Browsing by Subject "keskuspankkirahoitus"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-14 of 14
  • Järvinen, Katri (2022)
    Euro & talous. Blogi
    Runsaat kaksi vuotta on kulunut siitä, kun koronapandemia levisi globaalisti ja muutti maailmaamme monella tavoin. Keväällä 2020 Euroopan keskuspankki toimi nopeasti vastatakseen koronapandemian leviämisen aiheuttamiin poikkeuksellisiin taloudellisiin olosuhteisiin. Se mm. lisäsi keskuspankkirahoituksen välinevalikoimaan pitkät edulliset kohdennetut luotot (TLTRO III) ja helpotti niihin tarvittavien vakuuksien kelpoisuusehtoja. Tällä haluttiin varmistaa, että pankit voisivat saada riittävästi keskuspankkirahoitusta vaikeassakin tilanteessa. Koronapandemia muuttikin monin tavoin yhteistä vakuuskehikkoa.
  • Rantalainen, Kristina (2007)
    Suomen Pankki. Rahoitusmarkkinaraportti 2
    Euroalueen rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurin yhdentyminen jatkuu. Keskuspankkirahoituksen vakuushallinta uudistuu soveltaen TARCET2 - maksujärjestelmän ja TARGET2-Securities-hankkeen (T2S) mallia. Vakuushallintauudistus toteutetaan samanaikaisesti T2S-hankkeen kanssa. Uudistus tehostaa keskuspankkien asiakkaiden likviditeetin hallintaa.
  • Rantalainen, Kristina (2007)
    Bank of Finland. Financial market report 2
    Integration of the euro area's financial market infrastructure is moving ahead. The collateral management procedures for Eurosystem credit operations will be reviewed, on the basis of the TARGET2 payment system and TARGET2-Securities (T2S) initiative. The changes in collateralmanagement arrangements will be made in parallel with implementation of the T2S project. The reform will enhance central banks' liquidity management.
  • Välimäki, Tuomas (2014)
    Euro & talous. Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 1
    Finanssikriisin kuumimmassa vaiheessa muutamia viikkoja Lehman Brothers -pankin kaatumisen jälkeen eurojärjestelmä siirtyi pankkien jälleenrahoituksessa ns. täyden jaon politiikkaan. Siirtyminen vaihtuvakorkoista huutokaupoista ja lainamäärien kontrollista korkotason kiinnitykseen oli välttämätöntä tilanteessa, jossa pankkijärjestelmän kyky välittää rahoitusta oli halvaantunut ja perinteinen korkojenohjaustapa oli johtanut rahan hinnan huomattavaan nousuun. Tässä artikkelissa tarkastellaan, kuinka pankkien likviditeetin varmistaminen keskuspankkioperaatioiden kautta on johtanut tilanteeseen, jossa lyhyet rahamarkkinakorot ovat jo viisi vuotta alittaneet perusrahoitusoperaatioiden koron eli eurojärjestelmän perinteisen ohjauskoron. Artikkelissa käydään läpi keskuspankin korkojenohjauksen lyhyen aikavälin haasteita ja hahmotellaan pitemmän ajan toimintamalli, joka mahdollistaisi luotto-operaatioiden käytön yhtaikaa sekä korkojen ohjaamiseen että keskuspankkirahoituksen saatavuuden varmistamiseen. Malli perustuu vakuuksien eriyttämiseen eurojärjestelmän eri operaatiolajeissa.
  • Niskanen, Mikko (2002)
    Bank of Finland. Discussion papers 17/2002
    We study the effects of investor protection on the availability of external finance, entrepreneurship, and creation of new firms in an equilibrium search model of private capital markets.In addition to search frictions, we examine contract frictions, specifically interim and ex post moral hazard problems stemming from entrepreneurs' possibilities to expropriate financiers.In our model, the government chooses the level of investor protection that determines the transferability of match surplus between entrepreneurs and financiers.The results indicate that anything that increases (decreases) entrepreneurship also increases (decreases) the creation of start-ups.The effect of investor protection on the creation of start-ups thus hinges on the relative importance of various search and contract frictions.Only when investor protection has a sufficiently large impact on the ex post moral hazard problem relative to the interim moral hazard does strengthening investor protection enhance start-up creation.We also find that search frictions dilute the beneficial effect of investor protection and that contract frictions modify the standard Hosios condition for efficiency. Key words: investor protection, start-up financing, private equity market, entrepreneurship, corporate finance JEL classification numbers: E50, G21, G24
  • Saarinen, Veikko (1986)
    Suomen Pankki. A 63
    Tämän selvityksen ensimmäisessä osassa esitetään pääpiirteet vuosina 1950 - 1984 sovelletuista keskuspankkiluoton ehdoista. Siinä kartoitetaan keskuspankkiluoton säätelyssä käytetyt kiintiöt, perus- ja lisäkorkoasteikot sekä järjestelmän rakennemuutokset. Selvityksen keskeisenä tavoitteena on ollut kartoittaa yhtenäisellä tavalla yli 30 vuoden ajalta kertynyt historiallinen materiaali. Selvityksen toisessa osassa tarkastellaan Suomen Pankin päivämarkkinoiden kehitystä ja ehtoja vuosina 1975 - 1984 Suomen Pankin rahapolitiikan osana. Päivämarkkinoiden tarkastelu on jaettu kahteen ajanjaksoon. Ensimmäisen aikana (1975 - 1979) päivämarkkinat toimivat uutena kiintiöjärjestelmää lähinnä täydentävänä likviditeetin tasausvälineenä. Toisen aikana (1980 - 1984) kiintiöjärjestelmän merkityksen vähennyttyä päivämarkkinat toimivat rahapolitiikan keskeisenä välineenä ja vaikutuskanavana. Päiväluottojen ja -talletusten määrä- ja korkorajojen ohella selvityksessä esitetään markkinoiden koronmuodostuksen perustana olleet sijoitussäännöt sekä niihin perustunut Suomen Pankin päivämarkkinapolitiikka. Lisäksi tarkastellaan päivämarkkinoiden kytkeytymistä keskuspankkiluottojärjestelmään. Selvityksen kolmannessa empiirisessä osassa esitetään vuosilta 1940 - 1984 tilastotietoja keskuspankki rahoituksen määrästä, rajoista ja kustannuksista. Tiedot on valtaosin laskettu päiväarvojen keskiarvoina, jotta ne mahdollisimman luotettavasti kuvaisivat tapahtunutta kehitystä. Erityisen huolellisesti on pyritty laatimaan keskuspankkirahoituksen marginaalikustannussarja, koska sitä sekä rahamarkkina-analyyseissa että ekonometrisissa malleissa on usein käytetty rahamarkkinoiden kireyden indikaattorina.
  • Saarinen, Veikko (1985)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 2/1985
    Tässä liikepankkien keskuspankkirahoituksen ehtoja, määrä ja kustannuksia vuosina 1950 -1984 kartoittavan selvityksen ensimmäisessä osassa tarkastellaan liikepankkien keskuspankkiluotonkäyttöön sovellettuja ehtoja osana Suomen Pankin rahapolitiikkaa. Keskuspankkiluotolla tarkoitetaan tällöin sitä osaa pankeille myönnetystä keskuspankkirahoituksesta, jota on säädelty luottokiintiöiden avulla. Keskuspankkiluoton synonyymina käytetään sekä rediskonttaus-että keskuspankkivelkaa. Tarkastelun viitekehikkona käytetään hintateoreettista keskuspankkivelkamallia. Sen mukaan keskuspankkivelan optimitaso on kohdassa, jossa velan rajakustannukset ovat yhtäsuuret kuin rajatuotot. Tähän perustuen voimassa olleiden luottoehtojenpohjalta laaditaan keskuspankkivelan keski-, lisä-ja rajakorkoasteikot. Korkoasteikot on tekstissä esitetty sekä kuvioina että taulukkoyhteenvetoina. Keskuspankkiluoton peruskoron synonyymina käytetään rediskonttokorkoa ja Suomen Pankin peruskorkoa. Keskuspankkiluoton korkoasteikkojen ohella seltyksessä kartoitetaan vuosina 1950 -1984 sovelletut keskuspankkiluoton peruskorkoiset kiintiöt ja niiden kytkeytyminen muihin rahapolitiikan välineisiin kuten obligaatioiden termiinikauppoihin, kassavarantotalletuksiin, antolainaustavoitteisiin sekä päiväluottomarkkinoihin.
  • Saarinen, Veikko (1984)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 4/1984
    Tässä liikepankkien keskuspankkirahoituksen ehtoja, määrää ja kustannuksia vuosina 1950 -1984 kartoittavan selvityksen kolmannessa osassa esitetään aikasarjat keskuspankkirahoituksen rajoista, määristä sekä kustannuksista. Lähteinä on käytetty Suomen Pankin kirjanpito-, tilinpäätös-ja vuosikertomusaineistoa sekä kiertokirjeitä. Tarkastelu on aloitettu 1940-luvulta, jotta se sisältäisi myös pankkien keskuspankkiluoton kehityksen ja säätelyn alkuvaiheet. Tekstissä, kuvioissa ja taulukoissa esitetyt luvut ja aikasarjat perustuvat vuosikeskiarvioihin. Selvityksen liitteissä vastaavat tiedot on esitetty kuukausikeskiarvoina. Selvityksessä tarkastellaan vuosikymmenittäin keskuspankkirahoituksen määrän ja kustannusten kehitystä. Samalla tarkastellaan keskuspankkirahoituksen koostumista sekä keskuspankkirahoituksen käytölle asetettuja erilaisia määrällisiä rajoja. Lisäksi selvitetään esitettyjen aikasarjojen laatimistapaa.
  • Puntila, Markku (1969)
    Suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja. B 29
    Esipuhe 7 1. JOHDANTO 9 1. 1. Tutkimuksen tavoitteet 9 1. 2. Tutkimuksen puitteet 9 2. KESKUSPANKIN RAHOITUSVARANNOT 14 2. 1. Rahoitusvarantojen ryhmittely 14 2. 2. Liikkeessä oleva setelistö 16 2. 3. Keskuspankin nettosaatava ulkomailta 25 2. 4. Keskuspankin nettosaatava pankeilta 32 2. 5. Keskuspankin nettosaatava valtiolta 35 2. 6. Keskuspankin luotot yleisölle 37 2. 7. Keskuspankin taseen muut erät, netto 39 2. 8. Keskuspankin nettotaseen loppusumma 41 3. PANKKIEN RAHOITUSVARANNOT 42 3. 1. Rahoitusvarantojen ryhmittely 42 3. 2. Yleisön talletukset pankeissa 44 3. 2. 1. Yleisön käteistalletukset 44 3. 2. 2. Yleisön aikatalletukset 49 3. 2. 3. Yleisön kokonaistalletukset 54 3. 3. Pankkien nettovelka keskuspankille 57 3. 4. Pankkien nettovelka ulkomaille 60 3. 5. Pankkien luotot yleisölle 62 3. 6. Pankkien nettosaatava valtiolta 68 3. 7. Pankkien taseiden muut erät, netto 70 3. 8. Pankkien nettotaseen loppusumma 71 4. PANKKIJÄRJESTELMÄN RAIIOITUSVARANNOISTA KASVUPROSESSISSA 73 4. 1. Rahoitusvarantojen vaikutus kokonaisvaihdon arvon kasvuun 74 4. 2. Rahoitusvarantojen pitkän ajan kasvutasapaino 78 4. 3. Rahoitusvarantojen lyhyen ajan vaihtelut 85 4. 4. Yhteenveto 88 SYMBOLILUETTELO 90 LÄHDELUETTELO 92 LIITE 1. Rahoitusmarkkinoiden kireydestä 94 LIITE 2. Hintatason muutoksista 99 LIITE 3. Käytetyt perussarjat 101 LIITE 4. Selittävien muuttujien korrelaatiomatriisi 105 Contents 107 List of Symbols 109 Summary 111
  • Kiviniemi, Arttu; Groschup, Torsten; Taskinen, Sinikka; Risku, Marjo; Seitz, Deni (2022)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 15.3.2022
    Pankkisektorilla vuosi 2021 oli vakaa – riskitasot nousseet merkittävästi 2 Pankkisektorin vakavaraisuus pysyi vahvana 2 Suomalaispankeilla edelleen runsaasti pääomia vaatimuksiin nähden – liikkumavara MRELvaatimuksiin nähden pienempi etenkin suurilla pankeilla 3 Järjestämättömät saamiset laskeneet edelleen – kotitalouksien velkaantumisaste ennätystasolla 5 Luottoriskeissä eroja eri toimialojen välillä 8 Kiinteistömarkkinalähtöiset riskit edelleen kasvaneet 9 Pankkisektorin positiivinen tuottokehitys vahvisti liiketulosta 10 Tuloslaskelman kaikki päätuottoerät nousivat – erityisen vahvaa oli palkkiotuottojen nousu 12 Suomen pankkisektorin kannattavuus eurooppalaista keskitasoa parempi 13 Suomalaispankkien maksuvalmius edelleen hyvä, vaikka likviditeettireservit supistuivatkin vuoden jälkipuoliskolla 14 Talletusten kasvu ja edullinen keskuspankkirahoitus ovat vähentäneet joukkovelkakirjarahoituksen tarvetta 15 Markkinariskin pääomavaatimuksen osuus yhä maltillinen 17 Rahoitustaseen korkoriskissä ei mainittavia muutoksia 18
  • Lassila, Jaakko (1966)
    Suomen Pankin taloustieteellisen tutkimuslaitoksen julkaisuja. B 25
    Esipuhe 7 Johdanto 9 I. TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TUTKIMUSONGELMA 11 I. 1. Tutkimusongelman hahmotus 11 I. 2. Rahalaitokset taloustieteen analyysissa 11 I 2. 1. Luottokerroinanalyysin tarkastelua 17 I. 2. 2. Ns. luotonsaatavuusteoria 27 I 3. Rahateoreettista taustaa 31 I. 3. 1. Rahateorian yleispiirteitä 31 I. 3. 2. Rahantarjonnan joustavuudesta 36 I. 3. 3. Rahoituksesta sekä investointi- ja säästämispäätösten korkojoustosta 41 I. 4. Yhteenveto 49 II. RAHALAITOSTEN KÄYTTÄYTYMINEN 51 II. 1. Rahalaitoksen maksuvalmius 53 II. 2. Käteispoistuma ja antolainauskerroin 66 II. 3. Rahalaitoksen toiminnan tavoite 72 II. 3. 1. Voitonmaksimointi ja täydellinen ennakkotietämys 78 II. 3. 1. 1. Riippuvuusolettamus 81 II. 3. 2. Jatkuvuustavoite ja epätäydellinen ennakkotietämys 86 II. 3. 2. 1. Rahalaitosten välinen kilpailu 87 II. 4. Velkaantumishalukkuus keskuspankissa 99 II. 5. Rahalaitoksen omaisuustaseen koostumus 104 II. 6. Yhteenveto 108 III. LUOTTOEKSPANSIOPROSESSI 112 III. 1. Luottoekspansion ongelma 113 III. 2. Dynaamisen analyysin tekniikasta 116 III. 3. Mallin perushypoteesit ja taseyhtälöt 120 III. 4. Kokonaismalli 127 III. 5. Malliteknillinen tarkastelu 136 III. 5. 1. Rahalaitoksilla ei ole keskuspankkivelkaantumisen mahdollisuutta 137 III. 5. 2. Rahalaitoksilla rajoittamattomat mahdollisuudet velkaantua keskuspankissa 146 III. 5. 3. Rahalaitoksilla rajoitetut mahdollisuudet velkaantua keskuspankissa 152 Yhteenveto 161 Lähdeluettelo 165 Contents 169 Summary 170
  • Kiviniemi, Arttu; Groschup, Torsten; Taskinen, Sinikka; Risku, Marjo (2021)
    Valvottavien taloudellinen tila ja riskit 14.9.2021
    Suomen pankkisektorin tappionsieto- ja luotonmyöntökyky pysynyt vahvana 2 Kaikki suomalaispankit täyttävät kesäkuussa voimaan astuneen vähimmäisomavaraisuusastevaatimuksen 3 Suomalaispankkien ongelmaluotot pysyneet maltillisella tasolla 4 Luottoriskit kohonneet pandemiasta eniten kärsineillä palvelutoimialoilla – näiden toimialojen osuus pankkien yritysluotoista kuitenkin pieni 6 Kiinteistösektoriluottojen laatu pysynyt vakaana 8 Suomen pankkisektorin kriisinsietokyky eurooppalaista keskitasoa vahvempi 11 Pankkisektorin liiketulos vahvistui arvonalentumisten laskun ja tuottojen kasvun siivittämänä 13 Tuotot kasvoivat laaja-alaisesti 13 Suomen pankkisektorin kannattavuus pysynyt pandemian aikana eurooppalaista keskitasoa vahvempana 15 Suomalaispankkien maksuvalmiusasema pysynyt vahvana 17 Talletusten ja keskuspankkirahoituksen kasvu pienentänyt joukkovelkakirjarahoituksen tarvetta 19 Kaikki suomalaispankit täyttävät kesäkuussa voimaan astuneen pysyvän varainhankinnan vaatimuksen 20 Suomalaispankkien markkinariskit maltillisella tasolla 20
  • Lempinen, Urho (1981)
    Suomen Pankki. D 49
    Käsillä olevan tutkimuksen keskeinen ongelma on se, ovatko liikepankkien keskuspankkirahoitus ja ulkomainen rahoitus toistensa substituutteja. Tätä pääongelmaa pyritään selvittämään tutkimalla teoreettisesti keskuspankkirahoituksen ja ulkomaisen rahoituksen kysynnän määräytymistä ja ominaisuuksia.
  • Välimäki, Tuomas (2014)
    Bank of Finland. Bulletin. Monetary policy and the global economy 1
    At the height of the financial crisis some weeks after the collapse of Lehman Brothers, the Eurosystem adopted a full allotment policy in the refinancing of banks. The move from variable rate tenders and controlling the amounts of liquidity provided to the banks towards fixed interest rates was necessary when the financial intermediation capacity of the banking system had been paralysed and the traditional way implementing monetary policy had led to a significant increase in the price of central bank liquidity provision. This article examines how ensuring banks' access to liquidity through central bank operations has resulted in a situation where, for five years already, short-term money market rates have been lower than the interest rate on the main refinancing operations (MRO rate), that is, the Eurosystem's traditional key steering rate. The article discusses central banks' short-term challenges in the steering of interest rates and outlines a longer-term operational model that would enable the dual use of credit operations both for steering interest rates and, in parallel, for ensuring the availability of central bank funding. The model is based on a differentiated use of collateral in different types of operations conducted by the Eurosystem.