Browsing by Subject "kansantalous"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Hämäläinen, Sirkka (1976)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 10/1976
    Suomen kansantaloudelle on koko sodan jälkeisen ajan ollut ominaista melkoinen suhdanneherkkyys. Kokonaistuotannon kasvuvauhdin vaihtelut - tosin myös kasvuvauhdin taso sinänsä - ovat olleet selvästi suuremmat kuin keskimäärin läntisissä teollisuusmaissa ja suuremmat kuin yhdessäkään muussa pohjoismaassa (kuvio).Jyrkkiin suhdannevaihteluihin on oleellisesti liittynyt korkeainflaatio, suuret hintojenvaihtelut sekä kärjistyneet ulkoiset tasapainottomuudet.
  • Arimo, Antero; Pohjola, Immo (1975)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 13/1975
    I JOHDANTO ..... 1 II IS - LM KEHIKKO . . . . . 7 III ERÄITÄ JULKISEN TALOUDEN VAIKUTUSTEN MITTAUSTAPOJA 16 3 .1. Kerroinanalyysi . . . . . 16 3.2. Budjettierotus . . . . . 32 3.3. Täystyöllisyysylijäämä .... 25 3,4. Valtiontalouden vaikutusten käytännön tarkas telumahdollisuudet ...... 29 IV VALTIONTALOUDEN VAIKUTUSTEN KVALITATIIVISTA TARKASTELUA ....... 33 4.1. Kotitaloudet ...... 33 4.2. Yritykset ..... 42 4.3. Kunnat ........ 46 4.4. Valtio ...... 50 4.5. Rahoitusmarkkinat ...... 57
  • (2002)
    Bank of Finland. Bulletin 76 ; 2
  • Suomen Pankki; Tutkimusosasto; Research Department (1983)
    Tutkimusyksikkö. Monistettuja tutkimuksia 2/1983
    Suomen kansantaloutta koskevat taloudelliset tilastot sisältävät runsaasti kuukausittaista ja neljännesvuosittaista tietoa. Neljännesvuositasolla umpeen menevää ja vuositietoihin täsmäävää kansantalouden tilinpitoa tai rahoitustilinpitoa nämä sarjat eivät kuitenkaan muodosta. Niiden olemassaolo on kuitenkin mahdollistanut sellaisen neljännesvuosipohjaisen aikasarjatiedoston luomisen, joka Suomen Pankin neljännesvuosimallin sisältämän sektori- ja toimialajaotuksen puitteissa täyttää tilinpidolliset identiteettirajoitukset. Aineiston toimialaluokitus on seuraava: maatalous, palvelukset ym., metsätalous ja teollisuus. Rahoitustilinpidollisesti aineisto umpeutuu seuraavalla sektorijaolla: valtio, Suomen Pankki, ulkomaat, pankit ja muu yksityinen sektori (sis. kunnat ja KELAn). Tähän tiedostoon sisältyviin sarjoihin on vuosien varrella kohdistunut runsaasti kysyntää. Tämän takia on neljännesvuosimallin aikasarjatiedosto päätetty julkistaa tämän monisteen muodossa. Toimenpide on kuitenkin kertaluonteinen. Monistetta ei siten ole tarkoitus säännöllisesti päivittää. Jokaisesta aikasarjasta esitetään kuitenkin lyhyt selostus sen konstruointitavasta ja lähteistä. Useimpien sarjojen kohdalla tämä informaatio on riittävä sarjojen jatkamiseksi.
  • Suomen Pankki (1967)
    Suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja. Sarja A 30
    Timo Helelä ; J.J.Paunio, Suomen kansantalouden sopeutumisongelmista; Heikki U.Elonen, Obligaatioluotto Suomessa vuosina 1953-1966; Seppo Leppänen, Suomen rahoitusmarkkinatilastojen kehittäminen; Jouko Sivander, Metalliteollisuuden ja uusviennin tuotteiden yksikköarvot Suomen kansainvälisen kilpailutilanteen havainnollistajina vuonna 1965.
  • Kangasrääsiö, Suvi (2019)
    BoF Economics Review 5/2019
    Talouden kehitystä kuvaavat tilastoaineistot valmistuvat viiveellä, ja tilastojen lukuja tarkennetaan eli revisioidaan lähdeaineistojen täydentyessä ja tarkentuessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan kansantalouden neljännesvuositilinpidon tavaroiden ja palveluiden tilin (entinen huoltotase) revisioita. Artikkelissa kuvaillaan Suomen bruttokansantuotteen kausitasoitetun volyymin ja sen kysyntäerien revisioita ja testataan mahdollisuuksia ennakoida revisioita. BKT:n kasvun estimaatit ovat tulosten mukaan hieman harhaisia tarkastelujakson aikana, ja revisiot ovat suurimmillaan suhdanteen käännepisteissä sekä kahdella ensimmäisellä vuosineljänneksellä. BKT:n neljännesvuosikasvun revisiot eivät ole ennakoitavissa pelkkää BKT-aineistoa käyttämällä, mutta tavaroiden ja palveluiden tilin tilastollisella erolla on jonkin verran ennustekykyä. Kysyntäeristä mittaluokaltaan suurimmat revisiot ovat voimakkaasti vaihtelevilla tuonnilla ja viennillä, mutta nettoviennin revisiot jäävät pieniksi tuonnin ja viennin tarkentuessatyypillisesti samaan suuntaan. Yksityisen kulutuksen revisiot ovat maltillisia, mutta erän suuresta koosta johtuen revisiot ovat merkittäviä kokonaiskysynnän kannalta.
  • Suomen Pankki (1989)
    Suomen Pankki. D 69
    Tässä kokoomateoksessa esitellään vektoriautoregressiivisten mallien periaatteita ja käsitteitä sekä eräitä näillä mallilla saatuja Suomea koskevia tuloksia. Tulokset koskevat sekä Suomen kansantalouden toimi ntamekani smeja , eri politiikkavaihtoehtojen vaikutuksia että vektoriautoregressiivisten mallien ennusteominaisuuksia. Teos on koottu tutkimuksista, jotka parin viime vuoden aikana on tehty Suomen Pankissa. Kukin artikkeli muodostaa oman kokonaisuutensa; alun perin artikkelit on tarkoitettu vain yksittäisiksi puheenvuoroiksi ja ne on julkaistu osastojen keskustelualoitteissa.
  • Halttunen, Hannu; Hirvonen, Juhani; Koskenkylä, Heikki; Willman, Alpo (1981)
    Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A 52/1981
    SISÄLLYS Esipuhe 3 1. Ruotsin talouden pitkän aikavälin kehityspiirteet 7 2. Taloudellinen kehitys ja stabilisaatiopolitiikka 1970-1uvulla 12 3. Keskipitkän aikavälin kehitysnäkymät 16 4. Talouden sopeutumis- ja toimintakyky 19 5. Rakenteelliset tekijät 23 6. Tekninen kehitys ja kasvu 27 7. Johtopäätökset 30 LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 Ruotsin keskipitkän aikavälin kehitysarvio Teollisuuden toimintaedellytysten arviointi 35 ja teollisuuspoliittinen keskustelu Ruotsissa 53 Mietintö: "Teitä lisääntyvään hyvinvointiin" 89 Ruotsin teknillis-teollinen kilpailukyky 107 80-luvun valinnat Ruotsissa 137 Lähdekirjallisuus 163
  • Pesola, Jarmo (1982)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 10/1982
    Käsillä oleva tutkimus on raportti yrityssektorin varastoinvestointitutkimusprojektista Suomen Pankin kansantalouden osastolla 15.1. - 31.8.1982. Projektin tavoitteeksi asetettiin neljännesvuosiaineistoon perustuvan varastoinvestointien ennustemallin muodostaminen. Erityistä huomiota oli lisäksi määrä kiinnittää rahoitustekijöiden varastokäyttäytymisvaikutukseen. Mallia on tarkoitus käyttää apuvälineenä kansantalouden osaston suhdanne-ennusteissa.