Browsing by Subject "inflaatio-odotukset"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 22
  • Stanisławska, Ewa; Paloviita, Maritta; Łyziak, Tomasz (2019)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 10/2019
    Published in Economics Letters 2021 ; 206 ; September "Consumer inflation views : micro-level inconsistencies and macro-level measures" http://dx.doi.org/10.1016/j.econlet.2021.110004
    Using a novel approach based on micro-level survey responses, we assess the reliability of aggregated inflation expectations estimates in the European Commission Consumer Survey. We identify the share of consumers, whose qualitative and quantitative views on expected increase of prices do not match each other. Then we consider the impact of inconsistent survey responses on balance statistics and mean values of quantitative inflation expectations. We also analyze expectations’ formation estimating the sticky-information models. The results, based on Finnish and Polish data, suggest that even if the fraction of inconsistent survey responses is non-negligible, it matters neither for the aggregated figures of inflation views, nor for understanding of the formation of inflation expectations by consumers. We conclude that micro-level inconsistencies do not reduce the reliability of the current EC Consumer Survey dataset. Our results also indicate that inconsistent responses are not important drivers of the inflation overestimation bias displayed in the data.
  • Stanisławska, Ewa; Paloviita, Maritta; Łyziak, Tomasz (2021)
    Economics Letters September
    Published in BoF DP 10/2019 "Assessing reliability of aggregated inflation views in the European Commission consumer survey" http://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201907041285
    We assess reliability of aggregate inflation expectations in the European Commission Consumer Survey by identifying individual responses to qualitative and quantitative questions that do not match each other. We provide evidence that micro-level inconsistencies are common in the survey data, but they distort neither the aggregate measures of inflation expectations nor the results of the analysis of expectation formation on the macro-level.
  • Ikonen, Pasi; Oinonen, Sami; Schmöller, Michaela; Vilmi, Lauri (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2020
    Stagnation is a period of slow economic growth often characterised by low interest rates and low inflation. It is most commonly associated with the development of the Japanese economy since the early 1990s. In the euro area, the corona crisis together with an already ageing population, diminished productivity growth, and, in places, high levels of debt even before the onset of the current crisis may weaken the economy's ability to recover. There is a danger of the economy slipping into an equilibrium of low interest rates and low inflation, i.e. a liquidity trap. There is also a risk of inflation expectations declining. The policy response in the euro area to the economic outlook weakened by the corona crisis has been swift and decisive. Well-targeted policy measures can mitigate the risk of the economy following an adverse path.
  • Kilponen, Juha; Kontulainen, Jarmo (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 4/2021
    The ECB’s revised monetary policy strategy has now been adopted. The new 2% inflation target is clear and unambiguous. The target is symmetric, meaning both negative and positive deviations of inflation from the target are considered as equally undesirable. Commitment to the symmetric inflation target requires especially forceful or persistent monetary policy measures when interest rates are close to their effective lower bound. This may imply a transitory period in which inflation is moderately above target. A medium-term orientation with the inflation target also allows the ECB to emphasise sustainable growth and full employment in its decision-making. In its monetary policy, the ECB also takes into account environmental sustainability, in line with the new climate-related action plan.
  • Rehn, Olli (2019)
    Bank of Finland. Bulletin 4/2019
    Global economic growth began to moderate in early 2018. Industrial confidence has waned worldwide and global manufactures trade has seen its growth stall this year. Financial markets have avoided disruption for the time being, but the widening trade war has already slowed the expansion of the global economy.
  • Kontulainen, Jarmo (2019)
    Euro & talous. Blogi
    Rahapolitiikka on keskeisiltä osin inflaatio-odotuksiin vaikuttamista. Euroalueella se nojaa EKP:n rahapolitiikan ennakoivaan viestintään ja enenevässä määrin sen talouden tilasta riippuvaan osaan.
  • Kilponen, Juha; Kontulainen, Jarmo (2021)
    Euro & talous 4/2021
    EKP:n uudistettu rahapolitiikan strategia on otettu käyttöön. Uusi 2 prosentin inflaatiotavoite on yksiselitteinen ja selkeä. Tavoite on symmetrinen, mikä tarkoittaa, että sitä hitaampaa ja nopeampaa inflaatiota pidetään yhtä kielteisinä. Sitoutuminen symmetriseen inflaatiotavoitteeseen edellyttää erityisen voimakkaita tai pitkäaikaisia rahapolitiikan toimia korkojen ollessa nollan tuntumassa. Tämä voi merkitä, että inflaatio ylittää tavoitteen väliaikaisesti. Keskipitkälle aikavälille määritelty tavoite mahdollistaa myös kestävän kasvun ja täystyöllisyyden painottamisen päätöksenteossa. EKP huomioi myös rahapolitiikassa ympäristön kestävyyden uuden toimintasuunnitelman mukaisesti.
  • Suomen Pankki (2021)
    Euro & talous 4/2021
    Rahapolitiikka tukee talouden kestävää elpymistä ja inflaationäkymien paranemista 3 Kansainvälisen talouden elpyminen koronakriisistä vauhdissa, mutta matka on vielä kesken 5 Pandemian aikaiset rahapoliittiset toimet ovat elvyttäneet euroalueen taloutta 40 Inflaatio-odotukset auttavat tulkitsemaan euroalueen inflaatiokehitystä 46 EKP uudisti rahapolitiikan strategiansa – mikä muuttuu? 52
  • Ikonen, Pasi; Oinonen, Sami; Schmöller, Michaela; Vilmi, Lauri (2020)
    Euro & talous 5/2020
    Stagnaatiolla tarkoitetaan hitaan talouskasvun kautta, johon usein liittyvät alhaiset korot ja hidas inflaatio. Vahvimmin stagnaatio on keskusteluissa yhdistetty Japanin talouskehitykseen 1990-luvun alun jälkeen. Euroalueella koronakriisi yhdistettynä jo valmiiksi ikääntyvään yhteiskuntaan, hidastuneeseen tuottavuuskehitykseen sekä paikoitellen jo ennen koronakriisiä korkeiksi nousseisiin velkatasoihin saattaa heikentää talouden elpymiskykyä. Uhkana on luisua hitaan inflaation ja alhaisten korkojen tasapainoon, ns. likviditeettiloukkuun. Riskinä on myös inflaatio-odotusten vaimentuminen. Euroalueella talouspolitiikalla on reagoitu päättäväisesti ja nopeasti koronakriisin heikentämiin talousnäkymiin. Oikein suunnatuilla politiikkatoimilla pystytäänkin vähentämään negatiivisen kehityskulun riskiä.
  • Kortela, Tomi (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 1/2017
    Financial market inflation expectations are often measured by inflation swaps. Estimated on this basis, euro area inflation expectations have been increasing since autumn 2016. Interpretation of inflation swaps is not, however, straightforward. Closer scrutiny shows that market inflation expectations have strengthened by less than could be judged by examining mere swap prices.
  • Bank of Finland (2016)
    Bank of Finland. Bulletin 4/2016
    Inflation swaps are financial instruments used for the purpose of hedging against future inflation. Inflation expectations extracted from inflation swaps are often used as a measure of the market’s inflation expectations, but the evolution of the swaps does not always correspond to actual changes in inflation expectations. When the market’s expectations are assessed on the basis of inflation swaps, it is important to pay attention to the specific features of these agreements. Consequently, in assessing changes in short-term inflation expectations, forward inflation (e.g. annual inflation one year ahead) should be used rather than inflation swap rates.
  • Kortela, Tomi; Oinonen, Sami; Vilmi, Lauri (2018)
    Euro & talous 1/2018
    Euroalueen inflaatio on ollut hidasta viime vuosina. Osa inflaation hitaudelle esitetyistä syistä, kuten globalisaatio ja digitalisaatio, haastavat ennen kriisiä vallinneen tavan ymmärtää inflaation muodostumista inflaatio-odotusten ja tuotantokustannusten kautta. Artikkelissa esitetyn analyysin mukaan Phillipsin käyrä selittää euroalueen inflaatiota edelleen suhteellisen hyvin. Inflaation hitaus viime vuosina on seurausta öljynhinnan alenemisesta, inflaatio-odotusten vaimeudesta ja negatiivisesta tuotantokuilusta. Tulevaa inflaatiota arvioitaessa inflaatio-odotusten kehityksellä on keskeinen rooli.
  • Oinonen, Sami; Vilmi, Lauri (2021)
    Euro & talous 4/2021
    Inflaatio on toipumassa koronakriisin aiheuttamasta poikkeuksellisesta heikkenemisestä. Rahapolitiikan ja hintavakauden näkökulmasta lyhyen aikavälin heilahteluja tärkeämpää on tarkastella inflaationäkymiä keskipitkällä aikavälillä. Tuoreimpien tutkimusten mukaan inflaatio-odotukset ovat keskeisessä roolissa arvioitaessa tulevaa inflaatiota ja siten auttavat muodostamaan käsityksen keskipitkän aikavälin kehityksestä. Tällä hetkellä eri mittarit osoittavat lähivuosille melko yhtenäisesti alle EKP:n tavoitteen pysyvää inflaatiota. Eri odotusmittareita on kuitenkin syytä seurata laajasti, sillä esimerkiksi koronakriisin syvimpään aikaan vuonna 2020 markkinaperusteiset inflaatio-odotukset osoittivat selvästi kyselytutkimuksia vaisumpia inflaationäkymiä.
  • Kuismanen, Mika; Spolander, Mikko (1995)
    MARKKA & TALOUS 1
    Useiden maiden kokemukset inflaatiosta kymmenen viime vuoden ajalta ovat korostaneet odotusten tärkeyttä.Niinpä inflaatioanalyysissa on entistä enemmän keskitytty odotusten rooliin inflaatioprosessissa ja siihen, miten valittu talouspolitiikka vaikuttaa odotusten muodostumiseen.Sen vuoksi odotusten muodostumisen tutkiminen ja odotusten mallintaminen ovat tulleet aiempaa tärkeämmiksi.
  • Oinonen, Sami; Vilmi, Lauri (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 4/2021
    Inflation is recovering from an exceptional decline caused by the COVID-19 crisis. For monetary policy and price stability, it is more important to assess inflation developments over the medium term rather than short-term fluctuations. According to the latest research, inflation expectations play a key role in inflation projections and thus contribute to understanding inflation developments over the medium term. At present, different measures of inflation expectations rather consistently point towards inflation remaining below the ECB's target in the coming years. Different measures of expectations should nonetheless be monitored widely; for example, during the depths of the COVID-19 crisis in 2020, market-based inflation expectations pointed towards a substantially more subdued inflation outlook than survey-based expectations.
  • D'Acunto, Francesco; Hoang, Daniel; Paloviita, Maritta; Weber, Michael (2019)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 2/2019
    We use administrative and survey-based micro data to study the relationship between cognitive abilities (IQ), the formation of economic expectations, and the choices of a representative male population. Men above the median IQ (high-IQ men) display 50% lower forecast errors for inflation than other men. The inflation expectations and perceptions of high-IQ men, but not others, are positively correlated over time. High-IQ men are also less likely to round and to forecast implausible values. In terms of choice, only high-IQ men increase their propensity to consume when expecting higher inflation as the consumer Euler equation prescribes. High-IQ men are also forward-looking - they are more likely to save for retirement conditional on saving. Education levels, income, socio-economic status, and employment status, although important, do not explain the variation in expectations and choice by IQ. Our results have implications for heterogeneous-beliefs models of household consumption, saving, and investment.
  • Stanisławska, Ewa; Paloviita, Maritta (2021)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 10/2021
    Using the ECB Consumer Expectations Survey, this paper investigates how consumers revise medium-term inflation expectations. We provide robust evidence of their adjustment to the current economic developments. In particular, consumers adjust medium-term inflation views in response to changes in short-term inflation expectations and, to a lesser degree, to changes in perceptions of current inflation. We find that the strong adverse Covid-19 pandemic shock contributed to an increase in consumer inflation expectations. We show that consumers who declare high trust in the ECB adjust their medium-term inflation expectations to a lesser degree than consumers with low trust. Our results increase understanding of expectations formation, which is an important issue for medium-term oriented monetary policy.
  • Suomen Pankki (2016)
    Euro & talous 4/2016
    Inflaatioswapit ovat rahoitusinstrumentteja, joilla osapuolet käyvät kauppaa suojautuakseen tulevalta inflaatiolta. Inflaatioswapeista laskettuja inflaatio-odotuksia käytetään usein markkinoiden inflaatio-odotusten mittarina, mutta swapien kehitys ei kuitenkaan aina vastaa todellista inflaatio-odotusten muutosta. Kun inflaatioswapien perusteella arvioidaan markkinoiden odotuksia, on tärkeää ottaa huomioon näiden sopimusten ominaispiirteet. Arvioitaessa lyhytaikaisten inflaatio-odotusten muutoksia tuleekin käyttää termiiniarvoja (esim. vuosi-inflaatio vuoden päästä) yksinkertaisten inflaatioswappien sijaan.
  • Pikkarainen, Ville (2021)
    Euro & talous. Analyysi
    Yhdysvaltain inflaatio on kiihtynyt reiluun 5 prosenttiin. Nopea inflaatio selittyy pääosin väliaikaisilla tekijöillä kuten yksityisautojen polttoaineiden ja käytettyjen autojen voimakkaalla hinnannousulla vuoden takaisesta. Pandemiasta toipuminen ja talouden avautuminen on kuitenkin johtanut tarjontapullonkauloihin tavaroiden tuotannossa ja kuljetuksessa sekä työmarkkinoiden osittaiseen kiristymiseen. Nämä tekijät ylläpitävät epävarmuutta ja voivat pitkittyessään johtaa inflaation pysymiseen keskuspankin 2 prosentin tavoitetta nopeampana ennakoitua pidempään, mutta kuitenkin vain väliaikaisesti.
  • Kortela, Tomi (2017)
    Euro & talous 1/2017
    Rahoitusmarkkinoiden inflaatio-odotuksia mitataan useasti inflaatioswapeilla. Niiden pohjalta arvioituna euroalueen inflaatiota koskevat odotukset ovat kasvaneet syksystä 2016. Inflaatioswapien tulkinta ei kuitenkaan ole suoraviivaista. Lähempi tarkastelu osoittaa, että markkinoiden inflaatio-odotukset ovat voimistuneet vähemmän kuin pelkästään swapien hintoja tarkastelemalla voisi päätellä.