selviä välitavoitteita, joiden avulla edetä kohti parempaa ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaa. Pankeilta tarvitaan kuitenkin konkreettisia tavoitteita. Esimerkiksi datan eli tiedon saatavuudessa on vielä tekemistä. Riskienhallinnan kannalta on tärkeää olla prosesseja muun muassa ilmasto- ja ympäristöriskien tunnistamiseen ja mittaamiseen, jotka mahdollistavat suunnitelmien toteutumisen.
  • Kauko, Karlo (2019)
    Euro & talous. Blogi
    Rahoitusjärjestelmän vakauden yhteiskunnallinen merkitys korostuu ilmastonmuutoksen torjunnan tullessa jatkuvasti ajankohtaisemmaksi. Päästöttömän energiantuotannon investoinnit edellyttävät hyvin pääomitettuja pankkeja ja likvidejä arvopaperimarkkinoita. Muuten uusiutuvan energian kaltainen pääomavaltainen toiminta ei ole mahdollista.
  • Simola, Heli; Solanko, Laura (2021)
    BOFIT Policy Brief 7/2021
    The past two decades have witnessed a major transformation of global energy markets. While growth in energy demand now comes from emerging economies, and technologies critical to oil and natural gas production have seen dramatic advances, the biggest changes in global energy markets lie ahead. For countries to meet their ambitious climate goals, demand for conventional energy sources must fall significantly and be accompanied by a massive shift in investment to renewable energy sources. Such changes can have major implications for the Russian economy, which depends heavily on oil and gas. This brief provides an overview of the latest trends in Russia’s oil & gas sector in the context of evolving global energy markets.
  • Rehn, Olli (2019)
    Bank of Finland Bulletin. Blog
    Successful climate change mitigation and adaptation require not only the right type of incentives and technology but also investments. A key question in sustainable finance is finding ways for reorienting investments more rapidly and effectively, but at the same time in a balanced manner, towards supporting emission reduction targets.
  • Sinersalo, Mikko (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 17/2020
    Talouden kannalta Yhdysvaltojen irtautuminen sopimuksesta lisäsi poliittista ja lainsäädännöllistä epävarmuutta. Kuten jokainen rahoituksen oppikirjan joskus avannut tietää, epävarmuus on sijoittajille yhtä kuin riski. Mitä enemmän osavaltiot ja liittovaltio olisivat vetäneet köyttä eri suuntiin, sitä suuremmaksi epävarmuus tulevasta kehityksestä olisi kasvanut, ja riskit sen mukana. Rahoituksessa kasvanut riski automaattisesti nostaa investointihankkeille asetettavia tuottovaateita, jolloin moni ilmastonmuutoksen vastainen hanke olisi voinut jäädä toteutumatta. Siksi Bidenin tuore twiitti on niin huojentava tieto kestävän rahoituksen parissa työskenteleville, ja laajemmassa mittakaavassa meille kaikille.
  • Simola, Heli; Solanko, Laura (2021)
    BOFIT Policy Brief 6/2021
    Globaalit energiamarkkinat ovat olleet murroksessa koko 2000-luvun. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana energian kysynnän kasvu on siirtynyt voimakkaasti nouseviin talouksiin samalla kun öljyn ja maakaasun tuotantoteknologiat ovat kehittyneet merkittävästi. Vielä suurempi murros energiamarkkinoilla näyttää kuitenkin olevan edessä. Monien maiden kunnianhimoiset ilmastotavoitteet voivat vähentää globaalia energian kysyntää huomattavasti ja suunnata sitä entistä enemmän uusiutuviin energianlähteisiin. Venäjän taloudelle tällä saattaa olla merkittäviä vaikutuksia, koska öljy- ja kaasusektorin rooli taloudessa on suuri. Tässä julkaisussa tarkastellaan Venäjän öljy ja kaasusektorin viimeaikaista kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä globaalien energiamarkkinoiden murroksen taustaa vasten.
  • Parviainen, Seija (2015)
    Euro & talous. Blogi
    Vihreiden velkakirjojen liikkeellelaskujen määrä on moninkertaistunut lyhyessä ajassa.
  • Manninen, Otso; Tiililä, Nea (2020)
    Euro & talous. Analyysi
    Kestävän rahoituksen tarve on kasvanut ilmastonmuutoksen hillitsemisen kiireellisyyden takia. Yhtenä ehdotuksena kestävän rahoituksen edistämiseksi on esitetty ns. vihreää kannustinta, joka tekisi rahoitusalan toimijoille edullisemmaksi investoida ympäristön kannalta kestäviin kohteisiin. Ei kuitenkaan ole selvää, toimisiko tämä kannustin reaalitalouden yritysten investointien "vihreyttäjänä". Lisäksi vihreään kannustimeen liittyvät epävarmuudet ja mahdolliset haittavaikutukset tekevät siitä vähemmän houkuttelevan vaihtoehdon.