Browsing by Subject "julkiset menot"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 30
  • Vlasov, Sergey (2013)
    BOFIT Online 9/2013
    This study examines Russia's short- and long run fiscal sustainability. The study reveals the possible risks, if fiscal sustainability deteriorates on the general government budget level. By employing a special fiscal stress index, Russia's public finances are evaluated as sustainable in the short run. In the long run, the study analyzes advantages and limitations of the new fiscal rules, compares the new rules with the previous fiscal rules suspended during the financial crisis and discusses the possibilities for further development of the fiscal rules in Russia. The official long run socio-economic development forecast is employed for the estimates. The analysis suggests that comparing to 2012 government revenue will decrease by 7.5 p.p. of GDP by 2050, explained by the drop in oil-and-gas revenue by 8.7 p.p. of GDP. Government expenditure will decrease by 6.0 p.p. of GDP. The value of government net worth will become negative by 2050 but on the infinite projection horizon should stabilize on the safe level close to -15% of GDP. Keywords: fiscal sustainability, fiscal stress index, fiscal rules, general government budget, budget forecast
  • Kinnunen, Helvi; Railavo, Jukka (2011)
    Bank of Finland bulletin. Economic outlook 5
    The macroeconomic effects of population ageing will be considerable. Projections with a general equilibrium model highlight a structural shift in the economy and a pronounced fall in the standard of living in the wake of population ageing. Total output will decline not only in response to a fall in labour input but also due to a shift in the output structure towards service sectors. A substantial increase in the tax ratio will, in practice, make labour markets other than the public labour market wither away, while the ratio of private consumption to GDP will fall permanently.
  • Angelini, Giovanni; Caggiano, Giovanni; Castelnuovo, Efrem; Fanelli, Luca (2020)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 13/2020
    How large are government spending and tax multipliers? The fiscal proxy-SVAR literature provides heterogeneous estimates, depending on which proxies - fiscal or non-fiscal - are used to identify fiscal shocks. We reconcile the existing estimates via flexible vector autoregressive model that allows to achieve identification in presence of a number of structural shocks larger than that of the available instruments. Our two main findings are the following. First, the estimate of the tax multiplier is sensitive to the assumption of orthogonality between total factor productivity (non-fiscal proxy) and tax shocks. If this correlation is assumed to be zero, the tax multiplier is found to be around one. If such correlation is nonzero, as supported by our empirical evidence, we find a tax multiplier three times as large. Second, we find the spending multiplier to be robustly larger than one across different models that feature different sets of instruments. Our results are robust to the joint employment of different fiscal and non-fiscal instruments.
  • Valvanne, Heikki (1956)
    Suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja. B 18
    I. JOHDANTO 9 A. Tutkimuksen tarkoitus 9 B. Käsite "budjettierotus" 11 II. HUOMIOITA BUDJETTIPOLITIIKAN TEORIAN KEHITYKSESTÄ 14 A. Käyttöbudjettiteoria 16 B. Kerrointeoria 21 1. "Deficit spending" sekä "deficit without spending" 22 2. "Spending without deficit" 29 III. VALTION TULOJEN JA MENOJEN TULOTALOUDELLINEN ANALYYSI 34 A. Malli I: Suljettu talous, jossa valtiolla ori vain yhdenlaatuisia tuloja ja menoja 34 1. Algebrallinen analyysi 36 2. Kuvioanalyysi 39 3. Päätelmiä budjettierotuksesta 46 B. Malli II: Suljettu talous, jossa valtiolla on useammanlaatuisia tuloja ja menoja 51 1. Kuvioanalyysi 53 2. Päätelmiä budjettierotuksesta ja sen muutoksista 57 C. Malli III: Avoin talous, jossa valtiolla on useammanlaatuisia tuloja ja menoja 61 1. Algebrallinen analyysi 62 2. Kuvioanalyysi 67 D. Eräitä yleisiä näkökohtia valtion finanssipoliittisten tulojen ja menojen staattisesta tulotaloudellisesta analyysista 71 1. Finanssipoliittiset tulot ja menot 72 2. Mallien rakenteen ja käyttäytymisen todenmukaistaminen 74 E. Siirtyminen staattisesta analyysista dynaamiseen 81 1. Malli IV: Malli I dynamisoituna 81 2. Huomioita budjettierotuksesta 85 IV. VALTION TULOJEN JA MENOJEN RAHATALOUDELLINEN ANALYYSI 92 A. johdanto 92 B. Malli V: Suljettu puhdas shekkitalous 94 1. Valtiolla vain finanssipoliittisia tuloja ja menoja 94 2. Valtiolla mvös rahapoliittisia tuloja ja menoja 105 a. Valtio lainaa pankeilta 105 b. Valtio lainaa myös yleisöltä 110 C. Malli VI: Suljettu sekamuotoinen shekki- ja käteistalous 112 D. Malli VII: Avoin sekamuotoinen shekki- ja käteistalous 114 E. Rahapoliittisen budjetin käyttely 124 1. Suljettu puhdas shekkitalous 125 2. Avoin sekamuotoinen shekki- ja käteistalous 130 F. Päätelmiä 136 1. Kansantaloudellisen tasapainon ehdot 136 a. Yleisiä huomioita 136 b. Tasapainon ehdot pitemmällä tähtäimellä 140 2. Tasapainon saavuttaminen budjettipoliittisin keinoin 143 G. Valuuttapoliittiset tulot ja menot 149 V. BUDJETTIEROTUKSEN KÄYTTÖARVO VALTIONTALOUDEN VAIKUTUSTEN ANALYYSISSA 154 A. Käsitteestä "vaikutus" 154 B. Budjettierotuksen määräytyminen 156 C. Budjettierotuksen merkitys muuttujana 161 D. Erilaisten budjettierotusten tarkastelua 164 1. Käytännön budjettien erotukset 165 2. "Puhdistetut" budjettierotukset 167 E. Yrityksistä mitata valtiontalouden kokonaisvaikutuksia "konstruoitujen" budjettierotusten nojalla 175 VI. YHTEENVETO 181 KIRJALLISUUSLUETTELO 184 BUDGET BALANCE IN THE MACROECONOMIC THEORY OF BUDGETARY POLICY Contents 189 Summary 191 LIITE - APPENDIX Luettelo käytetyistä symboleista - List of symbols used
  • Korhonen, Vesa (2020)
    BOFIT Policy Brief 10/2020
    This paper traces the development of real volumes of expenditures and revenues of Russia’s consolidated government budget (combined federal, regional and local budgets, as well as state social funds, but excluding inter-budget transfers). Novel budget deflators are built from relevant prices and structures of the government budget’s expenditures to assess: (1) how the government has performed the basic twin role of (A) supplying services and goods, including spending on individual functional branches of the government budget sector, and (B) providing social support; and (2) how government budget spending has impacted demand in the economy. Regarding the supply of services and goods, the real volume of government budget spending for acquiring the inputs remained well below its 2009 peak during most of the 2010s. This decline reflects, in particular, the major increases in nominal wages in the government budget sector. Real spending on the supplying government sector branches have moved along partly different paths. In the task of providing social support, the spending allotment increased in real terms until the middle of 2010s, then levelled off. Looking at the impact of government spending on demand in the economy, the real spending volume rose almost continuously before plateauing in 2013. The volume declined considerably in 2015, staying at the lower level until 2019.
  • Leppänen, Simo; Solanko, Laura; Kosonen, Riitta (2015)
    BOFIT Discussion Papers 27/2015
    Published in Environmental and Resource Economics, Volume 67, Issue 1, May 2017: 67–92 as "The Impact of Climate Change on Regional Government Expenditures: Evidence from Russia"
    This paper explores the implications of climate change for government expenditures. Using a rich sub-national dataset for Russia covering 1995–2009, we estimate the impacts of changes in climatic conditions through short-term variation and medium-term changes in average regional temperatures and precipitation. We show a strong and robust negative (but non-linear) relation between regional budget expenditures and population-weighted temperature. The results indicate that an increase in temperature results in a decrease in public expenditures and that the magnitude of this effect diminishes the warmer the region. Further, our results suggest that the benefits from warming accumulate and that adaptation measures could help leverage those benefits. The estimated decreases in regional government expenditure are, however, quite small. It should be noted that our results are estimated for a scenario of mild temperature increase (1–2 °C). Larger temperature increases are likely to have dramatic consequences e.g. from loss of permafrost and methane release that are impossible to predict with available historical data.
  • Chen, Sophia; Ratnovski, Lev; Tsai, Pi-Han (2019)
    BOFIT Discussion Papers 5/2019
    We estimate credit and fiscal multipliers in China, using subnational political cycles as a source of exogenous variation. The tenure of the provincial party secretary, interacted with the credit and fiscal expenditure used in other provinces, instruments for provincial credit and government expenditure growth. We find a fiscal multiplier of 0.75 in 2001-2008, which increased to 1.2 in 2010-2015, consistent with higher multipliers in a slower economy. At the same time, a credit multiplier of 0.2 in 2001-2008 declined to close to zero in 2010-2015, consistent with credit saturation and credit misallocation. Our results suggest that credit expansion cannot further support economic growth in China. The flip side is that lower credit growth is also unlikely to disrupt output growth. Fiscal policy is powerful, and can cushion the macroeconomic adjustment to lower credit intensity.
  • Kilponen, Juha (2014)
    Suomen Pankki. BoF online 8/2014
    Finanssipoliittinen keskustelu on Suomessa painottunut finanssipolitiikan lyhyen aikavälin sopeuttamistarpeeseen ja sen ajoitukseen. Keskustelua eri finanssipolitiikan instrumenttivalikoimasta on rajoittanut hallitusohjelmaan kirjattu ns. 50-50-sääntö, jonka mukaan finanssipolitiikan sopeutustarpeesta jyvitettäisiin puolet menoihin ja puolet tuloihin. Kevään 2014 kehysriihen päätökset nojaavat karkeasti ottaen niin ikään tähän sääntöön. Tutkimuskirjallisuuden mukaan finanssipolitiikan sopeuttamisella on kuitenkin hyvin erilaisia vaikutuksia kokonaistalouden tasapainoon riippuen siitä, mitä finanssipolitiikan instrumenttia sopeutuksessa käytetään, ja millaisella aikajänteellä sopeutus toteutetaan. Merkitystä on erityisesti sillä, nähdäänkö sopeutus pysyväksi, jolloin se muuttaa julkisten menojen osuutta kansantuotteesta ja/tai verorakennetta pysyvästi, vai onko sopeutus väliaikainen toimenpide, jolloin sen vaikutukset ovat väistyviä. Pysyvällä finanssipolitiikan sopeutuksella voidaan vaikuttaa kansantalouden tuotantomahdollisuuksiin vero- ja menorakennetta muuttamalla. Tällöin yleisen tasapainon malleissa ns. varallisuusvaikutukset alkavat vaikuttaa myös finanssipolitiikan sopeutuksesta aiheutuviin talouden lyhyen aikavälin reaktioihin. Tässä artikkelissa arvioidaan finanssipolitiikan kerroinvaikutuksia Euroopan keskuspankkijärjestelmässä käytössä olevien rakenteellisten dynaamisten yleisen tasapainon mallien valossa. Finanssipolitiikan kerroinvaikutuksia arvioidaan tarkastelemalla tuotannon reaktioita harkinnanvaraisiin menojen tai verojen lisäyksiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Finanssipolitiikan kerroinvaikutuksella tarkoitetaan tuotannon muutosta suhteessa julkisten menojen tai verotulojen muutokseen. Jos kerroinvaikutus on esimerkiksi -0.5 tarkoittaa, että julkisten menojen yhden prosentin lasku tai verojen yhden prosentin nostaminen supistaa kokonaistuotantoa puoli prosenttia. Simuloinneissa tarkastellaan julkisen kulutuksen ja palkkaveron, pääomaveron ja kulutusveron vaikutuksia. Julkisten menojen ja tulojen sokit kalibroidaan siten, että ne vastaavat kussakin tapauksessa yhden prosenttiyksikön lisäystä suhteessa bruttokansantuotteeseen.
  • Kajanoja, Lauri (2014)
    Suomen Pankki. BoF online 9/2014
    Kun julkisia menoja leikataan tai verotus kiristyy, hidastuuko talouskasvu? Finanssipolitiikan vaikutukset talouskasvuun ovat viime vuosina herättäneet keskustelua, kun suuriksi kasvaneita alijäämiä on eri maissa pyritty pienentämään. Keskustelua on käyty mm. Kansainvälisen valuuttarahaston ja Euroopan komission välillä. Samanlaisia kysymyksiä on noussut esiin myös Suomessa julkisen talouden sopeuttamista koskevien päätösten yhteydessä. Kansainvälisten empiiristen tutkimustulosten ja mallisimulointien perusteella julkisen talouden sopeuttaminen - eli menojen pienentäminen tai verotuksen kiristäminen - tyypillisesti heikentää talouskasvua lyhyellä aikavälillä. Tutkimustietoon pohjautuvat arviot voi hyvin karkeasti kiteyttää niin, että julkisen talouden alijäämän pienentäminen yhdellä miljardilla eurolla supistaa kokonaistuotantoa lähivuosiksi suurin piirtein ½-1 miljardin euron verran. Tämä tarkoittaa, että ns. finanssipolitiikan kerroinvaikutus on ½-1. Menoleikkausten kielteisten vaikutusten voi odottaa olevan lyhyellä aikavälillä keskimäärin hieman suurempia kuin vastaavan suuruisten veronkorotusten. Kerroinvaikutukset todennäköisesti vaihtelevat tuntuvasti eri menolajien ja verokohteiden välillä. Kansainvälinen tutkimustieto finanssipolitiikan vaikutuksista talouden kasvuun lyhyellä aikavälillä koskee lähinnä suuria maita ja aikaa ennen kansainvälistä finanssikriisiä. Vaikutukset voivat olla erilaisia pienelle taloudelle ja rahaliiton jäsenmaalle, ja vaikutusten voi odottaa vaihtelevan mm. suhdannetilanteen mukana. Kun Suomen talouden erityispiirteet ja nykyinen tilanne otetaan huomioon, edellä esitetty vaikutushaarukka näyttäisi karkeasti ottaen pätevän myös Suomessa.
  • Lv, Bingyang; Liu, Yongzheng; Li, Yan; Ding, Siying (2018)
    BOFIT Discussion Papers 20/2018
    This paper explores how fiscal incentives offered to local governments in China affect investment rates in their jurisdictions. Theoretically, we build a simple fiscal competition model to establish the linkage between local fiscal incentives and expenditure policy and consequently, capital movement. The key prediction of the model, borne out by data from Chinese provinces spanning 2004–2013, is that an increase in the local corporate income tax-sharing ratio, which proxies fiscal incentives offered to local governments, motivates local governments to compete for capital investment through increased public expenditures. Our results contribute to the fiscal federalism literature by showing that local fiscal incentives significantly shape policy choices and local economic performance. In addition, by exploring fiscal incentives offered to local governments, we offer a novel explanation for the unusually high investment rate in China that has been sustained over a prolonged period of time.
  • Mitra, Kaushik; Evans, George W.; Honkapohja, Seppo (2012)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 5/2012
    Published as Fiscal Policy Multipliers in an RBC Model with Learning, Macroeconomic Dynamics, 2019 ; 23 ; 1.
    Using the standard real business cycle model with lump-sum taxes, we analyze the impact of fiscal policy when agents form expectations using adaptive learning rather than rational expectations (RE). The output multipliers for government purchases are significantly higher under learning, and fall within empirical bounds reported in the literature (in sharp contrast to the implausibly low values under RE). Effectiveness of fiscal policy is demonstrated during times of economic stress like the recent Great Recession. Finally it is shown how learning can lead to dynamics empirically documented during episodes of "fiscal consolidations." JEL classification: E62, D84, E21, E43 Key words: Government Purchases, Expectations, Output Multiplier, Fiscal Consolidation, Taxation
  • Kinnunen, Helvi; Mäki-Fränti, Petri; Viertola, Hannu (2012)
    Bank of Finland bulletin. Economic outlook 5
    Finland has substantial problems with fiscal sustainability. The weak economic situation in the next few years, combined with economic growth that will remain subdued also in the long term and rising expenditure pressures denote a considerable need to strengthen the financial balance of both central and local government. Higher immigration would reduce these needs, but could not be a decisive factor. Faster output growth would ease the situation of the earningsrelated pension funds. A rise in the price of public services is a particular threat to the sustainability of the public finances.
  • Kinnunen, Helvi; Kostiainen, Juho (2010)
    Suomen Pankki. BoF online 1/2010
    Julkisen talouden kestävyyteen tähtäävä strategia on perustunut työllisyysasteen nostamiseen ja rahoituspuskureiden kerryttämiseen hyvissä ajoin ennen 2030-lukua, jolloin huoltosuhde heikkenee nopeimmin. Tavoitteena on ollut hankkia valtiolle velkaantumisvaraa ja pidentää työuria, jotta väestön ikääntymisen kasvattamat julkiset menot voitaisiin rahoittaa ilman verotuksen kiristymistä. Erityisenä tavoitteena on ollut panostaa julkisen talouden tuottavuuteen, jolloin kuntien ja valtion palveluja voitaisiin tuottaa aiempaa edullisemmin. Strategian lähtökohtana on ollut, että julkinen sektori tulisi tarjoamaan myös pitkällä aikavälillä koulutus-, hyvinvointi- ja terveyspalvelut samantasoisina ja yhtä kattavina kuin tällä hetkellä. Tässä selvityksessä arvioidaan julkisen talouden tulevia haasteita kestävyyslaskelmalla, jota on täydennetty työmarkkinalohkolla ja talouden dynaamisilla vaikutuksilla. Tarkastelut täydentävät keväällä 2009 tehtyjä laskelmia, joiden mukaan taantuma lisää tuntuvasti julkisen talouden sopeuttamistarvetta.
  • Kinnunen, Helvi; Mäki-Fränti, Petri; Viertola, Hannu (2013)
    Suomen Pankki. BoF online 1/2013
    a1 Johdanto 4 2 Julkisen talouden keskipitkän aikavälin näkymät 5 2.1 Keskipitkän aikavälin talousnäkymät heikentyneet 5 2.2 Arvio julkisen talouden rakenteellisesta tasapainosta 6 3 Väestön vanheneminen 7 3.1 Uusi väestöennuste muutti kuvaa työvoiman tarjonnasta 7 3.2 Työvoiman tarjonta ja viimeaikaiset politiikkatoimet 10 4 Pitkän aikavälin menopaineet 11 4.1 Ikääntyminen lisää terveydenhoidon ja pienentää koulutuksen kustannuksia 12 4.2 Eläkemenot kasvavat lähivuosina voimakkaasti 14 4.3 Ikäsidonnaiset menot yhteensä 15 5 Kestävyyslaskelma 17 5.1 Talouskehitystä koskevat oletukset 17 5.2 Velkaurat 18 5.3 Julkisen talouden sopeuttamistarve mittava 19 6 Vaihtoehtoisia kehitysuria 22 6.1 Maahanmuutto lisääntyy 22 6.2 Julkisten palvelujen hintojen nousu 24 6.3 Tuottavuus ja korko-oletus 25 7 Tulosten tarkastelua 26
  • Brunila, Anne; Kinnunen, Helvi (2002)
    EURO & TALOUS 1
    Julkisten menojen hallinta on osoittautunut avaintekijäksi budjettitasapainon ylläpitämisessä.Se edistää myös vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteiden toteuttamista. Tämän vuoksi useat euromaat ottivat 1990-luvulla käyttöön monivuotisia menokehyksiä ja-rajoitteita ohjatakseen finanssipoliittista päätöksentekoa ja vuotuista budjettiprosessia. Suomessa valtion meno-politiikka on alkanut etääntyä asetetuista määrärahakehyksistä ja vaarana on, että BKT:hen suhteutetut menot alkavat uudelleen kasvaa.
  • Tudeer, A. E. (1926)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 6 ; 11 ; November
  • (1924)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 4 ; 10 ; October
  • (1925)
    Bank of Finland. Monthly Bulletin 5 ; 10 ; October
  • Orjasniemi, Seppo (2014)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 13/2014
    In this essay we study the optimal noncoordinated fiscal policy in a monetary union, where a common and independent monetary authority commits to optimally set the union-wide nominal interest rate. The national governments in the monetary union implement independent fiscal policies by choosing the level of government expenditures. We show that under a non-coordinated optimal fiscal policy rule government spending should react counter cyclically to the local output gap and inflation, while the union-wide aggregate fluctuations are stabilized by the common monetary policy. We also show that the spillovers caused by asymmetric shocks depend on the relative size of the country subject to these shocks. Keywords: monetary union, monetary policy, fiscal policy JEL Classification: E52, E62, F41
  • Kaushik, Mitra; Evans, George W.; Honkapohja, Seppo (2011)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 22/2011
    Published in Journal of Economic Dynamics and Control, Volume 37, Issue 10, October 2013, Pages 1947-1971
    What is the impact of surprise and anticipated policy changes when agents form expectations using adaptive learning rather than rational expectations? We examine this issue using the standard stochastic real business cycle model with lump-sum taxes. Agents combine knowledge about future policy with econometric forecasts of future wages and interest rates. Both permanent and temporary policy changes are analyzed. Dynamics under learning can have large impact effects and a gradual hump-shaped response, and tend to be prominently characterized by oscillations not present under rational expectations. These fluctuations reflect periods of excessive optimism or pessimism, followed by subsequent corrections. keywords: taxation, government spending, expectations, permanent and temporary policy changes, E62, D84, E21, E43