Browsing by Subject "julkinen velka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-16 of 16
  • Bank of Finland (2017)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2017
    Finland’s rapid economic growth in 2017 has notably improved the situation for the public finances. With the cuts in taxes related to the Competitiveness Pact, fiscal policy will ease in 2017 and 2018 and the structural deficit will deepen. Moreover, the projected acceleration of economic growth will not resolve the longer-term problems associated with Finland’s public finances. Population ageing will push up public expenditure, while the contraction in the working-age population will rein in economic growth and thus weaken the funding base of the public finances. Growth in age-related expenditure will generate a sustainability gap that is still estimated at around 3% of GDP.
  • Kokkinen, Arto (2020)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2019
    Sound fiscal policy should be conducted keeping in mind the economy’s long-term challenges. Finland's population structure is becoming increasingly unfavourable on account of its declining working-age population and growing share of the elderly. This imbalance, together with rising age-related expenditure, will create a situation for the public finances where long-term general government expenditure is expected to exceed its revenue. In addition to the aforementioned sustainability gap, sound fiscal policy will prepare for future recessions and negative surprises.
  • Bank of Finland (2021)
    Bank of Finland. Bulletin 6/2020
    During the acute phase of the COVID-19 pandemic, fiscal policy has been deployed to support households and businesses hit by the crisis. At the same time, fiscal stimulus has been stepped up to bolster economic recovery. After the crisis, once the economy has returned to a sustainable growth path, the upward trend in the public debt-to-GDP ratio must be halted and fiscal space rebuilt. Changing the course of the public finances will require broad consensus on long-term objectives, clear short-term interim targets, and concrete measures over the coming years. With the coinciding rise in age-related expenditure, rebalancing the public finances will be difficult.
  • Liikanen, Erkki (2015)
    Bank of Finland. Bulletin 5/2015
    Resolving the protracted problems in the Finnish economy requires action in three areas. It is necessary to improve cost-competitiveness, continue structural reforms and end growth in the public debt.
  • Liikanen, Erkki (2018)
    Bank of Finland. Bulletin 3/2018
    Monetary policy has remained decidedly accommodative in the euro area, all throughout the different phases of the global financial crisis, sovereign debt crisis and the once-looming threat of deflation. To begin with, key interest rates were lowered rapidly. Secondly, the Outright Monetary Transactions (OMT) scheme was implemented to spare the monetary union the risk of break-up, which proved to be highly effective in raising confidence despite the total absence of asset purchases. Thirdly, the public sector purchase programme (PSPP) was initiated.
  • Finér, Olli; Lähdemäki, Jukka (2020)
    Euro & talous. Analyysi
    Keväästä lähtien valtiot ja keskuspankit ympäri maailman ovat tehneet mittavia elvytystoimia torjuakseen pandemian aiheuttamaa taloudellista ja terveydellistä kriisiä. Myös EU on ryhtynyt laajamittaisiin toimenpiteisiin, jotta äkkipysähdyksen kokenut talous saadaan uudelleen käynnistettyä. Tuoreimmista elvytystoimista päätettiin heinäkuussa, jolloin EU-johtajien kesken päästiin yhteisymmärrykseen elpymissuunnitelmasta sekä monivuotisesta rahoituskehyksestä. Osana elpymissuunnitelmaa EU hakee pääomamarkkinoilta yhteistä velkaa huomattavan määrän, jonka seurauksena EU:sta tulee yksi Euroopan suurimmista velkapapereiden liikkeeseenlaskijoista tulevien vuosien aikana.
  • Suomen Pankki (2016)
    Euro & talous 5/2016
    Suomen julkisen talouden tila on haasteellinen. Julkisyhteisöjen alijäämä on edelleen suuri, ja julkinen velka kasvaa. Julkisen talouden tasapainottamista vaikeuttavat paitsi suureksi kasvaneet työttömyys- ja muut sosiaaliturvamenot myös nopeasti kasvaneet ikäsidonnaiset menot ja talouden hidas kasvu. Julkisen talouden ongelmaa ei siten voi selittää ainoastaan suhdannetekijöillä, vaan julkisessa taloudessa on merkittävä ja pitkäaikainen rakenteellinen ongelma. Julkisen talouden velkaongelma tekee Suomen talouden entistä haavoittuvammaksi kansainvälisen talouden häiriöille.
  • Suomen Pankki (2017)
    Euro & talous 5/2017
    Suomen talouden nopea kasvu vuoden 2017 aikana on helpottanut selvästi julkisen talouden tilaa. Kilpailukykysopimukseen liitettyjen veronhuojennusten myötä finanssipolitiikka kevenee vuosina 2017 ja 2018 ja rakenteellinen alijäämä syvenee. Ennustettu talouskasvun kiihtyminen ei kuitenkaan ratkaise julkisen talouden pidemmän aikavälin ongelmia. Väestön ikääntyminen lisää julkisen talouden menoja samalla, kun työikäisten määrän väheneminen rajoittaa talouskasvua ja siten julkisen talouden rahoituspohjaa. Ikäsidonnaisten menojen kasvu synnyttää kestävyysvajeen, jonka arvioidaan olevan edelleen noin 3 % suhteessa BKT:hen.
  • Lehmussaari, Olli-Pekka (2017)
    Euro & talous. Blogi
    Kreikan seitsemän vuotta jatkunut talouskriisi on ollut poikkeuksellisen monimutkainen ja haasteita täynnä.
  • Karjanlahti, Kristiina (2021)
    Euro & talous. Blogi
    Globaali pandemia on voimistanut jo koholla olleita velkaantumisen riskejä etenkin köyhimmissä maissa. Talouksien supistuminen, kriisinhoidon vaatimat resurssit ja viruksen leviämisen ehkäisytoimiin yhdistyvät talouden lyhytaikaiset kustannukset heikentävät valtiontalouksien tilaa entisestään ja kasvattavat köyhien maiden rahoitustarpeita samalla, kun velkojen takaisinmaksukyky heikkenee.
  • Kivistö, Jarkko (2017)
    Euro & talous. Analyysi
    Viime vuosien aikana keskustelu finanssipolitiikan liikkumavarasta on liittynyt erityisesti finanssipolitiikan rooliin taantuman ja hitaan kasvun oloissa, kun samalla kansainvälisen finanssikriisin jäljiltä monissa maissa on kamppailtu julkisen velan kasvun hillitsemiseksi. Matala korkotaso on keventänyt julkisen velan hoitokuluja, mikä on osaltaan lisännyt julkistalouksien liikkumavaraa. Finanssipolitiikan liikkumavaraa voidaan arvioida kuitenkin eri tavoin, ja menetelmästä riippuen johtopäätökset voivat olla erilaisia. Suomessa väestön ikääntyminen ja siihen liittyvä menojen kasvu rajoittaa liikkumavaraa selvästi.
  • Ikonen, Pasi (2017)
    Euro & talous. Analyysi
    Julkisen velan vaikutus kasvuun on ollut vilkkaan taloustieteellisen tutkimuksen kohteena, kun julkinen velka on kasvanut voimakkaasti finanssikriisin myötä monissa kehittyneissä maissa. Julkisen velan kasvua hidastava vaikutus sinänsä on Suomessa todennäköisesti ollut ainakin viime vuosina pieni. Vaikka julkisen velan suhde on ollut kasvussa, pienet julkiset korkomenot ovat suojanneet taloutta epäsuotuisilta vaikutuksilta. Matalat korot ovat rajoittaneet myös yksityisen sektorin kasvaneen velan hoitotaakkaa.
  • Liikanen, Erkki (2018)
    Euro & talous 3/2018
  • Liikanen, Erkki (2015)
    Euro & talous 5/2015
    Suomen talouden pitkään jatkuneiden ongelmien ratkaisemiseksi on välttämätöntä edetä kolmella saralla. Kustannuskilpailukykyä on tarpeen parantaa, rakenneuudistuksia jatkaa ja julkisen velan kasvu pysäyttää.
  • Suomen Pankki (2012)
    Tutkimustiedote 1/2012
    Pääkirjoitus: Julkisen sektorin kestävyys ja mittavat vakautustoimet: tarve pitää julkinen velka selkeästi valtion velkaantumisrajan alapuolella 1 Määräsäännöstelyyn perustuva rahoitus-kiihdytinmekanismi 3 Juanin kansainvälistyminen ja Kiinan rahapolitiikka 6 Tieteellisiä kokouksia ja seminaareja 7 Suomen Pankin tutkimusjulkaisuja 8
  • Suomen Pankki (2016)
    Euro & talous. Analyysi
    Suomen talouden tilaa kuvaavat indikaattorit antavat tällä hetkellä hieman erisuuntaisia viestejä kehityssuunnasta. Viennin kehitystä varjostaa maailmankaupan kasvun hidastuminen ja siihen liittyvä epävarmuus. Viennin arvo oli tammikuussa yli 10 % pienempi kuin vuotta aiemmin. Tuotannon suhdannekuvaajan mukaan kasvun piristyminen jatkui kuitenkin tammikuussa.